Kornetti Matias Schadewitz

• Matthias Schade, Viipurin ja Savonlinnan läänin tilejä - 1636-1636 Tilikirja (8551), jakso 126, sivu 405: Stor Safwolax Munster Rulla opå Rythmesteren Edle och Welb: Gerhard Lewes Carelsche Ryttere Compagnie... S:t Michils S:n; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13582796 / Viitattu 26.1.2021
• Viipurin ja Savonlinnan läänin tilejä - 1639-1639 Tilikirja (8559), jakso 413, sivu 636: Munster Rulla Gerdt Leues Compagnie; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=17361551 / Viitattu 28.1.2021
• Viipurin ja Savonlinnan läänin tilejä - 1639-1639 Tilikirja (8559), jakso 448, sivu 671-672: Gärhardt Lefues Compagnij; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=17361621 / Viitattu 28.1.2021
• Maakirja 1643, Viipurin ja Savonlinnan läänin tilejä - 1643-1643 Savonlinnan läänin maakirja (8569), jakso 64, sivu 130-131: Aff Wesulax Sochn; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13584337 / Viitattu 26.1.2021
• Henkikirja 1644 Mathias Schadewitz vaimoineen, renki ja kaksi piikaa, Viipurin ja Savonlinnan läänin tilejä - 1644-1644 Savonlinnan läänin tositekirja (8576), jakso 122, sivu 121; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12435527 / Viitattu 26.1.2021
• kornetti Mathias Schadewitz, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053930_00369#?c=&m=&s=&cv=...

Hän palveli ratsumiehenä 1637-1638, majoittajana 1638- 1641, korpraalina 1641-1659 ja kornettina 1659-1676.

Stor Safwolax Munster Rulla opå Ryttmestaren Edle och Wälb: Gerhard Lewes Carelske Ryttare Compagnie, såsom den effter Hr K:tz nådigste order till Tyskland munstrad worden är Datum Wijborg 4 Julii Anno 1637

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12395357

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12334306

Lisää mainintoja (1675-1682):

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12742313 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12862171 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12743130 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13137228 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12326549 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12335613 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12754499

Sukumme esi-isän tiedot löytyivät Suur-Savilahti, Karjalan Ratsuväen Ratsumestari Berhard Lefwen komppanian Miehistökatselmuksesta, Viipurissa 4 pnä heinäkuuta 1637. Komppania oli saanut lähtökäskyn Saksaan. Mathias Skade osallistui ratsumiehenä Mikkelin Moision-kartanon puolesta taistelukentille. Lähtijöiden joukossa oli myös juvalainen Luutnantti Christer Asikainen. Sukutarinassamme esiintyvät Mathiaksen kanssa samoissa joukoissa myös Fänrikki Jacob Lindz, Corpraali Hanz Hintza, Föraren Matz Hofman ja Piiskuri Cnut Hämäläinen.

Corpraali Mathias Skade palasi takaisin kotimaahan komppaniansa mukana 1639. Hänen tiedoissaan mainitaan seuraavaa: Palvellut lukuisissa eri tehtävissä liivinmaalaisen Hans Wranglsin joukoissa, Nohrenbergin alaisuudessa. Sai taitavuudestaan muonitus-majoitusmestarin arvon. Fufrir Mathias Skade-Schadewitz siirtyi Juvalle Ratsumestari Berhard Lewen joukoissa ja asettui asumaan luultavasti sotilasvirkataloon Rautjärven lähettyville. Hän sai aputiloiltaan(augment) lisäveroja ratsumiehensä varustamiseksi armeijaan. Sodat rasittivat Savon asukkaita ja sotilaita vuosisatoja, esi-isämme Mathias säilyi onneksemme hengissä ja ylennettiin kornetiksi 1659. Hän asui ja perusti perheensä Juvalle. Mathias kuoli 1690-luvulla.

Mathiaksen viisi lasta perheineen muodostivat ensimmäiset sukupolvet. Sukuamme asuu edelleen Juvalla ja lähipitäjissä, Saimaan vesistön sekä siihen laskevien järvien ja jokien rantamailla. Ansiotyön ja opiskelun vuoksi perheitä ja nuoria muutti pois kotiseudulta jopa ulkomaille saakka.

