Paavali Ollinpoika Halonen

Is your surname Halonen?

Research the Halonen family

Paavali Ollinpoika Halonen's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Paavali Ollinpoika Halonen

Swedish: Påhl Olofsson Halonen
Birthdate:
Birthplace: Niskankylä, Utajärvi, Finland
Death: circa 1642 (73-89)
Halosenniemi Alakylä, Kemijärvi, Finland
Place of Burial: Kemijärvi, Finland
Immediate Family:

Son of Olli Paavonpoika Halonen and N.N. Halonen
Husband of N.N. Laurintytär?
Father of Paavo Paavalinpoika Halonen; Olli Paavalinpoika Halonen; Pekka Paavalinpoika Halonen and Lauri Paavalinpoika Halonen

Occupation: Soldat, Talollinen, Alakylä, Kemijärven 1. kanta-asukas ja kansantarinoiden sotapäällikkö, Sotapäällikkö, Kemijärven ensimmäinen uudisasukas, Farmer warlord Russo/Swedish War 1590-95, sotilas
Managed by: Private User
Last Updated:

About Paavali Ollinpoika Halonen

Huom. korjaus!!! Niska eli Niskankylä sijaitsee Utajärven pitäjässä, joka kuului silloiseen Oulunpitäjään. Paavali ei siis asunut Muhoksella! - Tosin kuntien rajat ovat aina muuttuneet . Ei voida toteennäyttää, että Paavali Halosen vaimo olisi ollut nimeltään Anna Riitta Laurintytär Halonen 1560-1630, lähdetietoja kaivataan!!!


Oletus: Paavali Ollinpoika Halonen on syntynyt kylässä nimeltä Niska, eli Niskankylä, Suomessa . Ilmeisesti hänen syntymänsä tapahtui noin 1560. Kirjallisia arkisto lähdetietoja kaivataan hänen syntymäajasta!


Olisi iso paukku- "skandaalimainen jytky" Oulun Halosten jälkipolville ja muille Halosille Suomessa , jos pystyttäisiin löytämään Kemijärven Halosten kanta-isistä sukuyhteyttä Oulun seudun, Tyrnävän ym Pohjois- Suomen kuntien ja alueiden Halosen sukuun. - Useampia isälinja Y-DNA näytteitä kun saataisiin se varmistaisi paremmin asiaa.

Huomio ! Halosen suvun jälkeläisiltä kaivattaisiin lisää soluntuman Y- DNA- näytteitä varmistamaan mahdollista samaa Y- DNA perimää yhteisestä kantaisästä, sekä kemijärveläisiltä että oululaisilta Halosilta, jos muualtakin.

Halonen suku on laaja suku, ja Halonen sukunimisiä on runsaasti Suomessa. Olisiko heillä se sama yhteinen kantaisä n. 1500- luvulla elänyt varmistuisi näin DNA- tutkimuksilla? (lisäys ; Pentti A Röppänen 02.06.2018). - Nykyisillä Y-DNA tutkimuksilla se on täysin mahdollista kyllä varmistaa.


