Lars (Lauri) Kristian Relander

Is your surname Relander?

Research the Relander family

Lars (Lauri) Kristian Relander's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Share

Lars (Lauri) Kristian Relander

Birthdate:
Birthplace: Rahola 18, Kurkijoki
Death: Died in Helsinki
Place of Burial: Suomi
Immediate Family:

Son of Ewald Kristian Relander and Gertrud Maria Relander
Husband of Signe Relander (Österman)
Father of Maja-Lisa Relander and Ragnar Olavi Kristian Relander
Brother of Kaarle Evald Emerik Relander; Kaarlo Ewald Relander and Ilmari Relander
Half brother of Lea Katriina (Katri) Evald-Kristanintytär Relander

Occupation: President of Finland, Tasavallan presidentti/Republikens president 1925-1931, presidentti, Tasavallan presidentti, Suomen II presidentti
Managed by: Akseli Koskela
Last Updated:

About Lars (Lauri) Kristian Relander

http://www.blf.fi/artikel.php?id=628

Lauri (Lars) Kristian Relander was the second President of the Republic of Finland from 1925 to 1931. Read more at

http://en.wikipedia.org/wiki/Relander,_Lauri_Kristian

Lauri (Lars) Kristian Relander oli Suomen Tasavallan toinen presidentti vuodesta 1925 vuoteen 1931. Lue lisää osoitteissa

http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/628/ http://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Kristian_Relander http://en.wikipedia.org/wiki/Lauri_Kristian_Relander http://sv.wikipedia.org/wiki/Lauri_Kristian_Relander

Muistokirjoitus Helsingin Sanomissa:

Lauri Kristian Relander Lauri Kristian Relander Eilen (9. helmikuuta 1942 Helsingissä) kuoli täällä vaikean taudin sairastettuaan tasavallan ent. presidentti, filosofian tohtori Lauri Kristian Relander lähes 59 vuoden ikäisenä.

Hän oli syntynyt toukokuun 31. pnä 1883 Kurkijoella, jossa isänsä, maanviljelysneuvos Evald Relander oli sikäläisen maanmiesopiston johtaja. Siellä hänessä myös syttyi se maahenki, joka tuli niin määrääväksi hänen tulevalle elämänurallensa. Tultuaan ylioppilaaksi 1901 hän suoritti kandidaattitutkinnon 1905 ja valmistui seuraavana vuonna agronomiksi Mustialan maanviljelysopistossa, jossa korkein maanviljelysopetus maassamme silloin annettiin. Kun yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta perustettiin, hän väitteli lisensiaatin arvoa varten v. 1912 ja sai filosofian tohtorin arvon kahta vuotta myöhemmin. Opintojansa hän oli jo sitä ennen täydentänyt monilla ulkomaille tehdyillä opinto- ja tutkimusmatkoilla.

Perusteelliset tietonsa ja taitonsa ent. presidentti Relander joutui soveltamaan käytäntöön aluksi maatalousaineiden opettajana Impilahden kansanopistossa, mutta jo pian sen jälkeen käytännöllis-tieteellisessä työssä Suomen maanviljelys-taloudellisen koelaitoksen assistenttina 1808—1917 ja sittemmin maataloushallituksen kasvituotanto-osaston päällikkönä 1018—1020, oltuaan sillä välin Osuusliike Hankkijan osastopäällikkönä.

Vilkas yleisten asiain harrastus johdatti Lauri Kristian Relanderin ennen pitkää poliittiseen elämään. Kuuluen maalaisliittoon hän oli puolueensa edustaja valtiopäivillä 1910—13 ja 1917—10, ollen viimeksimaintulla eduskunnan puhemiehen arvopaikalla. V. 1918 hänet valittiin Suomen Pankin valtuusmieheksi. Sen ohessa hänen kykyään käytettiin monenlaisissa muissa julkisissa toimissa, joissa järjesteltiin maamme taloudellista ja tuotannollista toimintaa niiden vaikeuksien voittamiseksi, mitkä sota oli vasta Itsenäisyytensä saavuttaneelle maalle aiheuttanut. Niinpä hän näinä vaikeina vuosina toimi valuuttaneuvoston jäsenenä, elintarvikeministeriön tuotantokomiteassa ym. Vuodesta 1932 lähtien hän kuului Enso-Gutzeit Oy:n hallintoneuvostoon sekä kauppasopimus komiteaan, jonka puheenjohtaja hän oli.

