Mathias Kolström

Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: Yo Uppsalassa 3.6.1785 Matias Kolström U884 Synt. Torniossa 29.7.1763. Vht: torniolainen seppä Johan Mattsson Kolström (kotoisin Kolarista, † 1770) ja Katarina Larsdotter Forsman tämän 2. avioliitossa. Tornion pedagogion oppilas 29.10.1771. Härnösandin lukion oppilas 1782/83. Ylioppilas Uppsalassa 3.6.1785 Matth. Kolström Vestrobotniensis (* 1763). Vihitty papiksi Härnösandin hiippakunnassa 24.9.1788. — Ylitornion Gustav Adolfin kappelisaarnaaja 1788. Enontekiön kappalainen 1807. Muonion kirkkoherra (Turun hiippak.) 1812. † Muoniossa 25.5.1829. - Pso: 1790 Brita Ulrika Wahlbom († 1844).

• Poika: Tervolan kappalainen Matias Adolf Kohlström 13977 (yo 1824, † 1864).
• Poika: Utajärven kappalainen Emanuel Kohlström 13978 (yo 1824, † 1852).
• Vävy: apulaispappi Julius Kristian Becker 13585 (yo 1822, † 1840).

Mathias Kolström Hiilivirta Teksti Kaija Hiilivirta 17/09/2009
Muonion ensimmäisen kirkkoherran Mathias Kolströmin syntymästä tulee tänä kesänä 2010 kuluneeksi 247 vuotta. Hänen syntymäaika on 30.07.1763. Mathiaksen vanhemmat olivat torniolaisseppä Johan Mathiasson Kohlström ja hänen vaimonsa Catharina Larsdotter Forsman. Mathias Kolströmin nimi tässä ”oikeassa” kirjoitusasussa on esiintynyt viime aikoina jopa vuosittain monissa eri aihepiirien julkaisuissa ja kirjoituksissa. Mathias Kolström tuli kuuluisaksi sekä yhtenä pitkäaikaisimpana pappina Lapissa että luonnontutkijana Lapissa.

Kolström aloitti jo 1700- ja 1800 -lukujen vaihteessa Muonion ympäristön luonnontieteellisen tutkimuksen. Hän auttoi ja opasti Pohjoiskalotin tutkimusmatkailijoita pohjoisen luonnon havaintojen teossa, keräsi melkoisen määrän kasveja, linnun munia ja pesiä. Niillä kokoelmilla hän kartutti mm. G. Acerbin, E.D.Clarken, Johan Erik Forsströmin, Zetterstedtin luonnonhistoriallisia kokoelmia.

Nuoruus

Etunimi Mathias esiintyy eri lähteissä muodoissa Mathias, Matthias, Matias ja Mattias. Kirkkoherra Kolström käytti itse Matthias nimeä, mutta kirkonkirjoissa nimi oli yhdellä t-kirjaimella. Mathiaksen sukunimi on aina ollut Kolström. Hänen jälkipolvensa ovat käyttäneet sukunimestä ja käyttävät edelleen kirjoitusasua Kolström.

Mathias Kolströmin opintie alkoi kun, Mathiaksen vanhemmat torniolaisseppä Johan ja Catharina Kolström panivat poikansa seitsemänvuotiaana Tornion Pedagogioon eli alkeiskouluun. Koulun oppilasluettelon mukaan (Lähde 1 Perälä 1916) Mathias Kolström on tullut koulun oppilaaksi 29.10.1771 ja ollut oppilaana lukuvuodesta 1771-72 lukuvuoteen 1781 -82 yhteensä 11 lukuvuotta. Mathias Kolströmin kuten muidenkin koulun silloisten oppilaiden lukuennätykset on kirjattu ja löytyvät Perälän kirjasta. Mathias Kolström oli tavallinen hyvä oppilas, ja hänet on tässäkin dokumentissa on merkitty kirkonkirjojen mukaisella nimellään.

Opintojaan Mathias Kolström jatkoi Tornion Pedagogion jälkeen Härnösandin gymnaasissa. Hänestä tuli ylioppilas Uppsalassa vuonna 1785, jonka jälkeen hän opiskeli papiksi ja vihittiin papiksi 1788.

Perheen perustaminen

Papiksi vihkimisestä muutama vuosi myöhemmin, Mathias perusti perheen. Hän meni naimisiin 28.9.1790 Torniossa Brita Elisabeth Wahlbomin kanssa, joka oli syntynyt Arbogassa räätälimestari Olof Wahlbomin ja hänen vaimonsa Christina Catharina Dahlbomin tyttärenä 1764. Brita Elisabeth kuoli 80 vuotiaana 18.2.1844 Muonionniskassa poikansa perheessä. Perheeseen syntyi yhdeksän lasta, joista kuudella on jälkipolvia (Peter Olof, Mathilda Adolfina, Mathias Adolf, Emanuel, Hedvig Elisabet, Lovisa Albertina). Carl Johan ja Caisa Kristina eivät avioituneet. Yksi lapsista Mathias Adolf menehtyi kolmen kuukauden ikäisenä 20.7.1796 Pappilan tulipalossa saamiinsa palovammoihin.

