Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

Tervetuloa Vantaa (ruots. Vanda) paikkakuntaprojektiin!

Tämä on sukututkimussivusto Genin Vantaa - Vanda -paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa.

  • Kaikki v. 1972 jälkeen syntyneet, kuolleet, haudatut ja jotenki Vantaan kaupungin alueella vaikuttaneet henkilöprofiilit liitetään tähän Vantaa paikkakuntaprojektiin Paikkakunta Vantaa - Vanda, Suomi , ei siis enää niitä liitetä Paikkakunta Helsingin maalaiskunta - Helsinge Helsingin maalaiskunta - Helsinge
  • Ennen v. 1972 Helsingin maalaiskunnan sekä Helsingin pitäjän alueella syntyneet, kuolleet, haudatut ja jotenki vaikuttaneet henkilöt lisätään Paikkakunta Helsingin maalaiskunta - Helsinge projektiin Paikkakunta Helsingin maalaiskunta - Helsinge

Projekti on osa alueellista Uusimaa ja Kymenlaakso -projektia Uusimaa ja Kymenlaakso

Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.
Profiilin lisääminen projektiin: menemällä profiilin etusivulle, sieltä "Toiminnot" "Invite to Project" tai "Lisää projektiin"

Vuonna 1972 Helsingin maalaiskunta muutettiin Vantaan kauppalaksi ja tämä vuonna 1974 nykyiseksi Vantaan kaupungiksi

Huom! Vantaan vaakunakuvaa ei saa laittaa projektin kuvaksi. Asiasta on kysytty Vantaan kaupungilta ja sieltä tuli kieltävä lausunto.

Vantaan projektit

Vantaan Myyrmäen suuralueen projektit:
.

Sijainti ja tietoa paikkakunnasta

Vantaa (ruots. Vanda) on kaupunki Uudellamaalla. Se on väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Vantaa on saanut nimensä muinaisten hämäläisten kaupungin läpi virtaavasta joesta käyttämän nimen mukaan.

Vantaan edeltäjän Helsingin pitäjän (ruots. Helsinge) historia ulottuu ainakin 1300-luvulle. Varhaisin säilynyt asiakirjamaininta Helsingin pitäjästä on vuodelta 1351, jota pidetään pitäjän synnyinvuotena. Helsingin pitäjästä tuli Helsingin maalaiskunta (ruots. Helsinge) 1865 annetun Suomen ensimmäisen kunnallislain johdosta. Vuonna 1972 Helsingin maalaiskunta muutettiin Vantaan kauppalaksi ja tämä vuonna 1974 nykyiseksi Vantaan kaupungiksi.

Vantaan naapurikuntia ovat etelässä Helsinki, lännessä Espoo, luoteessa Nurmijärvi, pohjoisessa Tuusula ja Kerava sekä idässä Sipoo.

Vantaalla sijaitseva Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen suurin lentoasema. Lentoasema jakaa Vantaan karkeasti itä- ja länsiosaan: hallinnollinen keskus ja suurin väestökeskittymä sijaitsee pääosin Itä-Vantaalla.

Vantaa täyttää v. 2022 50- vuotta. Kun Helsingin maalaiskuntaa oltiin vuonna 1972 muuttamassa kauppalaksi, nimivaihtoehtoina olivat muun muassa Helsingin kauppala, Helsinginjoen kauppala ja Vantaanjoen kauppala. Lopulliseksi nimeksi valittiin lyhyesti Vantaan kauppala Vantaanjoen mukaan. Kaksi vuotta myöhemmin Vantaasta tuli kaupunki.

Vuoden 2019 alussa Vantaalla oli 228 166 asukasta ja väestö kasvoi vuoden 2018 aikana runsaalla 5 100 asukkaalla (2,3 %).
Yhtä koviin kasvulukemiin päästiin viimeksi 40 vuotta sitten, sillä suhteellinen väestönkasvu oli edellisen kerran tätä suurempaa vuonna 1977 ja määrällinen kasvu vuonna 1975 . Vantaan väestö on kasvanut jo usean vuoden ajan voimakkaasti ja viimeisen viiden vuoden aikana kasvu on ollut keskimäärin 1,9 prosenttia.

