Lauri Oskar af Heurlin

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_af_Heurlin

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/1853-1899/henkilo.php?i...

http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/asp/tilahist.htm

Kunta Helsingin mlk Kylä Hämeenkylä (Tavastby) Tilan nimi Tuomela Tilannevuosi 1931 Omistaja Lauri af Heurlin , Aura o.s. Snäll Lisätietoja TUOMELA, 8 km Pitäjänmäen asemalta ja 15 km Helsingistä. Omistajat lakit. kand. ja Suomen Pankin johtaja Lauri af Heurlin v:sta 1916 ja puolisonsa Aura (o.s. Snäll) v:sta 1919. Pinta-ala 276,5 ha: siitä puutarhaa 0,2, peltoa 39,8, luonnonniittyä 9,3, viljeltyä laidunta 6,2, viljelyskelpoista maata 5, metsämaata 202, joutomaata 10 ja muuta maata 4 ha. Pellot epätasaisia savi-, hiekka- ja multamaita, joista 28 ha risusalaojissa. Talouskeskus viljelysten keskellä. Kaikki rakennukset puusta. Talousrakennuksissa vesijohto (sähköpumppu). Vapaa viljelys. V. 1929 oli 4 ha kesantona, 4,05 rukiin, 0,62 vehnän, 9,5 kauran, 2,25 ohran, 2 sekaviljan, 1 herneen, 2,38 perunan, 11,5 heinän ja 1 ha lantan viljelyksessä sekä 1,5 ha muussa käytössä. Rukiista saatiin v. 1929 2 600 kg, kaurasta 2 350, ohrasta 2 210, perunoista 12 700 ja heinistä 3 400 kg ha:lta. Kotieläimiä: 8 hevosta, 24 lehmää ja 1 sonni. Karja Ay- ja sekarotua. Myydään maitoa, perunoita ja viljaa Helsinkiin. Metsä enimmäkseen sekametsää. Sähkövalo ja -voima Espoon Sähkö Oy:ltä.

	  Lähde	 Suomen maatilat, I osa

Tunnus 10406 Kunta Espoo Kylä Storhoplaks Tilan nimi Leppävaara Tilannevuosi 1931 Omistaja Lauri af Heurlin , Aura o.s. Snell Lisätietoja Leppävaara, 0,5 km Leppävaaran asemalta ja 15 km Helsingistä. Omistajat lakit. kand., Suomen Pankin johtaja Lauri af Heurlin v:sta 1910 ja puolisonsa Aura (o.s. Snell) v:sta 1919. Tilalta on myyty 95 palstatilaa, yht. 25 ha. Pinta-ala 324 ha, josta puutarhaa 1,5, peltoa 72,5, viljelyskelpoista maata 15 ja metsämaata 235 ha. Peltomaa melkein kokonaan mutasuota, jota viljellään savetuksen ja väkilannoituksen avulla. Siitä on 60 ha salaojitettuna, oja-aineena lauta- ja ruukkuputket. Talouskeskus viljelysten keskellä. Päärakennus puusta, 2-kerroksinen, v:lta 1913 ja karjasuoja tiilistä v:lta 1927. Navetassa, johon sopii 32 lehmää, on automaattiset juottokupit. Vesi sähköpumpulla kumpaankin rakennukseen. Pellot vapaassa viljelyksessä. V. 1929 oli 4,3 ha kesantona, 4 rukiin, 18,6 kauran, 2 ohran, 1,5 sekaviljan, 4 perunan, 1,6 lantun, 5,4 keittiökasvipeltoviljelyksen ja 30,3 ha heinän viljelyksessä sekä 2,3 ha muussa käytössä. V. 1929 saatiin rukiita 2 200, kauroja 1 800, ohria 1 700, perunoita 21 000, juurikasveja 37 000 ja heiniä 3 400 kg ha:lta. Kotieläimiä: 7 hevosta, 32 Ay- ja sekarotuista lehmää ja 2 sonnia. V. 1929 oli koko karjan keskilypsy 3 400 kg maitoa ja 128 kg rasvaa, säännöllisten 3 599 kg maitoa ja 137,9 kg rasvaa sekä parhaan lehmän tuotanto 4 996 kg maitoa ja 181 kg rasvaa. Myydään maitoa ja puutarhantuotteita Helsinkiin. Sähkövalo ja -voima Helsingistä. Kotitarvemylly, sirkkelisaha, pärehöylä, pehkunrepijä ja traktori.

	  Lähde	 Suomen maatilat, I osa

Hämeenkylän ensimmäinen suomenkielinen kansakoulu

Pian ensimmäisen maailmansodan jälkeen rakennettiin puinen 2-kerroksinen koulutalo Suomen pankin pääjohtaja Lauri af Heurlinin lahjoittamalle tontille. Hän omisti Tuomelan maatilan.

Koulurakennus paloi 31.3.1931. Tulipalo syttyi aamuhartauden aikaan. Vain osa opettajien yksityistavaroista saatiin pelastetuksi yläkerran asunnoista ikkunoista heittämällä.