Papintehtävät

Mathias Kolström aloitti papintehtävät 25-vuotiaana vuonna 1788 tultuaan nimetyksi katekeetaksi Muonionniskaan. Muonio oli tuolloin Ylitornion seurakunnan kappeliseurakunta. Riikinjaon jälkeen vuonna 1812 Muoniosta muodostettiin itsenäinen kirkkoherrakunta, johon myös aiemmin Jukkasjärven seurakuntaan kuulunut Enontekiö liitettiin. Kolström toimi Enontekiön kappalaisena 1807-1812.

Muonion kirkkoherraksi määrättiin hallitsijan kirjeellä 5.3.1812 paikkakunnalla jo 22 vuotta saarnaajan virkaa hoitanut Mathias Kolström. Tästä pitkäaikaisesta kokemuksesta hänelle myönnettiin erivapaus pastoraalitutkinnosta (Lähde 2 Kähkönen 1989 s. 33 TMA TTA E I 17 s.28 Keis. Kirje 22.2.1812 Turun tuomiokapitulille.). Yhdistetyn Muonionniskan ja Enontekiön kirkkoherran virkaa hän hoiti aina kuolemaansa saakka (1829) tullen toimineeksi pappina 41 vuotta. Aikakirjojen mukaan Kolström toimi myös vuosikymmenien ajan Muonionniskan pitäjänkokousten puheenjohtajana ja muistiinmerkitsijänä.

Tutkimusmatkailijat

Tutkimusmatkailijoita eri maista pysähtyi 1700 -luvun lopussa ja 1800 -luvun alkupuolella Muonionniskassa (nyk. Muonio). Mathias Kolströmin pappila oli monen tutkijan etappitalo. Pappilan isäntä opasti tutkijoita seudun luonnon ja erikoisesti lintu-, kasvi- ja perhostutkimuksessa. Kaksisataa vuotta myöhemmin Lappilainen tutkija Yrjö Norokorpi toteaa Suomen Perhostutkijoille tutkimusseminaarissa 6.7.2002: Mathias Kolströmiä pidettiin aikansa parhaana perhostutkijana. Kolström toimi kirjoituksillaan mm. Kuninkaallisten tiedeakatemian avustajana. (Clarke 4) Siksi Mathias Kolström on tullut muistiinmerkityksi moniin kansainvälisiin matkakuvauksiin, julkaisuihin ja kirjoituksiin.

Kreivi, eversti ja sittemmin kenraali Anders Fredrik Skjöldebrand (1754- 1834) Tukholmasta ja italialainen kulttuuripersoona Giuseppe Acerbi vierailivat muutaman päivän pappi Mathias Kolströmin luona vuonna 1799. Matkalaiset saivat luonto- ja retkikokemuksia niin paljon, että molemmat sekä Acerbi että Skjöldebrand julkaisivat kumpikin omat historiakirjoituksensa Lapinmatkansa jälkeen. Acerbi kuvaa kirjoissaan Kolströmiä yleensä myönteisesti, ”tämä kunnon pastori oli heille suureksi avuksi” ja ”Hän oli ulkoisesti huvittavin näkemistäni papeista” (”most clownish”). Sen käännös suomenkielisessä Acerbin kirjassa ”mitä moukkamaisin” ilmauksena ei ole osuvasti suomennettu (Lähde 3).

Englantilainen Edward Daniel Clarke oli tavannut erämaaseurakunnan ensimmäisen kappalaisen ja kuvaili Kolströmiä erikoiseksi persoonallisuudeksi ”Hän oli pukeutunut pitkään nilkkoihin asti ulottuvaan takkiin. Pitkä tukka oli kampaamatta ja jalassaan hän piti lappalaisia pieksuja” ja ”Kolström papin viran ohella, pystyi luovaan, tieteelliseen työhön ja hän avusti kirjoituksillaan Kuninkaallista Tiedeakatemiaa”. Lähes 10 vuotta Kolströmin kuoleman jälkeen 1838 kertoi pappismiehen tehneen häneen groteskin vaikutuksen. Clarken suomeksi käännetyssä kirjassa kääntäjä on kääntänyt ”mitä irvokkain”, jota groteski ei suinkaan tarkoita. (Lähde 4).

Johan Wilhelm Zetterstedt (1785-1874) ruotsalainen kasvi- ja hyönteistieteilijä kuvaili Kolströmiä innokkaaksi hyönteistieteilijäksi. Hän oli iloinen ja hauska sekä taitava ja ahkera talon hoidossa. Zetterstedt kertoo, miten pappilaa ympäröivät hoidetut ja tuottoisat pellot, miten karjanhoito ja maanviljely oli 1820-luvun alussa Muonion pappilassa pitkälle kehitetty. Lapion ja auran käyttöä opetettiin kylän asukkaille. Kasvimaa yllätti ja tavalliseen ruuanlaittoon tarvittavat yrtit maistuivat vierailijan suussa maukkaammilta kuin mitä hän odotti. Kolström oli aikaansa edellä eli hän oli moderni yrttiviljelijä.