Kemijärven ensimmäinen asukas Paavali Halonen Kemijärven nykyisen asutuksen kantaisänä eli Kemijärven ensimmäisenä kanta-asukkaana pidetään yleisesti Paavali eli Paavo Ollinpoika Halosta, jonka moni pohjoissuomalainen löytää esi-isiensä joukosta. Myös nykyään Kemijärven asukkaista huomattava osa polveutuu Paavali Halosesta. Halosen on kerrottu olleen paitsi uudisraivaaja myös merkittävä sotapäällikkö. Hänestä kerrotaan perimätietona lukuisia tarinoita, joista osa lienee legendaa ja osaan tarinoista arvelleen sekoittuneen aineksia hänen samannimisten jälkeläistensä elämänvaiheista. Se kuitenkin on totta, että Paavali Halonen on todella elänyt ja tullut rohkeasti Kemijärvelle tiettömien taipaleiden taakse asumattomaan korpeen ja aloittanut seudulla pysyvän talonpoikaisen asutuksen. Ruotsin tarmokas kuningas Kustaa Vaasa ajoi voimakkaasti erämaa-alueiden asuttamista lupaamalla asumattomille seuduille muuttaville talonpojille verohelpotuksia. Kuninkaan intressissä oli, että mahdollisimman paljon suomalaista asutusta saataisiin leviämään kohti pohjoista, jotta alueiden voitaisiin katsoa kuuluvan vahvasti Ruotsin kruunulle – Ruotsi ja Venäjä kun riitelivät jatkuvasti pohjoisesta rajastaan. Kustaa Vaasan poika, Kaarle-herttua eli sittemmin Kaarle IX suosi erityisesti Lapin asutusta vahvistaakseen pohjoisen Suomen puolustusoloja. Kaarle IX mainitsi vuonna 1610 lohivouti Hans Kopmanille lähettämässään kirjeessä juuri Kemijärven todeten, että Kemijärven rannoilla on hyviä maita asuttavaksi. Tätä voinee pitää melkoisena kunnianosoituksena Kemijärveä kohtaan. Kemijärven ensimmäiset uudisraivaajat polveutuivat alkujaan savolaisista, joita patisteltiin muuttamaan kohti pohjoista. Osa savolaisista lähtikin mieluusti kotiseudultaan, sillä savolaiset olivat lisääntyneet tehokkaasti ja alueella oli liikaväestöä. Savosta muutti paljon talonpoikia ensin Oulujoen varteen ja sieltä osa edelleen pohjoiseen. Esimerkiksi Muhoksen seudulla, mistä Paavali Halonen oli tiettävästi kotoisin, oli runsaasti savolaisasutusta. Koska kirkonkirjojen säännöllinen ylläpito alkoi vasta 1600-luvun lopulla, Paavali Halosen elämään liittyvät vuosiluvut ovat vain arvioita. Rovasti Erkki Koivisto arvioi Halosen syntymävuodeksi noin 1565 ja tämä arvio tuntuu olevan yleisimmin esiintyvä. Yleisimmin arvellaan Paavali Halosen syntyneen muhoslaisen Olli Halosen poikana. Toisaalta on kyllä esitetty väitteitä, että Halonen olisi ollut alkujaan kotoisin Kemistä, mutta Muhos on elänyt ainakin perimätiedossa vahvimmin Halosen tekopitäjänä. Perimätieto kutsuu Paavali Halosta usein sotapäälliköksi tai sotaherraksi. Luultavasti hän olikin mukana joissain 1500- ja 1600-lukujen vaihteiden Venäjälle suuntautuneissa sotaretkissä. Venäläiset ja suomalaiset kävivät sissisotaa ja tekivät kostoretkiä toistensa puolelle. Kyliä ryöstettiin ja poltettiin, ihmisiä otettiin vangeiksi ja surmattiin. Halonen lähti noin 1590 kostoretkelle hävittämään Venäjän Kuolaa ja Kantalahtea. Halosen lisäksi sotaretkellä olivat päällikköinä kemiläiset Vilmi ja Kauppi. Tarina kertoo, että Kuolanlinnaa vallattaessa venäläiset tarjosivat rauhaa ja kutsuivat suomalaiset sotapäälliköt juominkeihin. Vilmi ja Kauppi menivät, mutta Halonen arvasi kyseessä olevan juonen ja torjui kutsun. Niinpä Halonen pelastui Venäjän-retkeltä ja palasi Suomeen. Paluumatkalla Halonen kulki Kuolasta vesistöjä ja maita pitkin Suomen puolelle. Tästä Halosen pakomatkasta on erilaisia versioita. Joidenkin mukaan hän lähti sotareissulta pakoon yksin, joidenkin mukaan joukkojensa kanssa ja saattoi nämä Ouluun, missä vapautti väen ja lopetti sotaretken. Kuitenkin hän kulki Kemijärven kautta. Halonen lasketteli jokilatvoilta alas Kemijärvelle itse tekemillään lautoilla. Kemijärven kauniit maisemat, suuri järvenselkä ja laajat rantaluhdat runsaine heinäniittyineen saivat Paavali Halosen lumoutumaan. Halonen huomasi, että Kemijärven suiston lietesaaret kasvoivat runsaasti heinää, joiden turvin voitiin kasvattaa karjaa ja raivata peltoja. Kerrotaan myös, että yöpyessään ensimmäistä yötään sittemmin hänen mukaansa nimetyllä Halosenniemellä, hänelle kerrottiin unessa, että kun rakennat tänne talon, niin nousee vielä kirkkokin. Paavali Halonen noudatti vanhaa uskomusta, jonka mukaan ”uni pitää kattoa perään”. Nähtyään Kemijärven kauneuden Paavali Halonen päätti lopettaa sotatouhut ja ryhtyä uudisasukkaaksi