Lars Petri Tammelinus

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2404/

Laurentius Petri Aboicus S noin 1605 Turku, K 1671 Tammela. P1 noin 1636 - Sara Jöranintytär K noin 1638, P1 V Loimaan kappalainen Georgius Pauli ja puolisonsa Malin-sukua; P2 1638 - Brita Larsintytär K noin 1644, P2 V Turun hovioikeuden asessori, Etelä-Suomen laamannikunnan alilaamanni Lars Bertilinpoika ja Brita Henrikintytär Ekelöf; P3 aikaisintaan 1648 - Brita Erikintytär Abogia K 1677 jälkeen, P3 V Tammelan kirkkoherra Ericus Matthiae Abogius ja Brita Henrikintytär. Lapset: Gabriel S 1641, K 1695, Lohjan kirkkoherra; Jakob.

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2

Laurentius Petri Aboicus (K 1671) Lars Persson, Tammelinus / Tammelin S Turku noin 1605–1610. Vihdin kirkkoherran Jacobus Petri Boteruksen veli.

Kävi Turun katedraalikoulua, myöhemmin lukiota. Marttilan sijaiskirkkoherra 1631–1632 ja 1633–1634; Turun tuomiokirkon suomenkielisen seurakunnan kappalainen (choralis, 3. sarjaa) 1634; Loimaan kappalainen 1636; Tammelan kirkkoherra 1648; Sääksmäen (Tammelan) rovastikunnan lääninrovasti viimeistään 1666. Turun hovioikeuden presidentti, valtaneuvos Jöns Kurck oli Laurentius Petri Aboicuksen tukija ja hyväntekijä, ja 1644 painetun suomenkielisen saarnakirjansa Laurentis Petri omisti ylhäiselle suojelijalleen "yhdexi nöyräxi kijtollisuden merkixi ja nijden moninaisten hyväin töiden muistoxi cuin T(ei)dän A(rmonne) minua nijn cuin ennen minun köyhiä Wanhembitani vastan ilman ansiota armo myöden on osottanut".

Synodaaliväitöksen respondentti Turussa 1642; Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (suomeksi) 1665. Seitsemässä eri seurakunnassa yhteensä 15 rovastintarkastusta 1666–1669 (Lempiäinen 1967). Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 15.12.1649, syyskuu 1650, toukokuu 1651, 22.6.1653, 10.5.1656, 11.5.1661 ja 10.4.1668.

Laurentius Petri Aboicus kuuluu suomenkielisen virsirunouden ja saarnakirjallisuuden perustajiin ja tietokirjallisuuden uranuurtajiin. Hän keräsi suomalaisia sananlaskuja (jotka sitten täydennyksin julkaisi hänen vävynsä Henricus Matthiae Florinus. Hän julkaisi suomeksi saarnoja 1649, 1656 ja 1670, kaksi saarnakokoelmaa 1644, virsiä 1664–1683 sekä runomuotoisen Ajan-Tiedon, joka ilmestyi kolmena painoksena (1658, 1671 ja postuumisti 1684).

K Tammela 1671.

P1 Loimaa noin 1636 Sara Jöransdotter, K Loimaa noin 1637, P1 V Loimaan kappalainen Georgius Pauli ja Malin N.N. hänen 1. avioliitossaan; P2 jo 1638 Brita Larsdotter hänen 2. avioliitossaan, K Loimaa noin 1644, P2 V Turun hovioikeuden asessori ja Etelä-Suomen laamannikunnan alilaamanni Lars Bertilsson Vihdin Olkkalasta ja luultavasti hänen 1. puolisonsa Brita Henriksdotter Ekelöf; P3 aikaisintaan 1648 Brita Eriksdotter Abogia hänen 2. avioliitossaan, eli leskenä vielä 1677, P3 V Tammelan kirkkoherra Ericus Matthiae Abogius ja Brita Henriksdotter.

Brita Larsdotterin P1 Lohjan kirkkoherra, rovasti Matthias Laurentii K Lohja 20.2.1636.

Brita Eriksdotter Abogian P1 1636 jälkeen Tammelan edellinen kirkkoherra Michael Caspari Alstadius hänen 2. avioliitossaan, K matkalla valtiopäiville Tukholmaan 1647.

Julkaistu 19.1.2011.

