Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Henkilöiden mukaan nimetyt paikat Pohjois-Pohjanmaalla, Suomi

view all

Profiles

  • Martti Ahtisaari, 10th President of Finland (1937 - 2023)
    Suomen 10. Presidentti. Nobelin rauhanpalkinto 2008. '10th President of Finland. Nobel Peace Prize 2008. a Finnish politician, the tenth President of Finland (1994–2000), Nobel Peace Prize laureate and...
  • Adina Huhtamäki-Verronen (1905 - 1993)
    Adina Huhtamäki auttoi hädässä olevia Adina valittiin Raahen Fiiaksi vuonna 1978. Hänen nimeään kantava Adinanpolku löytyy Haaralan hautausmaan liepeiltä. Naisten Ääni
  • Matti Aukusti Hälli (1913 - 1988)
    Matti Hälli (20. maaliskuuta 1913 Oulu – 29. maaliskuuta 1988 Oulu) oli suomalainen kirjailija. Vanhemmat:nahkatyömies Matti Hälli ja Matilda Hälli Puoliso:Aino Annikki Nousiala, avioliittoon 1944 Lap...
  • Aaprahami Juhonpoika Rahikainen (1896 - 1959)
    Abraham lähti Amerikkaan 2.7.1913.ja palasi takasin 28.6.1913.hän otti passin ja lähti 2.7.1913. Abraham jätti perheensä ja jäi canadaan ja kuoli siellä 28.12.1959. vaimo synnytti tyttären Laura Alinan...

Tervetuloa katsomaan kohteita, joita on kerätty Pohjois-Pohjanmaan alueen paikkakunnilta, jotka on nimetty henkilöiden mukaan!
Liity mukaan projektiin ja löydä uusi kohde jotka puuttuvat.

Projektiin lisätään henkilöt, joiden mukaan on Pohjois-Pohjanmaan paikkakunnilla nimetty katu, puisto, aukea, tori, patsas ynm kohde.
Kadun nimeäminen henkilön mukaan on kunniansosoitus hänen elämäntyölleen. Pyrkimyksenä on aina löytää side henkilön ja paikan välillä.
Nimeämisessä on myös omat sääntönsä, suosituksensa ja poikkeuksensa. Esimerkiksi elossa olevien henkilöiden mukaan nimettyjä paikkoja vältetään.
Nimikkokadut kertovat Suomen historiasta, tieteistä ja taiteista.
Paikkojen nimeäminen on pitkä prosessi, jossa otetaan huomioon pelastusturvallisuuteen liittyvät asiat ja postinkulku.
Kadunnimiä muutetaan vain erittäin painavin perustein.
Naisten mukaan nimettyjen katujen niukkuudelle on luonnollinen selitys: naiset ovat päässeet valta-asemiin vasta viime vuosikymmeninä. Mutta naisia on nyt tietoisesti pyritty nostamaan esiin.

Vain kuolleet saavat oman kadun tai puiston
YK:n suosituksen mukaan paikkojen kuten katujen tai puistojen nimeämistä elossa olevien henkilöiden mukaan tulee välttää.
Yleisen ohjeen mukaan henkilön nimeä voidaan käyttää kaavaniemessä viisi vuotta hänen kuolemansa jälkeen.
Poikkeuksena ovat presidentit. Esimeriksi presidentti Tarja Halonen sai oman nimikkopuistonsa Helsingin Kallioon huhtikuussa 2015.
Henkilöiden pitää olla myös sidoksissa siihen paikkakuntaan, jonne nimikkopaikkaa suunnitellaan.
Henkilö on voinut elää merkittävän osan elämästään tai tehnyt merkittävän osan elämäntyöstään kyseisellä paikkakunnalla.
Nimikkopaikka voidaan antaa myös sellaiselle suomalaiselle, joka on tehnyt kansallisesti tai kansainvälisesti merkittävän elämäntyön.
Merkkihenkilöiden tai jonkin tapahtuman mukaan nimettyjen paikkojen kohdalla tulee miettiä myös miettiä sitä, miten nimi elää ja säilyy ajassa.

