Leevi Madetoja

Madetoja, Leevi (1887-1947)
Henkilötiedot: Madetoja, Leevi Antti 17.2.1887 - 6.10.1947. Arvo: professori 1937. Ammatti: säveltäjä. Koulutus: 1906-1910 Helsingin, Yliopisto, fil.kand. 1910, 1906-1910 Helsingin musiikkiopisto, 1910-1911 jatko-opintoja Pariisissa, 1911-1912 jatko-opintoja Berliinissä. Palkinnot:1936 Kalevalan riemuvuoden stipendi, 1947 Suomen Kulttuurirahaston kunniapalkinto.

Oululaisen merimiehen ja kauppa-apulaisen poika, Leevi Madetoja syntyi 17.2.1887 Oulussa hyvin vaatimattomiin olosuhteisiin. Hänestä kehittyi nuorena taitava kanteleensoittaja. Lisäksi Leevi opiskeli omin päin myös viulun- ja pianonsoittoa, sekä lauloi kuorossa.
Syksyllä 1906 Madetoja aloitti opinnot Helsingissä sekä musiikkiopistossa että yliopistossa. Musiikkiopistossa Madetoja opiskeli sävellystä aluksi Armas Järnefeltin ja Erik Furuhjelmin johdolla, kunnes hän 1908 pääsi Sibeliuksen oppilaaksi.

1910 Madetoja sävelsi musiikkia kahteen Eino Leinon näytelmään, Shakkipeli ja Alkibiades. Näytelmien esitysten yhteydessä hän tutustui Leinoon ja myös runoilija L. Onervaan, jonka kanssa hän solmi avioliiton vuonna 1913. (Hannu Mäkelältä on ilmestynyt Leinon, Onervan ja Madetojan kolmiodraamaa käsittelevä kirja nimeltä Nalle ja Moppe. Eino Leinon ja L. Onervan elämä. Otava 2003.).
Madetoja jatkoi opintojaan Pariisissa ja Wienissä. Vuosina 1912-14 hän työskenteli Kotimaisen orkesterin apulaiskapellimestarina yhdessä Toivo Kuulan kanssa.

Toimittuaan orkesterinjohtajana Viipurissa 1914-16 Madetoja siirtyi Helsinkiin opettamaan musiikin teoriaa ja historiaa musiikkiopistossa ja kirjoittamaan musiikkiarvosteluja Helsingin Sanomiin. Edellinen työ jatkui vuoteen 1939 ja jälkimmäinen vuoteen 1932.
Marraskuussa 1917 perustettiin Madetojan aloitteesta Suomen Säveltaiteilijain Liitto, jossa hän toimi puheenjohtajana vuosina 1933-36.

Kansalaissota järkytti Madetojaa syvän henkilökohtaisesti, sillä hänen veljensä surmattiin keväällä 1918, ja pian sen jälkeen saman kohtalon koki Madetojan läheinen ystävä Toivo Kuula. Veljensä muistoksi Madetoja kirjoitti pianoteoksen Kuoleman puutarha (1918/21), ja traagissävytteisessä toisessa sinfoniassa (1918) Madetoja on käyttänyt samaa teema-aineistoa. Samana vuonna Madetoja sai valtion elinikäisen säveltäjäeläkkeen.
'Pohjalaiset'-oopperan ensi-illasta 25.10.1924 muodostui Madetojan uran suurin menestys

Seuraavana vuonna Madetoja ja Onerva matkustivat työskentelemään Ranskaan Pariisin lähelle. Madetojalla oli työn alla kolmas sinfonia (1922-26) ja japanilaisaiheinen balettipantomiimi Okon Fuoko. Kummatkin teokset kuuluvat Madetojan pääteoksiin, vaikkakin Okon Fuoko kärsii tanskalaisen Poul Knudsenin draamallisesti heikkotasoisesta libretosta. Osa teoksen omaperäisen hienostuneesta musiikista on jäänyt elämään säveltäjän laatiman orkesterisarjan muodossa.
Madetojan kolmas sinfonia on suomalaisen sinfoniakirjallisuuden parhaimmistoa, ja se on jäänyt turhaan Sibeliuksen sinfonioiden varjoon.Juha -oopperan ensi-ilta oli säveltäjän 48-vuotispäivänä 17.2.1935.

Edellisenä vuonna oli kuollut Madetojalle hyvin läheinen Anna-äiti, ja säveltäjä otti menetyksen hyvin raskaasti. 1930-luvun myötä sekä Madetojan että Onervan alkoholinkäyttö lisääntyi vähitellen, ja saavutti keväällä 1941 sellaiset mitat, että Madetoja joutui hoitoon Huvitus-nimiseen alkoholistiparantolaan Turun lähelle. Kumpikin menettivät muistinsa, ja tammikuussa 1942 Onerva toimitettiin Nikkilän sairaalaan. Madetoja palasi vielä muutamaksi vuodeksi asumaan kotiinsa, ja onnistui säveltämään joukon pienimuotoisia teoksia, mutta Onerva pääsi pois sairaalasta vasta miehensä kuolemaa seuranneena vuonna. Leevi Madetoja kuoli 6.10.1947.