Entinen Helsingin pitäjä eli nykyinen Vantaa tunnettiin nimellä Helsinge. Nimen mykaelma Helsinga esiintyy vesistön nimenä jo, ennen kuin pitäjä perustettiin. Joen nimeä käytettiin myöhemmin koko alueen nimenä. Sisämaan hämäläiset antoivat vesistön yläjuoksulle nimen Vantaa.

Vantaan päivää on vietetty vuodesta 1992. Sitä juhlitaa 15. toukokuuta. Päivämäärä juontaa juurensa vuoteen 1351.Pitkään luultiin että kyseessä oli ensimmäinen kirjaallinen maininta Vantaasta. Nykytiedon valossa oli ensimmäinen kirjallinen maininta Vantaasta jo 14.09.1331.
Toukokuun 15. päivänä 1351 kuningas Maunu Eerikinpoika antoi virolaisen Padisten luostarin munkeille lohenkalastusoikeudet Vantaajoen koskiin.
Sitä pidetään Vantaan historian tärkeänä hetkenä.
Ruotsin Magnus IV Magnus Eriksson MP Magnus IV of Sweden

Eniten vieraskielisiä Suomen kunnissa on Vantaalla, Espoossa, Närpiössä ja Helsingissä. (tilanne tieto 06.07.2023 https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009699322.html)
Vantaalla vieraskielisiä on eniten Suomen kunnista ja siellä joka neljäs on vieraskielinen. Määrä on kasvanut vuoden 2010 jälkeen melkein 15 prosenttia. Puhutuin vieras kieli on venäjä, jota puhuu noin 10 000 ihmistä.
Vantaalla asui 2022 noin 243 000 ihmistä. Heistä noin 60 300 oli vieraskielisiä.

Suuralueet ja kaupunginosat

Vantaa jakautuu seitsemään suuralueeseen. Nämä jakautuvat edelleen yhteensä 61 kaupunginosaan.

Luettelo tunnetuista Vantaalla syntyneistä tai asuneista henkilöistä.

  • Anna Abreu, muusikko
  • Patrik Antonius, pokeriammattilainen
  • Sampsa Astala, muusikko
  • Cheek laulaja Cheek (Jare Tiihonen)
  • Antti Pihlström, jääkiekkoilija
  • Ilari Filppula, jääkiekkoilija
  • Valtteri Filppula, jääkiekkoilija
  • Hannu Harju, poliitikko
  • Niina Herala, malli
  • Jaakko Hintikka, Bostonin yliopiston professori
  • Maarit Hurmerinta, laulaja
  • Mika Häkkinen, kilpa-autoilija Mika Pauli Häkkinen
  • Mika Salo, kilpa-autoilija
  • Martti Innanen, kansantaiteilija
  • Sami Kapanen, jääkiekkoilija
  • Tami Kiuru, mäkihyppääjä
  • Suvi Koponen, huippumalli
  • Mika Kottila, jalkapalloilija
  • Janne Kärkkäinen, muusikko
  • Lauri Markkanen koripalloilija
  • Taisto Mäki, kestävyysjuoksija
  • Antti Niemi, jääkiekkomaalivahti
  • Antti-Jussi Niemi, jääkiekkoilija
  • Oskari Paatela, taidemaalari, syntyi Helsingin maalaiskunnassa
  • Anni Parkkila, laulaja, syntyi Vantaalla
  • Leena Peisa, muusikko
  • Ville Peltonen, jääkiekkoilija
  • Jere Pöyhönen (Kääriä), Eurovisioedustaja musiikkikilpailussa Liverpolissa toukokuussa v.2023. Tuli toiseksi kilpailussa, mutta oli Euroviisujen yleisöäänestyksen voittaja.
  • Markus Pöyhönen, pikajuoksija
  • Pasi Rantala, potkunyrkkeilijä
  • Jarkko Ruutu, jääkiekkoilija
  • Mikko Ruutu, jääkiekkoilija
  • Raul Ruutu, muusikko
  • Tommi Santala, jääkiekkoilija
  • Virve "Vicky" Rosti, laulaja
  • Tuomo Ruutu, jääkiekkoilija
  • Paavo Talvela, jääkäri ja liikemies
  • Ville Tiisanoja, yleisurheilija
  • Juho Tolppola, ammattinyrkkeilijä
  • Eicca Toppinen, sellisti
  • Aleksi Vähäpassi, Suomen ensimmäisen Talentin voittaja
  • Ossi Väänänen

Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vantaa
Vantaan Sanomat 10.05.2023, sivu 30.

sticker_new_right.gif Paikkakuntaprojektien zoomattava tilannekartta (klikkaa tästä) sticker_new_left.gif

Uusimaa ja Kymenlaakso

media.geni.com/p13/21/5d/f2/81/53444844e0c21540/uusimaa_ja_kymenlaakso_large.jpg?hash=fae42c90ac80b0502c961cb8f5885ca85a1e60c5b0e260825e8e5873b3031480.1709711999

Alueellinen projekti Uusimaa ja Kymenlaakso

Paikkakuntaprojektit
Useiden paikkakuntaprojektien alta löytyy myös kylä- ja taloprojekteja.

Uusimaa
Artjärvi I Askola | Bromarv | Degerby | Espoo | Hanko I Helsingin maalaiskunta I Helsinki I Hyvinkää I Inkoo | Karjaa | Karjalohja | Kerava I Lapinjärvi | Pyhäjärvi UL | Kirkkonummi | Liljendal | Lohja | Loviisa | Myrskylä | Mäntsälä | Nummi | Nurmijärvi | Pernaja | Pohja | Pornainen | Porvoo | Pukkila | Pusula | Ruotsinpyhtää | Sammatti | Sipoo | Siuntio | Snappertuna |Tammisaari | Tammisaaren maalaiskunta I Tenhola | Tuusula | Vantaa I Vihti Kymenlaakso Anjala I Elimäki I Hamina I Iitti I Jaala I Kotka | Kouvola | Kymi I Miehikkälä I Pyhtää I Sippola I Valkeala I Vehkalahti I Virolahti

Uusimaa ja Kymenlaakso
s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/21/5d/f2/81/53444844e0c21540/uusimaa_ja_kymenlaakso_large.jpg

Alueellinen projekti Uusimaa ja Kymenlaakso

Paikkakuntaprojektit Useiden paikkakuntaprojektien alta löytyy myös kylä- ja taloprojekteja.

Uusimaa Artjärvi I Askola | Bromarv | Degerby | Espoo | Hanko I Helsingin maalaiskunta I Helsinki I Hyvinkää I Inkoo | Karjaa | Karjalohja | Kerava I Lapinjärvi | Pyhäjärvi UL | Kirkkonummi | Liljendal | Lohja | Loviisa | Myrskylä | Mäntsälä | Nummi | Nurmijärvi | Pernaja | Pohja | Pornainen | Porvoo | Pukkila | Pusula | Ruotsinpyhtää | Sammatti | Sipoo | Siuntio | Snappertuna | Tammisaari | Tammisaaren maalaiskunta I Tenhola | Tuusula | Vantaa I Vihti Kymenlaakso Anjala I Elimäki I Hamina I Iitti I Jaala I Kotka | Kouvola | Kymi I Miehikkälä I Pyhtää I Sippola I Valkeala I Vehkalahti I Virolahti

Vantaan historiaa netistä koottua

Helsingin pitäjä, Helsingin maalaiskunta ja Vantaan kaupunki alueittain Helsingin
pitäjä – Vantaa –vuosijulkaisuissa vuodesta 1963 alkaen
http://vantaaseura.fi/wp/wp-content/uploads/2018/04/Helsingin-pit%C...
Selko vantaalainen lehti (Vantaan Sanomien kuukausiliite selkokielelle. Toukokuu 2023), sivu 7

1. Vantaan huippumodernit lähiöt houkuttelivat asukkaita 1970- ja 1980-luvulla
Kaupunkioikeudet vuonna 1974 saanut Vantaa pyrki pitämään palvelunsa alusta lähtien houkuttelevina. Nuori kaupunki halusi kasvaa ja menestyä itsenäisenä osana pääkaupunkiseutua.

