Maakuntaneuvos Martti Emanuel Juusela

Sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja 1947 - 1973.

Suomen ensimmäinen maakuntaneuvos.

Elämäkerta

Pihlajaveden Juuselassa perheensä esikoisena syntyneen Martti Juuselan vanhemmat olivat Vuorimäen Juuselan torpparin poika Eemeli Juusela ja vaimonsa Iina, joka oli Vuorimäen talon tytär. Juuselan torppa erotettiin samoihin aikoihin itsenäiseksi taloksi. Eemelin isännyydessä talo vaurastui, ja talon isäntä tunnettiin valistuneena osuustoimintamiehenä ja monien muiden edistyksellisten pyrkimysten puolestapuhujana. [1, 2]

Eemeli ja Iina Juusela ohjasivat vanhimman poikansa opintielle. Martti Juusela kävi kuusi luokkaa Haapamäen yhteiskoulua, minkä jälkeen hän keskeytti koulun ja suoritti lukion Kansanvalistusseuran kirjekursseina. Ylioppilaaksi hän ei kirjoittanut, sillä lukion päästötodistus riitti kirjoittautumiseen Yhteiskunnallisen korkeakouluun. Aikaa opiskeluun ei jäänyt paljoa. Yhteiskunnallinen työ ja toiminta vei miehen 1920-luvun lopulla. [2]

Vuonna 1930 Suomen pienviljelijäin puolue houkutteli 22-vuotiaan Martti Juuselan puoluesihteeriksi ja Suomen Pienviljelijä -lehden toimitussihteeriksi. Siitä alkoi ura sanomalehtimiehenä. [2]

Kesällä 1931 Martti Juusela siirtyi Äänekoskella ilmestyneen Keski-Suomen Kunnallissanomien päätoimittajaksi. Vaikka Juusela ilmoitti lehden toimivan "kotoisten harrastusten puolesta" oli tavoitteena muokata lehdestä Suomen pienviljelijäin puolueen äänenkannattaja. Jo syksyllä lehden nimi muutettiin Keski-Suomen Sanomiksi. Juusela esitteli lehtensä "Keski-Suomen talonpoikien, pienviljelijäin ja työläisten äänenkannattajana". Keski-Suomen Sanomia ilmestyi kuitenkin vain pari numeroa, ja Juusela palasi entiseen työhönsä Tampereelle. [2]

Vuonna 1934 Martti Juusela muutti Tampereelta Kuopioon Pohjois-Savon toimitussihteeriksi. Vuotta myöhemmin hänestä tuli lehden päätoimittaja. Juusela luotsasi lehteään laillisuuden linjalla äärioikeistolaisuutta vastaan.
Pohjois-Savo oli ollut 1930-luvun alussa lähellä Suomen pienviljelijäin puoluetta, mutta Juuselan päätoimittajavuosina 1935-1938 se oli riippumaton, lähinnä edistysmielinen sanomalehti, jonka päätoimittaja oli siirtymässä Maalaisliittoon. [2]

Kuopiossa hän myös tapasi Juankoskelta kotoisin olevan Kuopion raastuvanoikeuden kanslistin Annikki Hartikaisen. He avioituivat 7.7.1935. Perheeseen syntyi kolme poikaa. [2, 3]

Vuonna 1938 Juuselat muuttivat Tampereelle Martti Juuselan aloittaessa Ilkan Pohjois-Hämeen toimiston hoitajana. Välillä hän toimi myös Maalaisliiton piirisihteerinä. [2]

Talvisodassa Martti Juusela toimi pääosin Kivijärven miehistä koostuneen komppanian joukkueenjohtajana ja loppuvaiheessa komppanianpäällikkönä Taipaleenjoella. Myös jatkosodan alkuvaihe meni sodan teillä, mutta vuonna 1943 Juusela kutsuttiin Aseveliliiton talouspäälliköksi ja Aseveli-lehden levikkipäälliköksi. [2, 3]

Syksyllä 1944 Aseveliliitto lakkautettiin. Martti Juuselasta tuli vuonna 1941 perustetun Väestöliiton talouspäällikkö. Perhe muutti keväällä 1945 Helsinkiin. Uusi työ avasi kiintoisan näkökulman suomalaiseen yhteiskuntaan ja myös politiikkaan, sillä Väestöliiton puheenjohtaja V. J. Sukselainen valittiin kesäkuussa 1945 Maalaisliiton puheenjohtajaksi. Juuselalla oli vuodesta 1945 tiivis yhteys Maalaisliiton johtoon ja sitä kautta laajemmin maan poliittiseen elämään. [2]

Vuonna 1947 alkoi Martti Juuselan 26-vuotta jatkunut työ ja vastuu Keskisuomalaisen päätoimittajana, ja perhe muutti Jyväskylään. On ilmeistä, että V. J. Sukselainen oli suositellut Juuselaa, kun Keskisuomalaisen johtokuntaan kuuluneet ministerit Vihtori Vesterinen ja Taavi Vilhula sekä kansanedustaja Eino Palovesi etsivät lehdelleen pätevää ja sopivaa päätoimittajaa. [2]