Pohjois-Pohjanmaa:
Alavieska I Haapajärvi I Haapavesi I Hailuoto - Karlö I Haukipudas I Ii I Kalajoki I Kempele I Kestilä I Kiiminki - Kiminge I Kuivaniemi I Kuusamo I Kärsämäki I Liminka - Limingo I Lumijoki I Merijärvi I Muhos I Nivala I Oulainen I Oulu - Uleåborg I Oulujoki I Oulunsalo I Paavola I Pattijoki I Piippola I Pudasjärvi I Pulkkila I Pyhäjoki I Pyhäjärvi I Pyhäntä I Raahe - Brahestad I Rantsila I Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten & Finnmark) I Rautio I Reisjärvi I Revonlahti - Revolax I Saloinen I Sievi I Siikajoki ja Ruukki I Siikalatva I Taivalkoski I Temmes I Tyrnävä I Utajärvi I Vaala I Vihanti I Yli-Ii I Ylikiiminki - Överkiminge I Ylivieska I

media.geni.com/p13/6d/5f/0c/9d/53444861071bf2ac/pekka_original.jpg?hash=eb0f331e7e8e55884e2b5a949403799c7c64905c871422c072e2364379f72110.1708588799 Pietari Brahen patsas Pekkatorilla Raahen vanhassa kaupungissa. Kuvan ottaja Ritva Myllylä. (2022).

Liminka

  • Lampi, Vilho Henrik Vilho Henrik Lampi
    • Limingan kansakoulurakennuksessa niin sanotussa Kivikoulussa, jota koulua myös Lampi aikoinaan kävi, sijaitsee nykyään Vilho Lampi -museo.
  • Ojanperä, Abraham Aappo Ojanperä
    • Muistokoti Aappola, Liminka

Lumijoki

  • Pelkonen, Paavali Matinpoika Paavali Pelkonen
    • Pelkosenniemi, paikka Lapissa, Lumijoki, on nimetty lumijokisen Paavali Pelkosen mukaan.
  • Latonen - niminen henkilö.
    • Ikivanha kansan keskuudessa elänyt tarina. Kilometri Lumijoen kirkonkylästä suoraan etelään on Latomäki-niminen soraharju. Tarinan mukaan olisi aikoinaan juku Latonen-niminen purjehtija myrskyssä ajautunut tälle harjulle, joka silloin oli merenrantaa, ja haaksirikkoutunut. Tarinan mukaan olisi aikoinaan löydetty harjun rinteeltä jätteitä haaksirikkoutuneesta laivasta.

