Leino Fredrik Pentzin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Leino_Pentzin

Leino Fredrik Pentzin (11. huhtikuuta 1881 Liminka – 29. tammikuuta 1951 Kerava) oli suomalainen toimittaja, kansanopiston ja kauppakoulun johtaja ja kansakouluntarkastaja.

Pentzinin vanhemmat olivat agronomi Fredrik Wilhelm Pentzin ja Justina Lake.

Pentzin valmistui ylioppilaaksi Oulun lyseosta vuonna 1901 ja filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1905 sekä teki opintomatkoja Ruotsiin ja Tanskaan kansanopetukseen tutustumista varten. Hän toimi Oulun kaupungin kansakouluntarkastajana vuosina 1913−1918. Hän oli Haapaveden kansanopiston johtaja 1909–1913. Sittemmin hän toimi Raahen Porvari- ja Kauppakoulun johtajana vuosina 1918−1926[1], suomen kielen, historian ja filosofian alkeiden lehtorina Tyrvään yhteiskoulussa vuosina 1926−1933 sekä suomen kielen opettajana Vaasan kauppakoulussa vuosina 1933−1946. Näiden ohella Pentzin toimi mm. Haapaveden kunnanvaltuuston varapuheenjohtajana vuosina 1912−1913 ja Vammalan kauppalanvaltuuston puheenjohtajana vuosina 1930−1933.

Suomen sisällissodan aikana Pentzin oli valkoisten puolella ryhmänjohtajana Oulun vapaaehtoisessa rintamakomennuskunnassa (myöhemmin 4:nnen Pohjois-Pohjanmaan rykmentin 1. Pataljoonan I komppania). Hänet ylennettiin sodan jälkeen kersantiksi ja sittemmin vääpeliksi. Pentzin julkaisi sotakokemuksistaan teoksen Vapaussodan muistoja. Vuosina 1920−1925 Pentzin toimi Raahen suojeluskuntapiirin piiriesikunnan kansliapäällikkönä. Hersalon mukaan hänellä oli merkittävä rooli sekä taloudessa että piirin henkisenä johtajana.

Leino Pentzinin puoliso vuodesta 1906 oli Edith Sofia Laurell. Heillä oli neljä lasta, joista osa suomensi sukunimensä muotoon Temmes. Ensimmäisen vaimonsa kuoltua Pentzin solmi vuonna 1933 uuden avioliiton Martta Katariina Bomanin kanssa

Porvari- ja Kauppakoulu sisällissodan tapahtumissa

Vuosina 1918-1926 koulun johtajana työskenteli Leino Pentzin, joka sodan aikana oli valkoisten joukoissa ryhmänjohtajana. Koulun oppilaita osallistui sotatapahtumiin ainakin Vilppulan rintamalla.Maalis-kesäkuussa 1918 Raahen Porvari- ja Kauppakoulun alueella toimi Raahen vankileiri. Leirille kuljetettiin vankeja lähipitäjistä sekä kaupungista käydyn taistelun alkuvaiheista lähtien myös Tampereelta. Raahesta vangit siirrettiin Tammisaaren vankileirille

https://fi.wikipedia.org/wiki/Raahen_Porvari-_ja_Kauppakoulu

Kuva kopioitu: Haapaveden kansanopiston alkuvuosikymmenien toimintaa ohjasivat vahvasti johtajaopettajien ajatukset. Vuosina 1909–1913 johtajana toimineen Leino Pentzinin ajatuksia kansanopistotyöstä on säilynyt jälkipolville hänen jäähyväispuheessaan. Hän korosti kasvuympäristön vaikutusta oppilaiden käytökseen ja ”nuorten siveellisen tahdon” kasvattamista tiedon, opiston kurin ja hengen sekä tunteeseen vetoamisen avulla. Haapaveden kansanopistolle historiikin kirjoittaneen Malviniemen mukaan Pentzin noudatti täysin grundtvigiläistä perinnettä ja ajatuksia, jotka olivat yleisiä Suomen kansanopistoissa kyseisenä aikana ja myöhemminkin.24 Luultavasti samoilla linjoilla olivat myös muut alkuaikojen johtajaopettajat. http://www.kirjastovirma.fi/haapavesi/toverikunta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Raahen_Porvari-_ja_Kauppakoulu