Olof Mårtensson

Olof Mårtensson, till Storby. Erhöll 1530 kungligt tillstånd att från Nådendals kloster utlösa Brunila i Kimito socken och Kuuslahti i Masku socken. Gift med Ragnhild Henriksdotter, dotter av domhavanden Henrik Jönsson till Voltis.

Olof Mårteninpoika. Isä Mårten Filpuksenpoika. Tunnetaan 1530-1540.

Ei toiminut missään julkisessa virassa. Maakuntakatselmusmiehenä 1536 Mynämäellä. Hänen nimensä puuttuu vuoden 1537 ratsupalveluluettelosta, joka kyllä muutenkin on puutteellinen. Omisti toisen puolen Isonkylän säteristä sekä Raision Tanskilan. Yritti peruuttaa Kuuslahden ja Brunilan heti Västeråsin päätöksen jälkeen, mutta abbedissa esti sen. Syynä on selvästi ollut se tosiasia, etteivät maat olleet peräisin yksin Isonkylän, vaan myös Finnilän perheeltä. Olof hankki 6.6.1530 kuninkaalta suostumuksen peruutukselle, mutta se on toteutunut vasta 1537. Tällöinkin 1/3 Brunilasta eli Finnilän Kadrin Pederintyttäreltä ostettu osuus jäi luostarille.

Olof Mårteninpoika oli elossa vielä 1540, jolloin hänet merkittiin Raision Tanskilan omistajaksi. [

- Puoliso N.N. Vaimon henkilöllisyys jää ratkaisematta. Jully Ramsayn esittämä Ragnhild Henrikintytär ei tule kysymykseen, koska tämän isä Aarlahden ja Vuolteen Henrik Jönsinpoika kirjuri tunnetaan vasta 1542-1569. Seppo Suvanto on liittänyt Isonkylän miniän Dönsbyn Henrik-kirjurin (1524-1556) tyttäreksi. Hän on nojautunut Eric Anthonin Garp-suvusta tekemään selvitykseen, jossa Dönsbyn Henrik-kirjuri on yksi Jöns Andersinpojan vävyistä. Käsitystään Suvanto on perustellut sillä, että toinen vävy Johan Jakobinpoika (Görtzhagen) omisti Laitilan kirkonkylässä kaksi taloa ja samassa kylässä Olof Mårteninpojan poika Mårten yhden talon. Görtzhagenilla oli Laitilassa lisäksi yksi tila Syttyvässä ja Sillantaan kylässä.

Soraisten Johan Jakobinpoika oli saanut ainakin yhden tilan Laitilan kirkonkylässä vaihdossa Horn-suvulta. Anthonin selitys, että Jöns Andersinpojan isä Anders Gregerinpoika olisi saanut takaperintönä laamanni Hartvig Jakobinpojan maaomaisuuden, ei voi mitenkään pitää paikkaansa, sillä Hartvigin sisaren Autuisten Kristiinan perilliset mm. Wildeman- ja Aarlahden suvuissa olivat läheisempiä perillisiä. Lisäksi Anders Gregerinpojan muillekin lapsille kuin Jönsille olisi pitänyt tulla osuus takaperintöön. Kaikki maat Laitilassa eivät näytä olleen Hartvigin omaisuutta, koska Horn-suvullakin on ollut siellä maata, joka vaihdossa joutui Görtzhageneille. Todettakoon vielä, että Aarlahden Mats Andersinpoika oli yksi Autuisten Kristinan vävyistä ja että Aarlahden Henrik-kirjuri näyttää olleen hänen jälkeläisensä.

http://runeberg.org/frfinl/0234.html