Minna Canth

Kirjailija, tasa-arvon puolustaja

Canth, Minna (1844 - 1897) Daniel Nyblin 1887. SKS, Kirjallisuusarkisto.

Minna Canth on Suomen ensimmäinen huomattava naiskirjailija. Hän kirjoitti novelleja, pienoisromaaneja ja yhteistyössä Kaarlo Bergbomin kanssa näytelmiä Suomalaiselle Teatterille, mutta myös ruotsiksi Helsingin ruotsalaiselle teatterille. Kansallista tulevaisuutta tavoitelleiden näkökulmasta Canth näytti repijältä, sillä hän nosti esiin yhteiskunnallisia epäkohtia ja välitti uusia ajatuksia, jotka järkyttivät perinteistä maailmankatsomusta.

Kirjallisuudenhistorian aikajanalla Minna Canth on Aleksis Kiven jälkeen suomenkielisen kirjallisuuden toinen suuri näytelmäkirjailija ja prosaisti. Erityisesti lehtikirjailijana Canth toi pelotta esiin radikaaleja yhteiskunnallisia ajatuksiaan. Hän myös kokosi ympärilleen, tuki ja opasti nuoria kirjailijoita ja toimittajia. Oltuaan realismin kiistelty kärkinimi Suomen kirjallisuudessa hän ehti 1890-luvulla ottaa käyttöönsä myös aiheita ja tyylikeinoja, jotka on tapana lukea vuosisadan lopun idealististen taidevirtausten piiriin. Canthilla oli kirjailijana kyky kasvaa. Hänen taiteellinen uransa oli hänen kuolemaansa asti jatkuvasti nouseva.

Vaimo, äiti, kirjailija, kauppias

Tamperelaissyntyisen Minna Canthin - silloin Ulrika Wilhelmina Johnsonin - ensimmäinen elämänsuunnitelma romuttui, kun hän Jyväskylän opettajaseminaarin oppilaana suostui 1865 opettajansa, lehtori Johan Ferdinand Canthin kosintaan. Kutsumustyöhön tähdänneet opinnot oli jätettävä.

Canthien perheeseen syntyi seitsemän lasta, nuorin heistä lehtori Canthin kuoleman jälkeen. Aviomiehen kuolema 1879 särki Minna Canthin toisen elämänsuunnitelman, mutta lehtorinrouvan roolissa hän oli jo löytänyt ilmaisuväyliä rohkealle ajattelulleen ja voimakkaalle tarpeelleen päästä keskustelu- ja vaikutusyhteyteen aikalaistensa kanssa. Ferdinand Canthin kuollessa Minna Canth oli jo Jyväskylässä paikallislehtien avustaja, hänen esikoisteoksensa Novelleja ja kertomuksia oli ilmestynyt 1878, ja hänen esikoisnäytelmänsä Murtovarkaus oli käsikirjoituksena olemassa.

Minna Canthin seuraava - seminaarinlehtorin leskelle epäsovinnainen - elämänratkaisu oli muutto talvella 1880 Kuopioon yrittäjäksi. Isänsä Tampereen Lankakaupan menestyksekkäänä perijänä hän loi paitsi perheelleen toimeentulon myös itselleen taloudelliset mahdollisuudet kirjalliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan.

Minna Canthin kodista Kuopiossa tuli tärkeä kokoontumis- ja keskustelupaikka. Kuopion nuorelle älymystölle ja nouseville taiteellisille lahjakkuuksille, erityisesti Brofeldtin, Järnefeltin, Erkon ja Aspin nuorisolle ystävineen, se oli ajoittain jokapäiväinen seurustelupaikka, väittelyopisto ja kirjailijakoulu. Nuoren Heikki Kauppisen eli Kauppis-Heikin Canth palkkasi kauppa-apulaisekseen voidakseen ohjata tätä kirjailijana. Ajan keskeisistä kirjailijoista ja taiteilijoista monet vierailivat Minna Canthin luona, muun muassa Karl August Tavaststjerna, Kaarlo ja Emilie Bergbom, Jean Sibelius, Akseli Gallen-Kallela, Halosen taiteilijasuvun jäsenet, Ernst Lampén ja Matti Kurikka. Minna Canth kokosi ympärilleen myös yhteiskunnalliseen keskusteluun aktiivisesti osallistuneita kuopiolaisia naisia; heitä olivat Elisabeth Stenius, Selma Backlund, Betty Ingman, Lydia Herckman ja jonkin aikaa myös Elisabeth Järnefelt.

Minna Canth oli loistava keskustelija, ystävä, ilonpitäjä, ideoiden saaja ja antaja. Hänen julkaistu kirjekokoelmansa on tästä edelleen elinvoimaisena todistuksena. Canthin persoonallisuus ja hänen kirjailijakotinsa maine ovat antaneet aiheita useihin näytelmiin.

¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨

http://www.blf.fi/artikel.php?id=2816

• Minna Canth var den första framstående kvinnliga författaren i Finland. Hon skrev noveller , kortromaner och dramatik. Hennes skådespel visade sig i vissa fall vara mycket kontroversiella. För dem som eftersträvade en nationell framtid i endräkt var Canth en splittrare, eftersom hon lyfte fram samhälleliga missförhållanden och förmedlade nya idéer som rubbade den traditionella världsåskådningen.