Vuonna 1920 presidentti Relander nimitettiin Viipurin läänin maaherraksi ja v. 1925 hänet K. J. Ståhlbergin jälkeen valittiin tasavallan presidentiksi. Hänen asemassaan olleen valtiomiehen työ on ainoastaan historian tuomassa perspektiivissä oikein arvosteltavissa, joten tekisimme väärin, jos ryhtyisimme tässä yksityiskohdittain arvioimaan. Mainittakoon ainoastaan, että maamme hänen presidenttikautenaan sai kokea sekä hyviä että huonoja aikoja, jotka tietysti vaativat osakseen valtion päämiehen kiinteän huomion. Hänen hallituskautensa alkuvuosille antoi leimansa olojemme kaikinpuolinen vakautuminen sekä sisäpoliittisissa, että ulkopoliittisessa suhteessa, taloudellinen elämä elpyi, puoluevastakohdat lievittyivät Ja sisäisessä rakennustyössäkin saavutettiin huomattavia tuloksia, kuten esim. puolustusvoimiemme järjestäminen vakinaiselle kannalle. Yleismaailmallinen talouspula, joka puhkesi vuosikymmenen vaihteessa, vaikutu tuntuvalla tavalla meidänkin oloihimme. Se ei tuntunut ainoastaan ankarassa talouselämän kiristymisessä, vaan johti meidän oloissamme varsin arveluttaviin sisäpoliittisiinkin ilmiöihin, jotka muistetaan ns. talonpoikaismarssin mielenosoituksena ja Lapuan liikkeen muodossa. Kuohahtelevien joukko tunteiden tyynnyttäminen ja sisäisen rauhan turvaaminen oli tietenkin tällaisissa oloissa aivan ensiarvoinen valtion päämiehen velvollisuus, ja siinä presidentti Relander epäilemättä tekikin parastaan, vaikka esim. Lapuan liikkeen lopullinen selvitys tapahtuikin vasta hänen presidenttikautensa päätyttyä.

Ulkopolitiikan alalla presidentti Relander määrätietoisesti koetti rakentaa ja perustaa sitä skandinaavista suuntautumista, joka meille sittemmin on osoittautunut niin hyödylliseksi. Hänen viralliset vierailunsa Ruotsin, Norjan ja Tanskan hoveissa sekä näiden maiden kuninkaiden vastavierailut Suomessa laskivat vannaankin lujan pohjan sille Pohjolan yhteydelle, jonka käytännölliset tulokset jo tunnetaan ja johon varmaankin sisältyy vielä kauniimpi ja hedelmällisempi tulevaisuuden tehtävä niiden aikojen koittaessa, jotka seuraavat maailmassa nykyisin vallitsevaa sekasortoista tilaa. Presidenttikautensa päätyttyä Lauri Kristian Relander toimi Suomen maalaiskuntain paloapuyhdistyksen toimitusjohtajana, vaikka olisi voinut nauttia — joskaan ei vielä ikänsä, niin ainakin monipuolisen kansalaistoimintansa puolesta — "otium cum dignitateansa".

Suomen kansan laajat piirit muistavat poismennyttä tasavaltamme toista presidenttiä kaipauksella.

http://www.hs.fi/muistot/a1364353537387

view all

Lars (Lauri) Kristian Relander's Timeline

1883
May 31, 1883
Kurkijoki
June 21, 1883
1907
July 1, 1907
Age 24
Helsinki
1910
August 10, 1910
Age 27
Helsinge
1942
February 9, 1942
Age 58
Helsinki
February 9, 1942
Age 58
Suomi