Genos 39(1968), s. 5-9 Savon vierasperäisistä sukunimistä erikoisimpia on nimi Schadewitz, joka esiintyy eri pitäjissä ja on tunnettu 1600-luvulta asti. Outo nimi on savolaisten suussa vääntynyt kotoisempiin muotoihin. Niinpä on Mikkelin läänissä sijaitsevan Kalvitsan rautatieaseman nimi tiettävästi väännös Schadewitz-nimestä. Monet Schadewitzit ovat myös suomentaneet sukunimensä. Näitä suomennoksia ovat Harmaja, Peltoviita, Saresma, Satojärvi, Satoniemi ja Suvikallio.

Suvun alkuperää on tutkinut mm. professori Leo Harmaja (kuollut v. 1949), joka hänkin oli syntyään Schadewitz. Hänen jäämistöstään löytynyt käsikirjoitus sekä muistiinpanot kertovat näiden tutkimusten tuloksista.

Schadewitz-nimeä esiintyy myös monilla Saksan paikkakunnilla, prof. Harmaja toteaa. Brandenburgissa on vanhastaan ollut Schadewitz-niminen postiasemakin. Yhteyttä Suomen Schadewitzeihin ei ole saatu selvitetyksi. Professori J. J. Mikkolan mukaan ei nimi voi alkuaan olla puolalainen, kuten on luultu, vaan läntisempää perua, nähtävästi vendiläis-sorbilaista.

Suomessa on Schadewitz-suvun edustajia ollut etenkin Juvalla, mutta myös naapuripitäjissä Mikkelissä ja Joroisissa. Suvun omassa keskuudessa eläneen tarinan mukaan olisi kantaisä ollut upseeri, joka jonkin rikkeen takia siirtyi Puolan armeijasta Ruotsin armeijaan ja asettui sitten Savoon. Huhu väitti häntä aatelismieheksikin. Hänen jälkeläisensä ovat sitten eläneet pääasiassa maanviljelijöinä.

Prof. Harmaja kertoo yrittäneensä jo ensimmäisestä ylioppilaskesästään asti selvittää suvun alkuperää, mutta aluksi menestyksettä. Valtionarkistossa hänen onnistui löytää Schadewitz-nimi vain eräästä oikeudenpöytäkirjasta. Muuatta Schadewitziä oli syytetty siitä, että hän oli vetänyt tukasta renkiään Tarkiaista.

Leo Harmaja oli sitten saanut kuulla pergamentista, jolla Kustaa II Aadolf olisi v. 1613 lahjoittanut Schadewitz-nimiselle upseerille maatilan Juvalta. Muistitiedon mukaan tämä asiakirja oli tuhoutunut Torstilan hovin palossa Joroisissa. Mutta Suomen rykmenttien nimiluetteloissa vuodelta 1653 esiintyi korpraali Matias Skadewitz, jolla oli tila Juvan Kilpolassa.

Näihin tietoihin Leo Harmaja etsi Tukholmassa käydessään vahvistusta Ruotsin sota-arkistosta. Yritys tuntui toivottomalta, hän kertoo, sillä hänellä oli käytettävissään vain yksi päivä. Mutta jo ensimmäisen asiakirjapinkan ensimmäiseltä sivulta löytyi luettelo eversti Eric Pistolhielmin rykmentin upseereista, ja siinä mainittiin kornetti Matias Skadewitz; ilmeisesti sama entinen korpraali. Hänen nimensä - myöhemmin muodossa Schadewitz - esiintyi rykmentin papereissa vuodesta 1647 aina vuoteen 1676, jolloin hän vanhuuden takia erosi palveluksesta. Vuosien mittaan hänen hevostensa samoin kuin miekkojensakin luku oli kasvanut kahdesta kolmeen ja pistooliensa neljästä kuuteen.

v. 1645 sotilasmaakirjassa: Viipurin ja Savonlinnan läänin tilejä - 8582 Savolinnan läänin henkikirja ja karjaluettelo 1645-1645, jakso 22, sivu 20: <Sotilasmaakirja: Jåckas Sochn>; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9177962772&aineistoI... / Viitattu 11.12.2023.

V. 1671 Matias Schadewitz anoi alamaisimmin palkkasaataviaan, joista vielä suuri osa oli kruunun hallussa. Ruotsinkielinen kirjelmä oli osoitettu korkeasti jalosukuisille herroille valtamarskille ja Ruotsin valtakunnanneuvoston jäsenille sekä kuninkaalliselle sotakollegiolle. Nöyrimmästi pyysi anoja »armahtamaan vanhaa köyhää kruunun palvelijaa» ja suorittamaan hänen saatavansa.