• *'Muistomerkit: Oulussa on kuvanveistäjä Aarre Aaltosen vuonna 1962 tekemä Leevi Madetojan patsas. Helsingissä toimiva Madetoja-säätiö on perustettu 1997. Suomen Säveltäjät ry on jakanut vuodesta 1988 lähtien Madetoja-palkintoja suomalaisen nykymusiikin esittäjinä ansioituneille muusikoille. Helsingin Pukinmäkeen nimettiin vuonna 1974 Madetojanpolku ja Madetojankuja. Oulussa toimivat Madetojan musiikkilukio sekä Oulun musiikkikeskuksen pääsali Madetojan sali ovat myös saaneet nimensä säveltäjältä.
  
  • Tuotanto/Ura. Näyttämöteoksia: 1923-1924 Pohjalaisia, ooppera, 1930 Okon Fuoko, balettipantomiimi, 1934 Juha, ooppera
  • Orkesteriteoksia: 1915-1916 Sinfonia 1 F-duuri, 1917-1918 Sinfonia 2 Es-duuri, 1925-1926 Sinfonia 3 A-duuri, 1911-1912 Tanssinäky, sinfoninen runo, 1813 Kullervo, sinfoninen runo, 1910 Sinfoninen sarja, 1912 Pieni sarja, 1916 Pastoraalisarja, 1911 Konserttialkusoitto
  • Vokaaliteoksia: Yksinlauluja pianon säestyksellä, mm. Yrtit tummat (L. Onerva), Tule kanssani (L. Onerva), Itkisit joskus illoin (Larin-Kyösti), Talvikuutamolla (Larin-Kyösti), Joululaulu Arkihuolesi kaikki heitä (Alpo Noponen), Heijaa heijaa, (L. Onerva), Syksysarja (L. Onerva)
  • Kuoroteoksia orkesterin säestyksellä: 1911 Merikoski (V. A. Koskenniemi)sekakuorolle ja orkesterille, 1915 Sammon ryöstö (Kalevala) mieskuorolle ja orkesterille, 1915 Marian murhe A. Oksanen) mieskuorolle ja orkesterille, 1917 Aslak Smaukka (Larin-Kyösti) mieskuorolle ja orkesterille, 1936 Psalmi 121 sekakuorolle ja orkesterille
  • Kuorolauluja a cappella, mm. Katson virran kalvohon (V. A. Koskenniemi), Kevätunta (L. Onerva), Sypressiportilla (L. Onerva), Vanha luostari (L. Onerva), Suvi-illan vieno tuuli (Eino Leino), Hämärän ääniä (Larin-Kyösti), Soita somer (Eino Leino), Elli Dunbar (R. Burns ja W. Juva), Puron heljät helmet (Petöfi ja Otto Manninen), De Profundis, Hän kulkevi kuin yli kukkien (Eino Leino).
  • Madetoja -kilpailut: Leevi Madetoja -pianokilpailu on yksi keskeisimmistä klassisen musiikin alalla järjestettävistä kilpailuista Suomessa. Sitä isännöi Oulun seudun ammattikorkeakoulu kolmen vuoden välein. Niin ikään Madetojan nimeä kantaa Suomessa noin viiden vuoden välein järjestettävä mieskuorolaululle omistettu, Suomen Mieskuoroliiton järjestämä Kansainvälinen Leevi Madetoja -mieskuorokilpailu. Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1989 Turussa. Seitsemäs kilpailu käydään Helsingin Musiikkitalossa 10.4.2021 kansainvälisessä, kansallisessa ja katselmussarjassa.
    

Lähde: http://vintti.yle.fi/yle.fi/sininenlaulu/yle.fi/teema/sininenlaulu/...
https://fi.wikipedia.org/wiki/Leevi_Madetoja

• Säveltäjä, filosofian maisteri, professori. Tunnetuimmat teokset ovat oopperat Pohjalaisia ja Juha.
• http://oulu.ouka.fi/kirjasto/musaoulu/taidemusa/leevi_madetoja/leev...
• http://fi.wikipedia.org/wiki/Leevi_Madetoja * http://fi.wikipedia.org/wiki/L._Onerva
• https://web.archive.org/web/20101227055757/https://www.genealogia.f...
• http://yle.fi/vintti/yle.fi/sininenlaulu/yle.fi/teema/sininenlaulu/...
• https://fi.wikipedia.org/wiki/Hietaniemen_hautausmaa#Vanha_alue
• Leevi Madetoja 50-vuotias Professorin arvonimi merkkipäivän johdosta. 50 vuotta täytti eilen säveltäjä Leevi Madetoja. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1989676?term=...
• Oulu Tuomiokirkkoseurakunta > syntyneet, 1887-1894 > 7: vuosi 1887 helmikuu: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1863...
• Oulu Tuomiokirkkoseurakunta > lastenkirja, 1891-1900 > 364: M: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1861... Veikko Leskelä, Matti Rekunen: Suku on voimaa. Madetojan suku 1500-2010. 442 s. Multiprint Oy, Vantaa 2012
• Oulun poliisilaitos asukasluettelo 1910-1910 (AP_I Bf:26) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4007... / Viitattu 27.09.2023

  ---

  
  

Wife writer, poet Onerva Lehtinen (Streng, Madetoja). Born 28.4.1882 Helsinki, died 1.3.1972 in Helsinki. Married 4.11.1918 in Helsinki.

Father Johan Kallenpoika Lehtinen, born 26.1.1852 in Iitti, Kausansaari, Konttila, died 20.4.1910 in Seinäjoki.

Mother Serafina (Serafia) Gustaf's daughter Saarholm, Lehtinen. Born 1.4.1853 in Heinola, Niemelä, Hevossaari rusthäll. Died 1936 in Sibbo Finland.