Vantaalle muutettiin puhtaan luonnon, hyvien liikenneyhteyksien ja vasta valmistuneiden asuntojen perässä. Uusien lähiöiden kaukolämpö, suihkut ja sisävessat olivat monelle ennen kokematonta.

Kunnalliset palvelut, kuten neuvolat, varhaiskasvatus ja hammashoito suunniteltiin edistyksellisiksi ja laadukkaiksi. Vantaa aloitti esimerkiksi mammografiaseulonnat jo 1980-luvun alussa ja oli siinä ensimmäinen kunta Suomessa. Kaupunki valmistautui peruskoulun aloitukseenkin niin hyvin, että se olisi voinut käynnistää peruskoulun ennen muita pääkaupunkiseudun kuntia.

Vantaalle muutti 1970- ja 1980-luvuilla paljon nuoria lapsiperheitä. Se loi yhteisöllisyyttä. Pihapiireihin, kortteleihin ja asuinalueille syntyi yhteistä toimintaa, kuten palloilujoukkueita, talkoita ja makkaranpaistoa. Yhteiset ajanvietot olivat alku monelle yhä toistuvalle kulttuuritapahtumalle.

Varhaiskasvatuslain uudistus vuonna 1985 takasi jokaiselle alle 3-vuotiaalle lapselle oikeuden päivähoitopaikkaan. Varhaiskasvatuksen palveluverkosto laajeni uuden lain siivittämänä. Vanhempien työssäkäynti helpottui. Työssä käyvien naisten osuus olikin Vantaalla 1970- ja 1980-luvulla suurempi kuin muualla maassa keskimäärin.

2. 1990-luvun lama iski lujaa – mutta oli uusi alku
Vantaalle oli jo vuosisatojen ajan hakeutunut teollisuutta ja yrityksiä, jotka tarvitsivat tilaa, työvoimaa ja hyviä yhteyksiä. Lainsäädäntö tuki 1980-luvulta lähtien yrittäjyyttä yhä ponnekkaammin. Se vauhditti yritystoiminnan kasvua Vantaalla entisestään.

1990-luvun lama uhkasi kuitenkin pysäyttää kehityksen. Kasvun tyrehtyminen rasitti rajusti kaupungin taloutta. Samalla se oli kuitenkin uuden alku.

Kaupunki alkoi määrätietoisesti parantaa yritysten toimintaedellytyksiä Vantaalla. Kaupungin ensimmäinen yritysneuvontapalvelu avattiin Vantaalle vuonna 1995.

Lentoaseman läheisyys oli yrityksille merkittävä tekijä. Valmiille tuotteille ja tavarantäydennyksiin tarvittiin nopeita kuljetusreittejä, ja kansainväliset yhteydet vahvistuivat.

1990-luvulla avattiin uusia lentokoneen lähestymisreittejä, mikä hillitsi lentomelua. Vantaa pystyi kaventamaan melualueita ja rakentamaan toimitiloja lähemmäs lentoasemaa. Se helpotti yritysten asettumista Vantaalle ja auttoi kaupunkia selviämään lamasta.

Okmeticin piikiekkotehdas aloitti toimintansa Vantaalla 1995. Moni teknologiayritys tuli perässä. Vantaalla oli jo valmiiksi paljon työvoimaa ja osaamista.

Aviapoliksen aluetta alettiin rakentaa rohkeasti 2000-luvun alussa. Siitä tuli vahva vantaalainen työpaikkakeskittymä ja tuhansien ihmisten koti.

3. Kasvukipujen kautta yhä kansainvälisemmäksi kaupungiksi
Tulo-, koulutus- ja muut erot vantaalaisten välillä olivat 2000-luvulle asti vähäisiä. Suuralueiden yhtenäisyys näkyi myös kuntademokratiassa. Asukkaat äänestivät kaupunginvaltuustoon usein oman alueensa edunvalvojia. Alueet kehittyivät sen mukaisesti.

Vantaasta tuli vähitellen Suomen kansainvälisin kaupunki. Vantaalle muutti vietnamilaisia pakolaisia 1970-luvulla ja yksittäisiä chileläisiä pakolaisia 1980-luvulla. Inkeriläisiä paluumuuttajia ja somalialaisia pakolaisia tuli puolestaan 1990-luvulta lähtien.