• Reference: MyHeritage Family Trees - SmartCopy: Apr 10 2021, 19:04:09 UTC

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Pietarinpoika_Tammelinus

https://www.genealogia.fi/genos-old/49/49_46.htm

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2

https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1182

Tammelan seurakunnan arkisto - Papin- ja Pajunsiltaa koskevat korjausvelvollisten luettelot 1648-1648, jakso 1; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=4767236698&aineistoI... / Viitattu 10.11.2023

Laurentius Petri Aboicus (K 1671) Lars Persson, Tammelinus / Tammelin S Turku noin 1605–1610. Vihdin kirkkoherran Jacobus Petri Boteruksen veli. Kävi Turun katedraalikoulua, myöhemmin lukiota. Marttilan sijaiskirkkoherra 1631–1632 ja 1633–1634; Turun tuomiokirkon suomenkielisen seurakunnan kappalainen (choralis, 3. sarjaa) 1634; Loimaan kappalainen 1636; Tammelan kirkkoherra 1648; Sääksmäen (Tammelan) rovastikunnan lääninrovasti viimeistään 1666. Turun hovioikeuden presidentti, valtaneuvos Jöns Kurck oli Laurentius Petri Aboicuksen tukija ja hyväntekijä, ja 1644 painetun suomenkielisen saarnakirjansa Laurentis Petri omisti ylhäiselle suojelijalleen "yhdexi nöyräxi kijtollisuden merkixi ja nijden moninaisten hyväin töiden muistoxi cuin T(ei)dän A(rmonne) minua nijn cuin ennen minun köyhiä Wanhembitani vastan ilman ansiota armo myöden on osottanut". Synodaaliväitöksen respondentti Turussa 1642; Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (suomeksi) 1665. Seitsemässä eri seurakunnassa yhteensä 15 rovastintarkastusta 1666–1669 (Lempiäinen 1967). Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 15.12.1649, syyskuu 1650, toukokuu 1651, 22.6.1653, 10.5.1656, 11.5.1661 ja 10.4.1668. Laurentius Petri Aboicus kuuluu suomenkielisen virsirunouden ja saarnakirjallisuuden perustajiin ja tietokirjallisuuden uranuurtajiin. Hän keräsi suomalaisia sananlaskuja (jotka sitten täydennyksin julkaisi hänen vävynsä Henricus Matthiae Florinus. Hän julkaisi suomeksi saarnoja 1649, 1656 ja 1670, kaksi saarnakokoelmaa 1644, virsiä 1664–1683 sekä runomuotoisen Ajan-Tiedon, joka ilmestyi kolmena painoksena (1658, 1671 ja postuumisti 1684). K Tammela 1671.

P1 Loimaa noin 1636 Sara Jöransdotter, K Loimaa noin 1637, P1 V Loimaan kappalainen Georgius Pauli ja Malin N.N. hänen 1. avioliitossaan; P2 jo 1638 Brita Larsdotter hänen 2. avioliitossaan, K Loimaa noin 1644, P2 V Turun hovioikeuden asessori ja Etelä-Suomen laamannikunnan alilaamanni Lars Bertilsson Vihdin Olkkalasta ja luultavasti hänen 1. puolisonsa Brita Henriksdotter Ekelöf; P3 aikaisintaan 1648 Brita Eriksdotter Abogia hänen 2. avioliitossaan, eli leskenä vielä 1677, P3 V Tammelan kirkkoherra Ericus Matthiae Abogius ja Brita Henriksdotter. Brita Larsdotterin P1 Lohjan kirkkoherra, rovasti Matthias Laurentii K Lohja 20.2.1636. Brita Eriksdotter Abogian P1 1636 jälkeen Tammelan edellinen kirkkoherra Michael Caspari Alstadius hänen 2. avioliitossaan, K matkalla valtiopäiville Tukholmaan 1647. Julkaistu 19.1.2011..

- - - - - - -

Suomalaisen saarnakirjallisuuden yksi perustajista, mm. "Ajan Tieto Suomenmaan menoist ja uscost", 1658. Virsirunoilija ja häneltä ovat vanhan virsikirjan virret 331, 338, 394, 407 ja 410. Merkittävää oli myös hänen uraauurtava työnsä sanalaskujen kerääjänä. (Salme Palosaari ja Arja Mikluha)