Prest i Muonio, Finland.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mathias_Kolstr%C3%B6m http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U884

Muonio > rippikirja, 1816-1825 > 71: Prästgård, Autio, Mathias Kohlström http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3339...

Kaukaisista korpipitäjistä ei juuri ennen 1900-lukua oppikoulutielle lähdetty. Ensimmäinen kolarilaissyntyinen opintielle lähtenyt oli Matti Rautio Saaresta, joka on noin seitsemän kilometriä pitkä saari Muonionjoessa lähellä nykyistä kuntakeskusta. Hänen isänsä Juho Rautio muutti Tornioon sepäksi ja pani poikansa 1770-luvulla Tornion pedagogioon, joka oli pitkään Utsjoen pedagogion (lapinkoulun) lakkauttamisen jälkeen nykyisen Lapin alueen ainoa kiinteä oppilaitos. Ylioppilasvuosinaan Matti Rautio oleskeli kesäisin sukulaisten luona syntymäpitäjässään. Hän opiskeli papiksi, muutti nimensä ajan tavan mukaan Matthias Kohlströmiksi ja suoritti elämäntyönsä kotimaakunnassa Muonionniskan seurakunnan kappalaisena ja kirkkoherrana.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tornio/syntynee...

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
KAPELLPREDIKANT I MUONIONISKA. Matthias Kolström (1788-1812), f. 30 juli 1763, var smedsson fr. Torneå, inskrefs i Hsands gymn. ht. 1782, stud. i Upsala 1785, prästv. 24 sept. 1788 till kapellpredikant vid Gustaf Adolfs kapell i Öfver-Torneå och förordn. samtidigt att tillika bestrida pastorssysslan i Enontekis. Sommaren 1797 förstördes all hans egendom genom eldsvåda; med knapp nöd kunde hans hustru och barn rädda sig undan lågorna. Familjen kom i desto ömkligare belägenhet, som denna få år förut inrättade församling bestod blott af 30 till största delen fattiga bönder och nybyggare, som knappast kunde lifnära sig själva af fiske och jakt och sällan fingo mätta sig med en ren brödkaka. Khden i Ö.-Torneå Sandberg utfärdade ett behjärtansvärdt upprop till allmänheten om bistånd åt den hårdt pröfvade familjen. (Inrikes Tidn. 1797, n. 98.) Eget nog omtalas denne fattiga prästman, dock utan uppgifvande af hans namn, af två utländska reseskildrare, som sammanträffat med honom där uppe i lappmarken. Den ene, engelsmannen E. D. Clarke¹, skildrar honom vid deras möte 1799 icke utan en viss ringaktning såsom grotesk så till kostym som uppträdande, med långt okammadt hår, klädd i en svart lång rock, som hängde ned till hälarne, _________ ¹ Travels in various countries III. 1. Lond. 1819 s. 348. 382 ÖFVER-TORNEÅ slokig hatt och lappska pjäxor och med en påk slängd öfver axeln. I denna utstyrsel kom han från den förrättade gudstjänsten. Han talade om den förlust af sitt bibliotek, som han lidit genom eldsvådan, men synes ej så noga kunnat redogöra för dess innehåll. Då Clarke under sin vistelse där erbjöd sig att rekvirera de förnödenheter, prästen kunde ha behof af, begärde denne allenast kulor och krut. Hans rykte som äkta man var ej alldeles felfritt. Den andre resenären, italienaren J. Acerbi, berättar i sin resebeskrifning¹, att denne präst på grund af sina motgångar i lifvet arbetat sig in i en revolutionärt politisk världsåskådning med fördömande af adel och högre prästerskap, hvilket slog an på den frihetsentusiastiske italienaren. Tankeutbytet dem emellan förmedlades liksom i förra fallet genom mer eller mindre flytande latin.² Kolström tjänstgjorde som t. f. pastor i Karesuando 1808-9. När Muonioniska afgick från Sverige, stannade han kvar vid sin befattning, och då kapellförsamlingen år 1812 öfvergick till imperialt pastorat, blef han dess första pastor efter befrielse från past. examens afläggande. Han afled 1829. G. i Torneå 28/9 1790 m. Brita Elisabeth Wahlbom, f. i Arboga 22/11 1764, dotter af skräddarmäst. Olof Wahlbom och Christina Dahlbom. Barn: Per Olof, vaccinatör; Matts Adolf, f. 1802, kateket i Muonioniska, Emanuel, f. 1803, past.adj. i finska Ö.-Torneå, g. 13/2 1831 i N.-Kalix m. Christ. Marg. Burman; en dotter g. m. prästmannen i Uleåborg Julius Christian Jacobsson Becker (Geneal. Sursilliana).