Tikkurilaan avattiin Suomen ensimmäinen pakolaistoimisto vuonna 1991. Kahdeksan vuotta myöhemmin Vantaalle perustettiin monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta, joka oli niin ikään Suomen ensimmäinen.

Kotoutustyöhön ei silti osattu täysin valmistautua. Uusia keinoja vuoropuheluun ja kotouttamiseen on löydetty lisää viime vuosikymmeninä. Aktiiviset kuntavaikuttajat järjestivät esimerkiksi 2000-luvun alussa keskustelutilaisuuksia, joiden avulla kaupunki löysi uusia tapoja monikulttuuriseen yhteiseloon.

4. Kohti uusiutuvaa energiantuotantoa
Viime vuosina Vantaa on ratkaissut myös kestävän energiantuotannon haasteita. Hakunilan lähelle valmistui vuonna 2010 Vantaan Energian jätevoimala, joka alkoi tuottaa jätteistä käyttövoimaa polttamalla.

Vuonna 2022 jätevoimalaa laajennettiin. Vantaa saattoi sen ansiosta luopua kivihiilen käytöstä energiantuotannossa.

Jätevoimala on osoittautunut monessa mielessä edistykselliseksi ratkaisuksi. Sen avulla tuotetaan käyttövoimaa kestävämmin ja energiakustannusten noustessa monia vaihtoehtoja edullisemmin.

Vantaan Energia aikoo luopua fossiilisista polttoaineesta vuoteen 2026 mennessä ja tuottaa käyttövoimaa hiilineutraalisti vuoteen 2030 mennessä.

Vantaan matka esihistoriallisesta asuinalueesta kaupungiksi

7 400 eaa: Ensimmäiset merkit asutuksesta nykyisen Vantaan alueella.

1200-luku: Ruotsalaisia ja hämäläisiä siirtolaisia muuttaa nykyisen Vantaan alueelle.

1300-luku: Helsingin pitäjä nykyisen Vantaan alueella kasvaa merkittäväksi keskukseksi, jossa käydään vilkasta kauppaa.

1550: Helsingin kaupunki perustetaan Vantaanjoen suulle, mutta Helsingin kirkkopitäjä säilyttää asemansa alueen hengellisenä keskuksena.

1600-luku: Helsingin pitäjän alueelle perustetaan ratsuväen tueksi useita aateliskartanoita, jotka edistävät alueen kasvua ja kehitystä.

1600−1700-luku: Helsingin pitäjän alueelle aletaan perustaa teollisuutta, joka kasvaa merkittäväksi koko Suomen mittakaavassa.

1862: Suomen ensimmäinen rautatieyhteys avataan Helsingistä Hämeenlinnaan. Helsingin pitäjään kuuluvasta Malmista tulee seuraavina vuosina vilkas risteysasema ja alueen hallinnollinen keskus.

1865: Helsingin pitäjästä tulee uuden kunnallishallinnon myötä Helsingin maalaiskunta.

1900-luku: Rautatieyhteyden myötä maalaiskunnan alueelle kasvaa Malmin ohella useita suosittuja taajamia, kuten Huopalahti, Kulosaari, Oulunkylä, Pitäjänmäki ja Tikkurila. Huopalahti, Kulosaari ja Oulunkylä eroavat myöhemmin Vantaasta omiksi kunnikseen.

1940-luku: Vantaalle aletaan rakentaa uusia asuinalueita muun muassa karjalaisen siirtoväen ja maaltamuuttajien tarpeisiin. Noin kolmasosa maalaiskunnan alueesta liitetään vuonna 1946 Helsinkiin.

1952: Seutulan lentokenttä (nykyinen Helsinki-Vantaa) valmistuu.

1960−70-luku: Uusien liikenneyhteyksien, kuten Helsinki−Martinlaakso-radan ja Kehä III:n, rakentamisen myötä perustetaan uusia asuinalueita ja kasvukeskuksia. Vantaasta tulee 1972 kauppala ja 1974 kaupunki.
https://www.vantaa.fi/fi/ajankohtaista/artikkeli/vantaa-ennen-nain-...

Projekti perustettu 09.03.2018. Huom! Älä poista päivämäärää.