Eläkepäätös 16.Febr.1687: Vadstenan sotamieshuone Luetteloita 1639-1697 (WA1767-1768) (M) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1675... / Viitattu 20.03.2023

Erottuaan palveluksesta Matias Schadewitz sai vuosieläkkeenä ensin viljaa kahdeksan tynnyriä sekä vuodesta 1688 alkaen rahaa 18 hopeataalaria. Hän kuoli v. 1692. Leski Carin Knuutintytär Hoffman anoi sitten eläkettä ja Juvan kirkkoherra Abrah. Brunnerus todisti, että hän oli »jalon ja miehekkään» puolisonsa jälkeen jäänyt suureen köyhyyteen. Pariskunnalla oli ainakin yksi poika Johan Schadewitz.

Matias Schadewitzin elämästä kertoo v. 1957 ilmestynyt Juvan historia lisäpiirteen. V. 1645 oli Juvalla ollut Matti Schadewitzin ja Matti Pekurisen välinen rajankäynti. »Katselmusmiehet väittivät, etteivät rajat olleet sinne päinkään, missä Pekurinen väitti niiden olevan.» Pekurinen ei tyytynyt katselmusmiesten päätökseen, mutta »luovutti hyvällä korpraali Schadewitzille hiukan maata».

Samoihin aikoihin kuin Matias Schadewitz eli Juvalla Svante Schadewitz, joka mahdollisesti oli edellisen veli; heidän sukulaisuuttaan ei ole saatu selvitetyksi. Hän oli palvellut furiirina eversti Odert Hastfehrin rykmentissä ja eronnut v. 1660. V. 1676 otti korpraali Svante Schadewitz viljeltäväkseen Kilpolan kylässä sijaitsevan talon, joka oli Putkisten suvun jälkeen jäänyt autioksi. Kilpolassa asuu Schadewitzejä edelleenkin. Niinpä Rantalan talo on pysynyt täydet 300 vuotta suvun hallussa.

Stor Safwolax Munster Rulla opå Ryttmestaren Edle och Wälb: Gerhard Lewes Carelske Ryttare Compagnie, såsom den effter Hr K:tz nådigste order till Tyskland munstrad worden är Datum Wijborg 4 Julii Anno 1637

Ylimmäisenä ratsumiesluettelossa (Gemene af St Michels S:n) on Mathias Schade för Moisio hän ratsasti siis Moision (Kiialan kuninkaankartanon) puolesta poikien lähtiessä 30-vuotiseen sotaan.

Mathiaksen urasta on selvitys Kansallisarkistossa säilytettävässä Kaj Dunckerin kokoelman Viipurin ratsuväkirykmentin papereissa. Hän palveli ratsumiehenä ainakin vuosina 1637-1638, majoittajana 1638- 1641, korpraalina 1641-1659 ja kornettina 1659-1676.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

• Viipurin ja Savonlinnan läänin tilejä - 1643-1643 Savonlinnan läänin maakirja (8569), jakso 64, sivu 130-131: Aff Wesulax Sochn; Kansallisarkisto:https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6272690910&aineistoI... / Viitattu 2023
• Viipurin ja Savonlinnan läänin tilejä - 1645-1645 Savonlinnan läänin maakirja (8578), jakso 56, sivu 116-117; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6272683184&aineistoI... /Viitattu 2023
• Riita maapalsta, Savon tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1643-1648 (KO a:2), jakso 293: 29.5.1645 Jockas; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8167386485&aineistoI... /Viitattu 2023
• Corporaler: Mathias Skadewitz: Viipurin ja Savonlinnan läänin tilejä - 1644-1644 Savonlinnan läänin tositekirja (8576), jakso 6, sivu 5: Lista på Öfwerstens Wälb:ne Otto Yxkuls Ryttare Regemente I Nyslåtzlähnn...; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5946227707&aineistoI... /Viitattu 2023
• Viipurin ja Savonlinnan läänin tilejä - 1646-1646 Savonlinnan läänin maakirja (8584), jakso 59, sivu 114-115; Kansallisarkisto:https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5940383528&aineistoI... /Viitattu 2023
• Matiaksen patronyymi Hardwicksson sekä perheenjäset vaimo ja tytär mainittu Juvan myllytulliluettelossa: v. 1655, s.612 Karkiamaa, KA: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5946109113&aineistoI... .
• kornetti Matias Schadewitz Berndt Mellinin komppaniassa: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053930_00369#?c=&m=&s=&cv=... vuonna 1676,

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053871_00354#?c=&m=&s=&cv=... 1672 /viitattu 27.10.2023