Matti Antinpoika Rissanen

Syrjänsaari: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/rippikir...

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/rippikir...

Kuopion maaseurakunnan arkisto - I Aa:2 Rippikirja 1739-1748, jakso 276, sivu 255: Ristawesi ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5887251429&aineistoI... / Viitattu 11.1.2024

s.79, Kuopio msrk maaseurakunta, Rippikirja, 1749-1759, Syriäsari http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/rippikir...

s.489, Kuopio msrk maaseurakunta, Kuolleet, 1752-1766, Syrjänsaari http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/kuolleet...

Matti Rissanen, syntyi noin vuonna 1674 Kuopion pitäjässä. Perintötalollinen ja lautamies Kuopion Riistaveden Syrjäsaarella. Kuoli 17.4.1756 Riistaveden Syrjäsaarella. Kuopion käräjillä 10.6.1723 Matti kantoi edesmenneen appensa Antti Varosen veljenpoikaa Paavo Varosta vastaan, että tämä käytti hänen 2/3 veromarkan tilansa maita, mutta ei antanut korvaukseksi hänelle yksin veron maksavana hänelle kuuluvaa osaa sadosta. Siksi hän vaati, että Paavo häädettäisiin tilalta. Paavo väitti antaneensa Matille kaikesta paikkakunnalla käyvän osan sadosta, ja olevansa lisäksi tilan perillinen, tai ainakin oikeutettu metsään hänen isänsä aikana tehtyyn uudistilaan.
Kun Matti näytti oikeuden 9.7.1709 antaman päätöksen, jolla tila tuomittiin hänen yksityiseksi omaisuudekseen, määrättiin Paavo Varonen muuttamaan tilalta. Hänelle myönnettiin korvaus raivaamastaan maasta, jolle hän ei ollut kylvänyt ja lisäksi 2/3 metsään kylvämänsä kasken sadosta.

[1] Käräjillä 17.9.1723 Antti Sihvonen Riistavedeltä halusi saada vaimonsa Katri Antintytär Rissattarelle kuuluvan osan tilasta, jota Matti viljeli. Matti näytti kuitenkin oikeuden päätöksen 5.9.1710, jonka mukaan hän oli saanut laillisen oikeuden tilaan. Siksi oikeus päätti hylätä Sihvosen vaatimuksen. Ja koska Sihvonen kantoi jo toista kertaa samassa asiassa Rissasta vastaan, määrättiin hänet maksamaan tälle tarpeettomasta ajanhukasta yksi hopeataalari.
[2] Käräjillä 15.6.1724 Matti valitti, että Leppärannan kruununtilalla asuva Niilo Varonen oli ryssän vallan aikana, jolloin hän asui Syrjäsaarella sitä tilaa, jota hänen poikansa Iivari Niilonpoika Varonen nyt hallitsi, käyttänyt omavaltaisesti hyväkseen Rissasen omistamaan Pölläkänkankaan maakappaletta. Niinä vuosina, kun Vartiainen oli asunut Leppärannalla, hän oli puolestaan käyttänyt luvatta 2/3 Rissanen Salienahon maasta. Hän oli mm. kylvänyt sinne nyt ohraa. Varosen mukaan hän oli käyttänyt hänelle 22.5.1692 kruununvouti Johan Ivarssonin antamaa Pölläkänkankaan maata, johon hän oli saanut kihlakunnanoikeuden vahvistuksen 25.6.1692. Myöskään hän ei ollut käyttänyt Salienahoa, vaan hänelle kuulunutta Vianjärvenrantaa. Kun Varonen ilmoitti haluavansa todistaa asian katselmuksessa, suostui Rissanen tähän. Katselmus pidettäisiin, kun Varonen saisi siihen kruununtilallisena maaherran määräämät katselmusmiehet.
[3] Käräjillä 5.9.1728 perintötalollinen ja lautamies Matti Rissanen Syrjäsaarelta ja perintötilallinen Niilo Varonen Leppärannasta jatkoivat kiistelyä Pölläkänkankaan omistusoikeudesta. Edellä esitetyn lisäksi Rissanen vetosi vuoden 1664 maantarkastukseen, jonka mukaan Pölläkänmaan 7½ kapan arviomaa oli merkitty Rissasen ja Varosen lisäksi neljän muun osakkaan omaisuudeksi. Rissanen väitti Varosen vuonna 1724 korjanneen hänelle kuuluvalta Siliäaholta ohria. Varosen mukaan hän oli korjannut viljan itselleen kuuluvilta Pölläkänmaan ja Vianjärvenrannan mailta.
Allekirjoittanut tuomari oli yhdessä nimismies Henrik Hoffrénin ja osapuolten itse valitsemien lautamiesten Jussi Miettisen, Lassi Kinnusen, Paavo Eskelisen ja Elias Koposen kanssa suorittanut katselmuksen riidan alaisella maalla asianosaisten läsnä ollessa 26. päivä edellistä kesäkuuta. Katselmuskirjan mukaan Rissaselle kuului Pölläkänmaasta kappale Paavo Hannunpojan rajasta Tuovisen rajaan, yhteensä 3 631 tankoa. Lisäksi hänelle kuului kappale Pölläkänmaata vanhan pellon parannukseen, yhteensä 310 tankoa, ja vielä kappale uuden pellon maahan, yhteensä 289 tankoa.