Muhos

  • Kuusela, Kuusela-Hilario Armi Helena Armi Kuusela
    • Armintie, Muhos

Oulu

  • Aalto, Hugo Alvar Henrik Alvar Aalto
    • Alvar Aallontie on Oulussa, Jyvaskylässä, Kotkassa ja Helsingissä
  • Ahtisaari Martti Oiva Kalevi Martti Ahtisaari, 10th President of Finland (s. 23. 06.1937 Viipuri, k. 16. 10.2023 (86) Helsinki, Finland (Suomi) on kymmenes Suomen tasavallan presidentti (virassa 1994–2000), suurlähettiläs ja toistaiseksi ainoa Nobelin rauhanpalkinnon saanut suomalainen. Hän sai rauhanpalkintonsa vuonna 2008. Hän on toiminut myös ulkoministeriön tehtävissä muun muassa suurlähettiläänä, Yhdistyneiden kansakuntien (YK) apulaispääsihteerinä 1977–1981, YK:n alipääsihteerinä 1982–1983 ja 1987–1991. Ahtisaari oli ensimmäinen suomalainen, joka valittiin presidentiksi suoralla, kaksivaiheisella kansanvaalilla.
    • Ah­ti­saa­ri sai aukion kou­lu­kau­pun­kiin­sa Ouluun. Torin laidalla, Rantakadun varressa pikku aittojen kupeessa sijaitseva Ahtisaaren aukio on sikäli poikkeuksellinen paikka, että se on saanut nimensä jo elossa olevan presidentti Martti Ahtisaaren mukaan. "Tekninen lautakunta nimesi 10.6.1997 Kauppatorin koillisosan Ahtisaaren aukioksi. Tällä haluttiin kunnioittaa istuvan presidentin 60-vuotispäivää." Martti Ahtisaari kävi Oulun Lyseota ja osallistui aktiivisesti Nuorten miesten kristillisen yhdistyksen, Ynnin, toimintaan. Asevelvollisuuden suoritettuaan Ahtisaari päätyi Oulun opettajakorkeakouluun, josta hän valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1959. Lukuvuonna 1959-60 tuleva presidentti toimi Oulunsuun koulussa luokanopettajana, minkä jälkeen Oulu sai jäädä. Torin alueen kunnostamis- ja remontointityöt alkoivat 1990-luvun puolivälin paikkeilla kauppahallin peruskorjauksella. Ahtisaaren aukion kohdalla komeili vielä 1990-luvun alkupuolella Pohjois-Suomen vanhin ja Suomen toiseksi vanhin huoltoasemarakennus, Esso. Vuonna 1937 syntynyt presidentti Martti Oiva Kalevi Ahtisaari asui Oulussa vuosina 1952-1960. https://www.kaleva.fi/ahtisaari-sai-aukion-koulukaupunkiinsa/1965627
  • Kaarle IX, Ruotsin kuningas Charles IX, king of Sweden
    • Kaarlenväylä lienee nimety Oulun kaupungin perustajan mukaan
      • Oulun kaupungin ruotsinkielinen nimi on Uleåborg . Kaupungin syntyyn ovat vaikuttaneet elementit, joen (Uleå) ja linnan (borg). Linna ei koskaan valmistunut, mutta Linnansaarelle muotoutui tärkeä hallinnollinen keskus. Linnansaari tunnetaan nykyisin parhaiten linnoituksen kansliarakennuksen kellarin päälle rakennetusta Tähtitornin kahvilasta. Puistomainen Linnasaari kätkee uumeniinsa Oulun merkittävää arkeologista historiaa.
  • Bergbom, Kauppaneuvos Johan Gustaf Kauppaneuvos Johan Gustaf Bergbom
    • Bergbomintie, Oulu
  • Fellman, Isak William Isaacsson Isak William Fellman
    • Pikku-Iikan katu, Oulu
  • Franzén, Frans Mikael Frans Michael Zachrichsson Franzén
    • Franzenin puisto, Oulu
  • Frosterus Teuvo (Theodor) Oskar Johaninpoika (Teuvo Pakkala) Teuvo (Theodor) Oskar Johaninpoika Pakkala
    • Teuvo Pakkalan koulu, Oulu, Teuvo Pakkalan katu 17, 90130 Oulu. Teuvo Pakkalan koulu on Raksilan ja Karjasillan alueen lasten lähikoulu, joka sijaitsee Raksilan urheilualueen vieressä kaupungin ydinkeskustan tuntumassa lähellä keskustan kulttuuripalveluja. Keltaisessa 1950-luvulla rakennetussa koulussa toimivat myös 3.-6. – musiikkiluokat ja A2 –kieleksi voi valita saksan tai ranskan.Koulussamme on syyslukukauden 2021 alussa 277 oppilasta ja 11 perusopetusryhmää. https://www.ouka.fi/oulu/teuvo-pakkalan-koulu/koulun-esittely
  • Heikel, Samuel Samuel Heikel
    • Heikkeliininkatu ja -kuja, Oulu
