Lars Brenner

Lars Brenner oli raatimies Gabriel Gabrielsson Brennerin veljenpoika. Raatimiehenä Lars oli 1707- 1711 Kokkolassa. Hän oli ylioppilas ja oli ollut kauppiaana Tukholmassa ennenkuin muutti v.1704 Kokkolaan, missä hän sai samana vuonna porvarioikeuden. Hänestä tuli kaupungin kapteeni ja vakinainen raatimies v.1711. V. 1720 hän toimi valtiopäivämiehenä, mutta hukkui kotimatkalla v. 1721.

Lähde Kokkolan kaupungin historia I osa ajanjakso 1620-1713

Tapaus Lars Brenner, 1721
Heti Uudenkaupungin rauhan jälkeen Tukholmassa majailleet pohjalaispakolaiset alkoivat palata kotiseuduilleen pieninä ryhminä. Syysmyrskyjen aika oli kuitenkin riskialtista ja joitakin kuutteja upposi Merenkurkussa, mukana myös Lars Brenner miehistöineen
(Nikander 1945, 10).

Onnettomuuden edetään tapahtuneen pian Uudenkaupungin rauhan solmimisen jälkeen syksyllä 1721.  Aikalais -lähteitä ei ole juurikaan jäljellä, mutta raastuvanoikeuden tuomiokirjoista ja liitteistä voidaan päätellä jossakin määrin tapahtunutta. Brennerin haaksirikko mainitaan Kokkolan raastuvanoikeuden pöytäkirjoissa ensimmäisen kerran 26.1.1722. '''Tuolloin kauppias Daniel Ahla halusi kesken olevaan perinnönjakoon liittyen

merkinnän oikeuden pöytäkirjaan.'
'Tuon mukaan jakoon osallisena ollut Brenner oli menehtynyt vaimoineen ja lapsineen edellisenä syksynä haaksirikossa. (KA 2017a.)
'
Lars Brennerin omaisuuden käsittely jatkui lukuisissa oikeuden käsittelyissä Kokkolassa vielä vuosien ajan, oletettavasti syystä, että raastuvanoikeuden toiminta palautui epävakaiden olojen ja jälleenrakennuksen myötä hiljalleen normaaliksi vasta vuoden 1726 aikana (Nikander 1945, 20). Varmana pidettävää tietoa haaksirikon paikasta löytyy vasta 12.4.1726 olleen käsittelyn liitetiedoista. Cristopher Carlbohm kiitti kirjeessään Kokkolan maistraattia siitä, että oli saanut tiedokseen Uumajan maistraatin päätöksen myydä Brennerin kuutin takilan, joka sijaitsi kahden peninkulman (ruots.peninkulma =10,688 km) päässä kyseisestä kaupungista. Maistraatti kun aikoi myydä takilan ja kirjoittaja pyysi toimittamaan kauppasumman pelastajan palkkiolla vähennettynä
edustajalleen Uumajassa. (KA 2017k.)

1700-luvun alkupuolella hallinto vaati, että merionnettomuudet oli ilmoitettava lähimpään kaupunkipaikkaan. Jos laiva upposi Uumajan lähelle kuten Kokkolan raastuvanoikeuden perinnönjakoon liittyvät asiakirjat osoittavat, on haaksirikosta ilmoitettu Uumajaan. Haaksirikkoon liittyviä yksityiskohtia ei ole kuitenkaan saatavilla Uumajan
raastuvanoikeuden arkistosta, koska suurin osa alkuperäisistä tuomiokirjoista on tuhoutunut Uumajan aupungin palossa vuonna 1888. Kungliga Kammarkollegietin arkistosta löytyy kuitenkin joitakin hajatietoja Brenneristä ja on mahdollista, että vanhempien valiokuntien kistoissa on joitakin asiakirjoja koskien suomalaisten
pakolaisten avustuksia. (Mispelaere 2018.)

Saatavilla olevien Kokkolan raastuvanoikeuden arkistotietojen mukaan Brennerin haaksirikko ei ole tapahtunut Kokkolan saaristossa vaan Västerbottenin rannikolla Uumajan kaupungin edustalla. Em. syistä laajempaa aikalaistietoa varsinaisesta haaksirikosta ei kuitenkaan ole ollut suoralta kädeltä löydettävissä. Joissakin myöhempien aikojen lähteissä mainittu ja Kokkolan saaristoon sijoittuva kauppias Brennerin haaksirikko lienee sekoitettu seuraavassa osiossa käsiteltyyn lähes samanaikaiseen ja -kaltaiseen torniolaisten haaksirikkoon Pohjanlahdella.

Lähde Jouni Mustonen
MERELLINEN PERINTÖMME
Tieto ja sen tallentuminen muuttuvassa kulttuuriympäristössä