Tämä raja käytiin ensin. Rissanen näytti rajapuun, joka sijaitsi Pölläkkälammen rannalla ja johon oli ristin lisäksi kaiverrettu kolme viivaa. Tämän hän sanoi olevan Paavo Hannunpojan tilan rajan. Tätä tilaa hallitsi nyt Niilo Varonen. Siitä raja jatkui suoraa linjaa länteen kuusen kantoon, jossa oli risti ja kuusi viivaa. Siitä suoraa linjaa samaan ilmansuuntaan toiseen kuuseen, jossa ei näkynyt sen paremmin ristiä kuin viivoja, sillä ne olivat kasvaneet niin umpeen, että vain keskellä oli pieni avanne. Siitä raja jatkui edelleen suoraan länteen paksuun männyn kantoon, jossa on kaksi viivaa ja eteläpuolella risti ja kolme viivaa. Tämä suunta osoittaa pieneen kallioon, johon on hakattu risti. Siitä suoraa linjaa kiintokiveen, johon on hakattu risti. Siitä suoraa linjaa kiintokiveen, johon on hakattu risti. Siitä edelleen suoraa linjaa kiintokiveen, johon on hakattu risti. Siitä suoraa linjaa männyn kantoon, jossa on edelleen näkyvissä kaksi viivaa. Tämän rajan oikealla puolella on Rissasen maa ja vasemmalla Varosen.
Varosen mukaan Paavo Hannunpojan tilan raja kulki kuitenkin pientä Pölläkkäjärveen juoksevaa puroa pitkin ja siitä kuuseen, jonka rajamerkki on näkymättömissä sekä edelleen kahteen mainittuun männyn kantoon. Siten raja olisi hieman pohjoisemmassa kuin ensin mainittu. Tämän tueksi hän näytti vielä yhden männyn kannon, johon oli ollut hakattuna rajamerkki, mutta jonka Rissanen oli kaatanut tehdäkseen siitä itselleen pöydän. Tämän Rissanen kielsi ja sanoi ottaneensa pöydän puun muualta. Varonen näytti vielä pienen kallion, jonka päällä oli hänen mukaansa ollut rajamerkkinä kiviä, jotka oli laitettu ristin muotoon. Ne Rissanen olisi heitellyt pitkin pois paikoiltaan. Rissasen näyttämien kivisten rajamerkkien hän sanoi olevan väärennettyjä. Heidän väliseltään riitamaalta Varonen sanoi korjanneensa 1 200 lyhdettä rukiita.
Katselmuspöytäkirjaan merkittiin seuraavaksi Siliänahon rajat. Sen pohjoisen osan omisti Rissanen ja eteläisen Varosen poika Iivari Niilonpoika. Keoksi asetetut kivet erottivat Siliänahon puolikkaat toisistaan pohjoisesta etelään. Eteläpäässä raja ulottui Vianjärveen. Järven rannalla Varonen omistaa 900 tankoa maata ja tämä on se paikka, josta hän oli vuonna 1724 korjannut ohria. Rissanen ei enää esittänyt tältä osin vaatimuksia, varsinkin kun lautamies Jussi Miettinen kertoi käyneensä rajan ennen ryssän miehitystä ja se oli ollut silloin samassa paikassa. Puoliso Anna Antintytär Varotar, kuoli 16.10.1748 Kuopion Riistaveden Syrjäsaarella

[1]Kuopion käräjät 10.─13.6.1723, s. 321─322

[2]Kuopion käräjät 17.─20.9.1723, s. 481

[3]Kuopion käräjät 15.─18.6.1724, s. 222─223

Lähteenä käytetty Veli Pekka Toropaisen sukututkimusta