Matts Nilsson Takku

Vähänkyrön Haarajoen kylän Takkulan isäntä

Matti Nikunpoika Kruutari osti Takkulan talon vuonna 1673. Sen maat olivat joutuneet Torkon ja Nyppelin talojen haltuun vuonna 1655. Vähänkyrön käräjillä vuonna 1673 Matti Nikunpoika Selkämäeltä huudatti ensimmäisen kerran Takkulan talon, jonka hän oli ostanut Simuna Erkinpojalta (Torkko) ja Jaakko Matinpojalta (Nyppeli). (Matti Lehtiö: Kruutarin talon asukkaita. Eteläpohjalaiset Juuret 4/2018, KTMP Group Mustasaari 2018, ss.46-49)

Vuonna 1675 Vähänkyrön käräjillä Lauri Nikunpoika Selkämäeltä sekä veljet Jaakko, Matti ja sisar Kerttu hakivat äidinperintöä Antti Jaakonpojalta (Laurila) Kalsilasta. Heidän äitinsä oli siten Jaakko Laurilan tytär. (Matti Lehtiö: Kruutarin talon asukkaita. Eteläpohjalaiset Juuret 4/2018, KTMP Group Mustasaari 2018, ss.46-49)

Vuonna 1694 Vähänkyrön käräjillä Jaakko Nikunpoika (Mahlanen) Martolasta ja Matti Nikunpoika (Takku) Haarajoelta pyysivät veljeään Lauri Nikunpoikaa (Kruutari) Selkämäelta todistamaan oikeaksi perukirja heidän isänsä jälkeen. Lauri oli heidän isänsä tilan haltija. (Matti Lehtiö: Kruutarin talon asukkaita. Eteläpohjalaiset Juuret 4/2018, KTMP Group Mustasaari 2018, ss.46-49)

Vuonna 1698 Vähänkyrön käräjillä Juho Matinpoika (Takku) Haarajoelta vaati Tuomas Matinpojalta (Kruutari) Selkämäeltä jakokirjan 18.12.1693 mukaista perintöä isänisänsä Niku Eskonpojan sekä Isänisän sisaren Liisa Eskonpojan jälkeen. (Matti Lehtiö: Kruutarin talon asukkaita. Eteläpohjalaiset Juuret 4/2018, KTMP Group Mustasaari 2018, ss.46-49)

Vuonna 1700 Vähänkyrön käräjillä Jaakko Nikunpoika (Mahlanen) Kuuttilasta vaati Tuomas Matinpojalta (Kruutari) Selkämäeltä perintöä sisarensa "Maria" Nikuntyttären ja isänsä sisaren Liisa Eskontyttären jälkeen. Tuomas kertoi, että tämä oli jo eläessään saanut jotain, mutta hänellä oli saamatta vuoden 1693 jakokirjan mukaista perintöä. Tämä perintö jaettiin nyt Liisan ja Marian sekä sisaruspuolten Lauri, Jaakko ja Matti Nikunpoikien ja "Barbro" Nikuntyttären kesken. Liisa Eskontyttären osuus jaettiin näiden veljesten lasten kesken. Huomattakoon, että Maria oli edesmennyt ja hänen osuutensa saatettiin jakaa sisarusten kesken. (Matti Lehtiö: Kruutarin talon asukkaita. Eteläpohjalaiset Juuret 4/2018, KTMP Group Mustasaari 2018, ss.46-49)

Vuoden 1700 käräjillä kirjurilla näyttää olleen ristiriitaa Nils Eskonpojan tyttärien nimissä. Perintöä vaadittiin ilmeisesti Brita Nilsintyttären jälkeen. Brita oli merkitty tilaa isännöivän Lauri Nilsinpojan sisareksi vuosina 1688-1689. "Barbro" Nikuntytär täytyisi kuitenkin olla Kerttu Nikuntytär, sillä hän ei voisi olla sama kuin vuonna 1662 käräjillä mainittu Barbro. Nils Eskonpojalla olisi siten ollut viisi lasta ensimmäisestä avioliitosta (Kerttu, Brita, Lauri, Matti ja Jaakko) sekä kaksi tytärtä toisesta avioliitosta (Liisa ja Maria).
Lehtiön mukaan vuonna 1662 Vähänkyrön käräjillä Barbro Nikuntytär kertoi, että Niku Kruutarin poika Lauri Nikunpoika oli maannut hänet ja poistunut Ruotsiin (Matti Lehtiö: Kruutarin talon asukkaita. Eteläpohjalaiset Juuret 4/2018, KTMP Group Mustasaari 2018, ss.46-49)