Martti Juusela linjasi Keskisuomalaista jokaiselle sopivaksi yleislehdeksi. "Toimitustavan tulee olla hillittyä ja asiallista. Eri väestöpiireihin kuuluvia ja toisen poliittisen kannan omaavia ei lehden tule työntää pois", hän määritteli toimituspolitiikkansa syksyllä 1947. [2]

Työn ohella Juusela valmistui yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi vuonna 1950 ja vihittiin maisteriksi vuonna 1956. [2, 3]

Juusela oli 1960-luvulla avarakatseisena miehenä arvostettu päätoimittaja. Hänen asemansa lehtitalossa oli vakaa. Yhtiön johtokunnan puheenjohtaja oli vaihtunut vuonna 1960. Syynä oli Keskisuomalaisen yhden maakunnallisen perustavoitteen toteutuminen, Keski-Suomen läänin perustaminen. Sen puolesta hän oli kirjoittanut paljon ja vaikuttanut politiikan taustalla. Juuselan rooli ei ollut vähäinen siinäkään, että lehtiyhtiön johtokunnan puheenjohtaja Eino Palovesi nimitettiin Keski-Suomen ensimmäiseksi maaherraksi. [2]

Palovesi pyysi eroa lehtiyhtiön johtokunnasta ja hänen tilalleen valittiin Taavi Vilhula. Juuselan yhteistyö Vilhulan kanssa ei muodostunut yhtä tiiviiksi kuin 1950-luvulla Paloveden kanssa. Politiikassa oltiin ainakin jonkin verran eri linjoilla. Eduskunnasta vuoden 1954 vaaleissa pudonnut Vilhula oli maalaisliiton oikeisto-opposition näkyvimpiä miehiä, joka olisi toivonut Keskisuomalaisen siirtyvän oikealle. Se ei sopinut Juuselalle, joka säilytti läpi elämänsä sosiaaliradikalismin osana yhteiskunnallisia näkemyksiään. [2]

Martti Juuselan sai työtoverikseen toimitusjohtaja Teuvo Kataisen, mikä oli hänen kannaltaan merkittävää. Kumpikin kannatti vakaata kehitystä ja varoi liian suuria riskejä. He halusivat rakentaa maakuntaa, mutta karttaa hajottavaa ja repivää politikointia. Juusela osallistui Maalaisliiton piiritoimikunnan työhön, mikä oli lehden uutishankinnan kannalta tärkeää, mutta yksissä tuumin hän ja Katainen tavoittelivat kuitenkin jo varhain lehdelle maakunnallista, puolueeseen sitoutumatonta asemaa. [3]

Vuosien mittaan toiminnan tuloksellisuus näkyi levikin kasvuna. Keskisuomalaisesta kehittyi maakunnan johtava sanomalehti. Lehti oli jo kauan ennen sitä katkonut puoluesiteensä ja tukeutunut Keski-Suomen keskustalaista aatetaustaa edustavaan laajaan omistajakuntaan. Martti Juuselan päätoimittajan ura ja lehden kehitys ajoittuivat yhteen Keski-Suomen voimakkaan kehityskauden kanssa. [3]

Kiitokseksi Keski-Suomen hyväksi tehdystä työstä Tasavallan presidentti Urho Kekkonen myönsi vuonna 1974 Martti Juuselalle hänen eläkkeelle jäätyään ensimmäisenä Suomessa maakuntaneuvoksen arvonimen. [2, 3]

Martti Juusela kuoli 71 vuoden iässä jouduttuaan jalankulkijana suojatieturmaan Jyväskylässä vuonna 1979. [2]

Lähteet

[1] Kirkonkirjat

• Pihlajavesi - syntyneet, 1895-1916 (AP I C:3) > 166: sivu 322: 1908 maalis-huhti; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...
• Pihlajavesi > rippikirja, 1900-1909 > 24: Wuorimäki No 19 Jussila torppa Juusela, Wuorimäen torppa https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...

[2] Keskisuomalainen, pääkirjoitus 25.3.2008: Martti Juusela päätoimittaja ja ensimmäinen maakuntaneuvos.

[3] Biografiasampo: Martti Emanuel Juusela.

Wikipedia: Martti Emanuel Juusela

Lisätietoa

• Sanomalehtien Keski-Suomi ja Keskisuomalainen päätoimittajat, Geni-projekti.

Kirjallisuutta

• Touko Perko: Suomen lehdistön historia 3: sanomalehdistö sodan murroksesta 1980-luvulle. 1988.

  ---

Tämä profiili oli Pihlajaveden kyläpuun 51. viikkoprofiili (16.-22.12.2019).