  • Hiironen on hyväksytty kaavanimeksi vuonna 1968. Se on alun perin peräisin sukunimestä, joka tunnetaan Oulunsuusta asussa Hijru jo 1500-luvun puolivälistä. Isojakoasiakirjojen mukaan alueella on ollut Hiirosen torppa sekä vanhaan sukunimeen liittyviä luonnonpaikkojen nimiä, esimerkiksi Hiirosensuo. (Toropainen 2005: 148.) Lähde: http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-202005191957.pdf sivu 33.
  • Hintta on saanut nimensä alun perin Hintan talosta, joka on perustettu jo 1500-luvun lopulla. Tarkemmin nimi johtuu isännännimestä Hintsa, joka tunnetaan Oulunsuusta asussa Hintza jo vuodelta 1598. Nimi on alun perin saksalainen, mutta se on voinut päätyä Ouluun myös Savosta tai Karjalasta, joissa se on ollut yleinen sekä etu- että sukunimistössä 1500-luvulla. Nimessä on tapahtunut ajan kuluessa myös murteelle tyypillinen ts:n korvautuminen tt:llä. (Vahtola 1991: 103; Toropainen 2005: 149; SPK 2007: 80–81.) Lähde: http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-202005191957.pdf sivu 38.
  • Hälli Matti Matti Aukusti Hälli
    • Matti Hällin kuja, Oulun Tuirassa, Valtatie - S-Market Tuira
  • Kaitera, Pentti Veikko Pentti Veikko Kaitera
    • Pentti Kaiteran katu on Oulun Linnanmaalla
  • Kallinen, Yrjö Henrik Yrjö Henrik Kallinen
    • Yrjö Kallisen puisto, Oulu. Oulussa myös Kallisensuora, -perä, -tie, -haara ja -kaarre.
  • Kallio, (Kalliokangas) Kyösti Mikonpoika, Suomen 4. presidentti MP Suomen Tasavallan Presidentti Kyösti Kustaa Kallio, 4th President of Finland
    • Kyösti Kallion puisto, Oulu
  • Karhi, Otto Alfons (Lindgrén) Otto Alfons Karhi
    • Otto Karhin puisto, Oulu
  • Kramsu, Kaarlo Robert Runoilija Kaarlo Kramsu
    • Kaarlo Kramsun tie, Oulu
  • Madetoja, Leevi Antti Antinpoika Leevi Madetoja
    • Leevi Madetojan katu ja Madetojanaukio, Oulu. Konserttisalikäytöstä Kuusiluodossa ollut Madetojan sali poistui 70-luvun alkupuolella, kun tilasta tehtiin liikuntasali. Uusi Madetojan sali valmistui Karjasillalle vuonna 1983. Leevi Madetoja sai puiston ja patsaan Ouluun. Ylioppilas Leevi Madetoja 1906.
  • Mannerheim, Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim Marshal of Finland C. G. E. Mannerheim, 6th President of Finland
  • Mäkelin Yrjö sai Ouluun nimikkokadun johtamansa Kansan Tahdon perustamisen 60-vuotisjuhlavuonna. Kansankadun pohjoispää, jota pitkin useat Kansan Tahdon seuraajalehtien toimittajista 1920-luvulla vietiin toimituksesta Oulun lääninvankilaan, nimettiin Mäkelininkaduksi. Hänellä on myös nimikkoseura, vuonna 2003 perustettu pohjoissuomalaisen vasemmistolaisen viestinnän ja kulttuurin tutkimusta ja tallentamista edistävä Yrjö Mäkelin -seura.
  • Paulaharju, Samuli Jaakonpoika (Tuohisaari) Samuli Paulaharju
    • Paulaharjuntie,
    • Paulaharjun koulu Mielikintie 9, 90550 Oulu: Paulaharjun koulu sijaitsee Puolivälinkankaan kaupunginosassa, Odessan puiston reunassa, vesitornin naapurissa. Koulurakennus vihittiin käyttöön vuonna 1962 ja vuonna 1967 valmistui sen laajennusosa. Koulu oli 1970-luvulla Suomen suurimpia. Oppilaita oli 1380 ja koulua käytiin vuoroluvussa. Tällä hetkellä koulussa on noin 350 oppilasta. Koulu koki lähes täydellisen muodonmuutoksen kun se peruskorjattiin v. 2007-2008. Nyt koulun oppilaat ja opettajat saavat työskennellä uusituissa, hienoissa ja nykyaikaisesti varustetuissa koulutiloissa. https://www.ouka.fi/oulu/paulaharjun-koulu/koulun-esittely
