Lorentz Henriksson Jubbus

Lars Hindersson saattoi kuulua Grotenfeltin rykmenttiin Karjalan rakuunarykmenttiin furiirina ja aatelislipuston ratsumiehenä 1700-luvun vaihteessa.

Hämeenkyrön rippikirja 1703-1710 Tuockola: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=255...

Hämeenkyrön rippikirja 1703-1710 Jumesniemi, Kujanpää; https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=255...

Hämeenkyrön talonhaltijaluettelo: http://users.utu.fi/isoi/talot/hameenky.htm

• Kujanpää Jumesniemi Hämeenkyrö vääpelin puustelli 702 369 Lars Jubbus 1698 702 370 Caisa Ask 1698 h 29.3.1729 Hämeenkyrö*

Laukaan vuosien 1751-1754 rippikirjassa Petruman kylän Siikalan talossa mainitaan harvinainen sukunimi Jubbus (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5648712). Heikki (Hind.) Jubbus mainitaan talossa lastensa Liisan (Lisa dr), Marian (Maria dr) ja Heikin (Hind son) kanssa. Heikki Jubbus on yliviivattu, joten hän on todennäköisesti muuttanut muualle tai kuollut, koska häntä ei mainita enää seuraavassa rippikirjassa. Laukaan kirkonkirjoja ja henkikirjoja taaksepäin seuraamalla saadaan selville, että Heikin patronyymi oli Heikinpoika ja hän asui Siikalassa vuodesta 1744. Sitä ennen Heikki Heikinpoika oli isäntänä ja yhtiömiehenä Petruman kylän Finnin talossa 1723-43, minkä vuoksi hänelle on kirkonkirjoihin välillä merkitty sukunimeksi myös Finni. Hänen vaimonsa oli Sofia (s. 1695, k. 24.12.1745 Laukaa). Heikki on todennäköisesti ison vihan aikana tullut Laukaaseen, ja hänen alkuperäinen sukunimensä lienee ollut Jubbus, joka vaikuttaisi olleen harvinainen nimi koko Suomessa. Lempäälässä mainitaan Heikin kanssa samaa ikäluokkaa ollut katselmuskirjuri Johan Laurinpoika Jubbus (s. 25.5.1698, k. 8.5.1786 Lempäälä), jonka isä lienee ollut Kymissä 1700-luvun vaihteessa asunut aatelislipuston ratsumies Lorentz Heikinpoika Jubbus. Mahdollisesti tämän isä oli vuoteen 1712 mennessä kuollut kartanonvouti ja kirjuri Henrik Jubbus, jonka leski Elisabet Laurintytär Enbär muutti Inkerinmaalta 1712 pakolaisena Tukholmaan.

Lainaus Saviseutulaisten karjanhoitoa 1600- ja 1700-luvuilla Veli Pekka Toropainen:

• Kruunun virkamiehillä oli oikeus käyttää talonpoikien hevosia ja härkiä tarvittaessa kruunun kyyteihin. Kesäkuussa 1708 Piltolan Jaakko JoosenpoikaHakkinenväitti, että nimismies Henrik Lindqvist oli edellisessä huhtikuussa ottanut häneltä nuoren jo yhden vuoden vetotöissä olleen härän hänen ollessaan työssä metsässä. Härkää oli tarvittu pitäjässä liikkuneelle upseerille, joka oli kerännyt heiniä. Hänei ollut saanut härästään kuittia. Jaakon mukaan hän ei olisi voinut antaa eläintä, sillä hänen täytyi yksinään vastata kahdesta tilasta. Hänen vaimonsa oli halunnut lunastaa härän rahalla tai ohrilla, mutta sitä hänelle ei ollut sallittu. Nimismiehen mukaan härän olivat vieneet majoitusmestari Lars Jubbus ja kaksi ratsumiestä. Sen olisi saanut lunastaa takaisin yhdeksällä kuparitaalarilla seuraavan kahden viikon aikana, mutta Jaakko ei ollut tehnyt sitä. Hänenmukaansakaksi lautamiestä oli arvioinut härän 14 taalarin arvoiseksi ja hän vaati nimismieheltä 20 taalaria, sillä osa hänen pelloistaan oli jäänyt kyntämättä.65Sotaväen liikkeet ja erilaiset kruunun järjestämät kokoontumiset harvensivat entisestään talonpoikien karjaa erilaisina luovutusvelvollisuuksina. Heinäkuussa 1722 Metsämaan Perttu Simonpoika ja hänen vaimonsa Aune Tuomontytär vaativat Haitulan Matti Knuutinpojalta ja Köyliön Tuomo Sipinpojalta 15 taalaria härästä. Miehet olivat ottaneet härän Ahvenanmaalla pidetyn Ruotsin ja Venäjän välisen kongressin tarpeisiin. Köyliön kulmalta määrättiin maksettavaksi hakijoille korvauksena härästä kolme hopeaäyriä talolta, sillä heeivät vielä olleet korvanneet kongressin kuluja.66Härkä lienee päätynyt paistiksi rauhasta neuvotelleiden herrojen pöytään.*

Hindrich Jubun leski mainitaan 1712 tehdyssär uotsiin tulleiden pakolaisten luettelossa: https://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting33.htm