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2816/ "_Canth, Minna (1844 - 1897)

• Minna Canth on Suomen ensimmäinen huomattava naiskirjailija. Hän kirjoitti novelleja, pienoisromaaneja ja yhteistyössä Kaarlo Bergbomin kanssa näytelmiä Suomalaiselle Teatterille, mutta myös ruotsiksi Helsingin ruotsalaiselle teatterille. Kansallista tulevaisuutta tavoitelleiden näkökulmasta Canth näytti repijältä, sillä hän nosti esiin yhteiskunnallisia epäkohtia ja välitti uusia ajatuksia, jotka järkyttivät perinteistä maailmankatsomusta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Minna_Canth

• f/s Tammerfors/Tampere 19.3.1844; Tampereen tuomiokirkkoseurakunta , Syntyneet, 1816-1849 TK635 Kuva 134: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tampereen_tuomi...
  • Ulrika Wilhelmiina; vanhemmat Gustaf Wilhelm Johnsson ja Ulrika Andersdotter
• Tammerfors/Tampere s. 19.3.1844 ja vanhemmat: Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan arkisto - Rippikirjat 1839-1845, jakso 343, sivu 314: Fabriken; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6693260
• ...
• Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan arkisto - Rippikirjat 1853-1859, jakso 347, sivu 318: Finlaysonska Manufakturiet, Arbetare J; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6849832, Jyväskylään 1859
• Muuttokirja/todistus Kuopiossa?
• Kuopion maa- ja kaupunkiseurakunnan arkisto - Rippikirja I 1859-1868 (Kaupunkialue), jakso 187, sivu 178: Tomten 40; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9607960, Tampereelta 29.1.1859
• Vihitty: Kuopion maa- ja kaupunkiseurakunnan arkisto - Vihittyjen luettelot 1843-1879, jakso 40: 1865; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9219428
• Muutto Kuopion maa- ja kaupunkiseurakunnan arkisto - Seurakuntaan muuttaneiden luettelot 1854-1874, jakso 47; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9224732
• Muuttokirja/todistus Jyväskylässä?
• Jyväskylän kaupunkiseurakunnan arkisto - Rippikirja 1854-1871, jakso 86, sivu 70: No 35; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24769623 , Kuopiosta 30.9.1865:77
• Jyväskylä, rippikirja 1854-71 s. 23 talo 12 kolmannessa neliössä s. 19.3.1844, SIVULTA 70: Jyväskylän kaupunkiseurakunnan arkisto - Rippikirja 1854-1871, jakso 41, sivu 23: 12 ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24769578
• Jyväskylä, rippikirja 1870-81 s. 23 talo 12 kolmannessa neliössä s. 19.3.1844: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2467...
• Jyväskylä, muuttaneet 1878-90: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2470.... Lesken muutto lapsineen Jyväskylästä Kuopioon 23.4.1880 nro 17
• Muuttokirja/todistus Kuopiossa?
• Kuopio s. 19.3.1844 ja † 12.5.1897; Kuopion tuomiokirkkosrk > rippikirja, 1893-1910 > Sivu 65 67: Cantell : http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2803...
• † 12.5.1897 Kuopion tuomiokirkkosrk > kuolleet, 1891-1899 > Sivu 42 42:: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3020...
• Kuopion raastuvanoikeus lainhuutoja 1897-1897 (AP Cca:77) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3640... / Viitattu 18.03.2023
• Uusi Savo, 13.05.1897, nr 54, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/558604?page=2 Nationalbibliotekets digitala samlingar
• Kyläkirjaston Kuvalehti, 01.06.1897, nr 6, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/870782?page=3 Nationalbibliotekets digitala samlingar
• Uusi Kuvalehti, 15.05.1897, nr 9, s. 1 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/884299?page=1 Nationalbibliotekets digitala samlingar

  ---

Minna Canth oli innokas spiritisti.
Spiritualismi Suomessa, Helsingin yliopisto, 2018
MINNA CANTH JA ALAVUS

Minna Canthin isän äidinisä oli Alavuden Jokivarren Pömpelin talon perustaja ja uudisasukas Antti Antinpoika. Hänen vaimonsa oli sotilaan tytär Maria Aatamintytär Sillferberg. Kumpikin oli syntynyt Messukylässä v. 1761. Renki Antti Antinpoika muutti perheineen Alavudelle v. 1794, aluksi Olkkosen talon vuokraviljelijäksi 5/16 osuudella. Vuonna 1796 Antti ja Maria perustivat Pömpeli-nimisen uudistilan Jokivarrelle. Pariskunnalle syntyi 4 lasta, joista Teiskossa 1793 syntynyt Maria Antintytär ja Alavudella syntynyt Antti Antinpoika elivät aikuisiksi. Uudisasukas Antti kuoli jo 1798 ja leski Maria meni parin vuoden kuluttua uusiin naimisiin Pömpelin rengin Abraham Bohmin kanssa. Hänestä tuli tilan seuraava isäntä. Tässä vaiheessa tytär Maria muutti sukulaistensa hoiviin Teiskoon. Hän työskenteli lukuisissa palvelupaikoissa piikana ja itsellisenä. Marialle syntyi Messukylässä 1816 avioton poika Gustaf Vilhelm. Poika pestautui Finlaysonin tehtaalle Tampereelle työhön 15-vuotiaana. Työssä hän menestyi hyvin ja kohosi puuvillatehtaan mestariksi ja työnjohtajaksi ja kävi pienessä mittakaavassa myös kauppaa. Gustaf Vilhelm ja lampuodin (vuokraviljelijän) tytär Ulrika Antintytär vihittiin 1839. Heille syntyi 175 vuotta sitten,19.3.1844 Tampereella, tytär Ulrika Vilhelmiina. Hänet tunnetaan nimellä Minna Canth. 19.3.2019 Erkki Norja, teksti Alavus ennen ja nyt FB-ryhmässä.