  • Pokkitörmän merkitys onkin ajan kuluessa sumentunut, sen alkuperäksi on osoittautunut alueella asuneen porvarin sukunimi. Pokkitörmän alueella asuivat vielä 1600-luvulla Oulun varakkaimmat porvarit, ja heistä vaikutusvaltaisimpia oli Johan Bochmöller, joka toimi myös pormestarina vuosina 1643–1662. Paikannimi onkin luultavasti peräisin hänen sukunimestään. (Vahtola 1991: 212; Toropainen 2005: 116; SPK 2007: 344.):Lähde: http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-202005191957.pdf sivu 83.
  • Raksila-nimen selitystä pidetään kansanetymologisena, on mahdollista, että nimen taustalla on ollut kuitenkin sukunimi. Yksi tulkinta on, että sukunimi olisi Brax, koska se on tunnettu Oulussa jo 1800-luvun alussa. (Toropainen 2005: 227.). Lähde: http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-202005191957.pdf sivu 60.
  • Yrjö Eerik Mikael Saarela Yrjö Eerik Mikael Saarela
    • Yrjö Saarelan tie, Oulu. Saarela on Oulun kaupunginosa Oulujoen varrella, noin viisi kilometriä keskustan itäpuolella ja kaksi kilometriä Myllyojan suuralueen eteläpuolella. Siihen kuuluu osa-alueena myös Kumpulankangas. Kaupunginosassa asuu noin 1 300 asukasta. Kaupunginosan kadunnimet kuten Yrjö Saarelan tie, Painijantie ja Niskalenkki viittaavat painin olympiavoittajaan ja maailmanmestariin Yrjö Saarelaan.
  • Siilasvuo, Lt. Gen. Hjalmar Fridolf Siilasvuo (Strömberg) Hjalmar Siilasvuo
    • Siilasvuonkatu, Oulu
  • Silfvan, Maria Elisabeth Silfvan-Westerlund (Silfvan) Maria Elisabeth Silfvan
    • Oulussa on Maria Silfvanin puisto
  • Snellman, Johan Wilhelm Johan Wilhelm Snellman
    • Oulun Snellmaninpuisto lienee nimetty Johan Wilhelm Snellmanin mukaan.
  • Tuira. Toropaisen (2005: 244) mukaan nimi Tuira esiintyy ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1624 nimessä Knut Tuira, jonka Vahtola (1991: 192) katsoo samaksi henkilöksi mäkitupalaisen Knut Kallisen kanssa. Hän onkin luultavasti myöhemmin perustanut Tuiran talon. Tuira on ollut alun perin sen paikan nimi, jolle talo on rakennettu. Näyttää myös vahvasti siltä, että Tuira on ollut myös sukunimi, koska siitä johdettu tilannimi Tuirala esiintyy 1700-luvun kartoissa. Lisäksi on esitetty, että nimen Tuira voisi selittää sukunimen Tiura variantiksi. Se on tunnettu Oulussa jo 1600-luvulla, mutta se ei ole koskaan ollut yleinen. (Vahtola 1991: 192; Toropainen 2005: 244.). Lähde: http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-202005191957.pdf sivu 67.
  • Wacklin, Sara Zachrisdotter Sara Elisabeth Zachrisdotter Wacklin
    • Sara Wacklinin puisto, Oulu. Saarankatu on nimetty Sara Wacklinin mukaan
  • Åström, Hemming Emmanuel Hemming Emmanuel Åström
    • Mannenkatu Oulussa.
  • Åström, Karl Robert Karl Robert Åström
    • Åströminpuisto nimetty vain Karl Robertin vai molempien veljesten mukaan
  • Äimärautio on saanut nimensä köllinimestä, jolla tarkoitetaan yleensä esimerkiksi haukkuma- tai liikanimeä (KS 2020 s.v. köllinimi). Tunnetun tarinan mukaan alueella on asunut seppäveljekset, joista yksi ei ollut rautaseppä eli rautio, vaan satulaseppä, joka on ansainnut elantonsa käyttämällä äimää eli nahkaneulaa. Sekaannuksien välttämiseksi häntä oli kutsuttu Äimä-Rautioksi. Tarinasta on myös versio, jossa veljesten sukunimi olisi ollut Rautio ja yhtä olisi alettu kutsumaan edellä mainitusta syystä Äimä-Rautioksi. 1960-luvulla nimeä ei pidetty sopivana kaupunginosa nimeksi, ja sitä vastustettiin erilaisissa yleisönosastokirjoituksissa. Vastustuksista huolimatta se vakiintui ja säilytti paikkansa. Nimi on siirtynyt jo aikaisemmin alueen nimeksi, eikä sen alkuperäistä tarkoitetta ole tunnettu enää muusta kuin tarinasta. (Toropainen 2005: 255–256.) Lähde: http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-202005191957.pdf sivu 72.

