• Marjatta Metsovaara-Van Havere is Eric Larsson af Kumo's 14th great granddaughter.
• Wikipedia: Marjatta Metsovaara-Van Havere, ent. Metsovaara-Nyström (29. marraskuuta 1927 Turku – 11. joulukuuta 2014 Italia[1]) oli suomalainen tekstiilitaiteilija, joka tunnettiin etenkin painokankaistaan sekä julkisten tilojen ja kotien sisustustekstiileistä.

Ura

• Marjatta Metsovaara valmistui Taideteollisesta oppilaitoksesta vuonna 1949. Hänen aktiivikautensa (1954–1968) oli suomalainen menestystarina. Marjatta Metsovaara-Van Havere jatkoi työskentelyään toisen miehensä, vuonna 1984 menehtyneen Albert Van Haveren kanssa vuonna 1962 perustamassaan sisustuskankaisiin, erityisesti verhoilukankaisiin erikoistuneessa kutomossa Belgian Sint Niklaasissa sen taiteellisena johtajana vuoteen 1990, jolloin joutui myymään yrityksensä saksalaiselle Krall & Rothille.
• Samaan aikaan Taideteollisessa oppilaitoksessa opiskelivat muiden muassa Timo Sarpaneva, Maija Isola ja Nanny Still. Ensimmäisen näyttelynsä Metsovaara piti Artekissa vuonna 1957.
• Marjatta Metsovaara piti omia näyttelyitä koti- ja ulkomailla, suunnitteli kudottuja ja painettuja sisustustekstiileitä sekä perheensä yrityksille että muille suomalaisille tekstiilialan yrityksille, kuten Finlayson Oy:lle ja Valvilla Oy:lle.
• Hän laajensi Urjalassa sijainneen perheyrityksenä toimineen mattotehtaan vuonna 1954 taidetekstiilikutomoksi, Metsovaara Oy:ksi, ja toimi sen suunnittelijana ja taiteellisena johtajana 1957–1980.[4] Metsovaara Oy valmisti 1960-luvulla muun muassa käsinkudottuja mattoja sekä käsin kudottuja erikoistekstiilejä, tabletteja, seinäkankaita, kaiutinkankaita ja laukkukankaita.
• Metsovaara johti yritystä 1960-luvulta 1970-luvun loppuun, kunnes myi velkaisen Metsovaara Oy:n syksyllä 1980 Sellgren kankaat Oy:lle. Hän suunnitteli itse "Kukka"(1963) ja "Simpukka"(1964) -kuosit, ja myöhemmin myös piirtäjien avustamana Tampellalle painokankaita ja damasteja. Kankaiden väritykset olivat hänelle erityisen suuri mielenkiinnon kohde, ja hän työsti niitä yhtä paljon, ellei jopa enemmän kuin piirroksia. Yhtenä parhaimmista painokuoseistaan hän piti "Kaisla"-mallia, joka alun perin painettiin kappalevärjätylle Lappi-satiinille yhdellä kaaviolla. Primavera-pöytäliinasta tuli nykyajan klassikko. Se oli tuotannossa 1968–1973. Sen väreinä olivat aikakaudelle tyypillisesti sini-ruskea, kelta-oranssi ja sini-vihreä. Jacquard-kudontatekniikkaan hän tutustui Belgiassa Van Havere -Van de Velden tehtaalla, jonne hänet kutsui töihin hänen tuleva toinen puolisonsa, tekstiili-insinöörin koulutuksen saanut Albert Van Havere. Ensimmäinen jacquard-malli oli kunnianhimoisesti toteutettu, esikuvana amerikkalaisen Jack Lenor Larsenin ohutloiminen, tiheä laatu.

Teollisuuden palveluksessa

• Metsovaara-sisustustekstiilien värit sekä sidokset ja erilaiset materiaalikokeilut olivat yleisöä kiinnostavia. Marjatta Metsovaara työskenteli tekstiilitaiteilijana ja taiteellisena johtajana Metsovaara Oy:ssä Urjalassa (vuodesta 1954 vuoteen 1980) ja miehensä Albert Van Haveren tehtaalla Belgiassa. Hän loi myös kiinteitä yhteyksiä koti- ja ulkomaiseen tekstiiliteollisuuteen, mikä olikin alusta alkaen hänen kotimaisen ja kansainvälisen uransa tärkeä lähtökohta. Yhteistyökontaktien luominen kehitti Metsovaaran omia ja kansainvälisiä toimintamalleja ja johti todelliseen tekstiilitaiteilijuuden kasvuun.
• Marjatta Metsovaara design Ky:ssä työskenteli 1970–1980 useita eri piirtäjiä, muun muassa Anneli Halme, Kristiina Nyrhinen ja Marjatta Metsovaaran vanhempi tytär Katariina Metsovaara (ent. Nyström), jotka toteuttivat Marjatta Metsovaaran ideat painokankaiksi melko itsenäisesti.
• Metsovaara sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1970. Milanon triennaalista tuli voitto kaksi kertaa: vuonna 1957 ja 1960.

Yksityiselämä

• Erottuaan ensimmäisestä miehestään arkkitehti Kaj Nyströmistä vuonna 1965 Marjatta Metsovaara avioitui seuraavana vuonna Albert Van Haveren kanssa. Ensimmäisestä avioliitosta hänellä oli kaksi lasta, jotka Belgiaan muuton aikaan 1963 olivat 8- ja 14-vuotiaita ja jotka jäivät Suomeen 1964. Toisesta avioliitosta hänellä on kaksi lasta, jotka ovat syntyneet 1965 ja 1966. Jäätyään leskeksi vuonna 1984 Metsovaara muutti kahden nuoremman lapsensa kanssa Belgiasta Nizzaan. Marjatta Metsovaaran kesäpaikka oli Urjalassa, hänen 1959 edesmenneen isänsä Aleksander Metsovaaran kotitalossa ja tämän värjäämön paikalle Rutajärven rantaan rakennetussa mökissä.
• Aikalaiskirja: Kuka kukin on - Who's who in Finland 1978 Metsovaara-Van Havere Marjatta, tekstiilitaiteilija, Hki. s. Turku 29.11.27; vanht tj. Aleksander M. ja Emilia Elisabeth Kärki. Puol. 1) arkkit. Kaj Erie Gunnar Nyström 48, er. 65; 2) teht. Albert V. H. 65-; vanht teht. Romain V. H. ja Marie Louise Peeters. Lapset: Arimo 48, Katariina 55, Patrik 65, Barbara 66. Metsovaara oy:n tait. joht. 54-57, tj. 57-, Marjatta Metsovaara Design ky:n joht. 62-. a Kultamit. XII Milanon triennaalissa 60, Lauréat de la Sélection Nationale d’Industrial Design (Bryssel) 63, Ornamon hopeapallo 64, Signe d’Or (Bryssel) 68.