Matts Jacobsson Ollila

HisKi, Lappajärvi: Född / Döpt 23.9.1711 24.9.1711
Fader Jacob Johanss. Kärnä ((ell.Ollila)) Moder Maria Erichsd:r
Barn Matthäus, http://hiski.genealogia.fi/hiski/f02zfo?se+0276+kastetut+2720

Lappajärven seurakunnan arkisto - Rippikirja 1752-1774, jakso 102, sivu 99: Savoby Ollila 1752-67; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10112367 / Viitattu 23.3.2021

Lappajärven seurakunnan arkisto >Kuolleiden ja haudattujen luettelot 1751-1854 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10117017

Lampola mainitsee kirjassaan ( Lappajärven seurakunta )

Seperatistisen liikkeen kannatusta esiintyi jossain määrin myös järviseudulla. Liikkeellä oli keskuksensa Pietarsaaressa, sen sanotaan alkaneen n. 1730 ja kestäneen noin 40 vuotta. Liike oli yleensä rauhallista luonteeltaan. Seperatistit viettivät kunniallista elämää, eivätkä pyrkineet muita viettelemään. He sanoivat saaneensa Jumalalta vaikutteita, jotka ovat heitä seperatismiin johtaneety, sekä että he eivät suinkaan hylkää kirkkoa, jos vain sana siellä oikein puhuttaisiin ja sakramentit asetusten mukaan jaettaisiin ja papit itse olisivat Pyhän Hengen saaneita. Edelleen he vetosivat hengelliseen pappeuteen. Pietarsaaren kirkkoherra Aspergen ilmoittaa v. 1773 separatismin olevan hiljalleen vähenemässä ja lempeän opetuksen heihin parhaiten vaikuttavan. Seperatistien käyttämät kirjatkaan eivät olleet harhaoppisia. He lukivat paljon raamattua, Bunyamin, Kempiläisen, Arndtinja Dentin tunnettuja hartauskirjoja. Vanhimpia separisteja Lappajärvellä olivat Matti Ollila ja hänen naimaton sisarensa Eeva. Lappajärven kappalainen Tuomas Wilckman arveli Matti Ollilan saaneen vaikutteita veljeltään Simolta, joka oli ollut Tukholmassa muurarimestarin ammattia oppimassa ja asettui sittemmin Ouluun. Matti Ollila väitti itse, ettei kukaan ollut häntä seperatismiin vietellyt, vaan hän oli itse lukemalla Raamattua ja elämällä sen mukaan, sekä saatuaan Raamatun luvun kautta erikoisen mielenjärkytyksentullut seperatistisiin ajatuksiin. Matti ja sisarensa Eeva kävivät Wilckmanin aikana vain joskus kirkossa, mutta eivät ehtoollisella sillä he eivät tunnustaneet ripittäytymistä oikeaksi, vaan kielsivät sen kokonaan. Wilckman oli pari kertaa antanut Matti Ollilalle hänen mielikseen ehtoollista ilman rippiä, tehden kuitenkin samalla selkoa ripin välttämättömyydestä, mutta siitä ei ollut Ollilaan nähden mitään tulosta. Muuten Ollila oli hiljainen kunnollinen mies joka eli siivoa elämää, eikä pyrkinyt viettelemään muita lahkolaisuuteen. Omituisuutena hänen opissaan oli myös, ettei hän tahtonut syödä sianlihaa. Iisak Laguksen tultua Lappajärvelle papiksi, hän jatkoi edeltäjänsä pehmeää linjaa seperatisteihin nähden. Ollilat rupesivatkin käymään entistä ahkerammin kirkossa. Lagus lausui toivovansa saada heidät pian ottamaan osaa ehtoolliseenkin. Vuoden 1767 mennessä Ollilat kävivät edelleen kirkossa, mutta eivät ehtoollisella. Lagus oli menetellyt edelleen maltillisesti antaen kerran ehtoollisen ilman rippiä. ja toivoi Ollilan pian kokonaan luopuvan seperatismistaan. Kärsivällinen opetus kantoikin hedelmää niin, että Ollila v. 1773 otti osaa sekä synninpäästöön, rippiin ja ehtoolliseen.

Lappajärven seurakunnan arkisto >Kuolleiden ja haudattujen luettelot 1751-1854 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10117017

Matti Jaakonpoika Ollila

Sukukirja Juureni Lappajärvellä
Olavi Antinpoika Timonen/Kierna
s. 1563 jälkeläisiä
Kärnän sukuseura ry.
Ykkös-Offsett Oy, Vaasa 2005
ISBN 952-91-8290-2.
5. sukupolvi, taulu 52, sivut 26 - 27