Oulujoki

  • Oulujoen kunta sai nimensä läpi kuljevan Oulujoen mukaan.

Oulunsalo

Raahe

  • Brahe, Kreivi Pietari (Per) Count Per Brahe, The Younger
    • Pietari Brahen perustaman kaupungin nimi Brahestad kääntyi suomalaisittain Raaheksi.
    • Pekkatori, Raahen vanhan kaupungin umpikulmainen torikokonaisuus, jossa seisoo Pietari Brahen patsas, "Pekkapatsas".
    • Brahenkatu Raahessa.
  • Corte, Henrik Henrikinpoika Henrik Henriksson Corte Henrik Henrikinpoika Corte Henrik Henriksson Corte
    • Raahessa Cortenkatu.
  • Fellman, Johan Jakobsson Johan Jakobsson Fellman, Baltzar Fellman Baltzar Jakobsson Fellman
    • Fellmanin puistokatu, Raahe
  • Franzén, Sofia Lybecker . Sophia Franzén
    • Sofia Lybeckerinkatu.
  • Hedberg, Fredrik Gabriel Fredrik Gabriel Eriksson Hedberg
    • Hedbergintie Junnilanmäellä.
  • Huhtamäki-Verronen (Huhtamäki), Adina Adina Huhtamäki-Verronen (Huhtamäki)
    • Hänen nimeään kantava Adinanpolku löytyy Haaralan hautausmaan liepeiltä.
  • Kiesvaara, (Kankkunen) Tauno Tauno Kiesvaara
    • Raahessa on sairaalan lähellä Tauno Kiesvaaran väylä.
  • Myhrberg, August Maximilian August Maximilian Myhrberg
    • August Maximilian Myhrberg on ainut raahelainen, jonka muistoksi kaupungissa on oma patsas ja puisto. Raahen kotiseutuyhdistys hankki kuvanveistäjä Evert Porilan veistämän patsaan, joka paljastettiin 6. lokakuuta 1931, Raahen Rantakatu 40:n puistikossa.
    • Myhrberg on ikuistettu kansallisromanttiseksi sankarihahmoksi Sakari Topeliuksen Lukemisia lapsille -kirjasarjan toisessa osassa tarinassa nimeltä "Poika Raahesta"
  • Nahkuri, Jaakko Jaakko Nahkuri
    • Nahkurinkuja - kunnianosoituksena pitkäaikaiselle kaupunginjohtajalle Jaakko Nahkurille. Kuja kulkee Kauppakadulta suoraan kohti Raatihuonetta. Raahe.
  • Äijälä, Sulo Sulo Juhonpoika Äijälä
    • Sulontie Palonkylässä.

Rantsila

  • Sandels, Marsalkka Johan August Sandels Marshal Johan August Sandels
    • Rantsilan keskustassa sijaitsee Sandelsin kunniaksi pystytetty muistomerkki, joka on maailman ainoa Sandelsia esittävä ratsastajapatsas.

Ylikiiminki

Tieotoa muualta

"Oulussa nimeämiskriteeri ei ole se, onko kyseessä miehen tai naisen nimi. Tätä ei ole edes vertailtu, mutta ihan jännä lähestymistapa, paikkatietoasiantuntija Arto Kurvinen Oulun kaupungista sanoo.
Kurvisen mukaan katujen nimiä mietitään usein asuinalueen historian mukaan. Esimerkiksi Oulun Hiukkavaaraan rakennetun uuden asuinalueen kadut on nimetty sotilastermein, koska alueella on aiemmin sijannut Puolustusvoimien varuskunta.
– Uusien asuinalueiden katujen nimet liikkuvat yleensä teemojen, ei nimien ympärillä, hän sanoo."
Lähde : https://www.kaleva.fi/sanna-hellstrom-huomasi-kavellessaan-katuja-l...

Projekti perustettu 04.11.2021. Ethän poista projektin aloituspäivämäärää.