Kemijärvelle. Hän haki perheensä kotiseudultaan Muhokselta ja palasi maanmittarin kanssa Kemijärvelle. Kerrotaan, että matkaseurue oli tuskaillut pitkää matkaa jokia pitkin soudettaessa ja ihmetellyt, miksi tänne asumattomiin korpiin täytyy matkustaa petojen keskelle. Halonen vakuutteli, että kyllä täältä vielä hyvä paikka löytyy. Kun vihdoin joki alkoi levetä, luuli maanmittari olevansa jo perillä ja tokaisi: ”Juu, järvi tuli” – siitä sai nimensä sittemmin Juujärven kylä. Oikea paikkakin löytyi lopulta, kun Halonen oli lähtiessään jättänyt Kuolasta matkaan ottamansa vaskikattilan kumolleen kiven päälle sen paikan merkiksi, joka hänelle oli unessa näytetty. Halonen raivasi pellot ja valtasi heinäsaaret. Hänestä tuli aikaa myöten mahtava talonpoika, jonka suuresta talosta riitti jaettavaa perillisille. Rovasti Erkki Koiviston sukututkimuksen mukaan Paavali Halosella oli kolme poikaa: Paavo, Olli ja Pekka. Halosenniemestä suku levisi aikanaan ympäri Kemijärveä, kun Halosen jälkeläiset avioituivat toisten uudisraivaajien kanssa, osin myös talonpoikaistuneiden saamelaisten jälkeläisten kanssa. Näin sai alkunsa Kemijärven asutus. Saamelaiset toki olivat asustaneet Kemijärven tienoilla aikaisemmin, mutta Paavali Halosen päiviin mennessä he olivat jo muuttaneet pohjoisemmaksi. Kemijärvi tosin kehittyi vilkkaaksi kauppapaikaksi ja saamelaiset kävivät myös kalastamassa Kemijärvessä; kalavesiriidoista käytiinkin aikanaan monia käräjiä saamelaisten ja uudisasukkaiden välillä. Monenlaiset Paavali Halosen elämänvaiheista ja luonteenpiirteistä kertovat tarinat ovat kulkeneet Kemijärvellä sukupolvelta toiselle. Halosen on väitetty olleen hyvin värikäs ja omapäinen mies, jonka tokaisuja on perimätiedossa kulkenut lentävinä lauseina. Rohkea hän ainakin oli, kun uskalsi toteuttaa haaveensa Kemijärven asuttamisesta. Paavali Halosesta kerrotaan myös, että hän oli poikkeavan isokokoinen mies. Kerrotaan, että Halosen kuoltua vanha sotatakki leikattiin osiin ja siitä saatiin paita useammalle miehelle. Toisaalta on sanottu, että Venäjän-reissulta peräisin ollutta takkia käytettiin miesten hääpukuna vielä useamman sukupolven ajan Halosen kuoleman jälkeen. Useat tarinat kertovat venäläisten ryöstäneen Halosen vaimon ja Halosen pelastaneen vaimonsa sankarillisesti. Joidenkin kertomusten mukaan Halosen vaimo olisi tullut venäläiselle raskaaksi ja syntynyt lapsi kasvatettiin Halosen perheessä siinä missä yhteisetkin lapset. Toisaalta on kerrottu, että Paavali Halonen ja hänen vaimonsa olisivat tuoneet Muhokselta mukanaan sisarusten lapsia. Kemijärven varhaisimpiin asukkaisiin kuulunutta Pekka Kärppää on kutsuttu Halosen yhtiömieheksi, jonka kanssa Halonen valtasi Kemijärven viljelysmaita. Paavali Halosen vaimo Anna nautti rauhasta ja hiljaisuudesta. Hän sai perheineen elää vuosien ajan yksin seudulla. Eräänä aamuna hän kuitenkin huomasi savun nousevan jostakin kaukaa järven takaa ja tajusi yksinäisten päivien olevan mennyttä. ”Onpas naapureita, ei ole enää mihin takapuolensa pyllistäis”, kemijärveläisten kantaäiti tuskaili kadonnutta vessarauhaansa. Kemijärveläisten omaleimaisuus ja kiintymys kotiselkosiin lienee perua jo noilta vuosilta. Kemijärven ensimmäinen kanta-asukas Paavali Halonen eli aikalaisiaan vanhemmaksi. Sitkeä tervaskanto kuoli n. 1642 suunnilleen 77 vuoden iässä. Kun kunniakkaan vanhuksen harmaa pää vaipui viimeiseen lepoon, oli Kemijärvi jo alkanut näyttää asutulta. Uudisasutus oli vakiintunut, asuttuja taloja oli jo kymmenkunta, viljelysmaata tehtiin lisää ja karjakanta kasvoi. Unensa toteutumista, kirkon pystyttämistä Kemijärven rannalle, Paavali Halonen ei ehtinyt nähdä. Vuonna 1648 Kemijärvelle lähettiin ensimmäinen pappi ja Kuumaniemelle rakennettiin kirkko. Kemijärvi kuului tuolloin Kemin seurakuntaan; omaksi seurakunnakseen Kemijärvi erotettiin vasta vuonna 1779. Kemijärvellä oli kyllä käynyt pappeja jo Paavali Halosen aikana ja perimätiedon mukaan piispakin kävi Kemijärvellä Paavali Halosen talossa pitämässä saarnaa. Väitetään, että piispa oli nuhdellut Halosta, kun tämä ei ollut keskittynyt saarnan kuuntelemiseen. Kemijärven kylä on merkitty Kemin pitäjän maakirjaan ensimmäisen kerran vuonna 1631. Tuolloin Halosen tilan isännäksi on merkitty Påwel Påwelsson Haloinen eli Paavo Paavonpoika Halonen, joka luultavasti oli Kemijärven ensimmäisen asukkaan poika. Halosen ohella Kemijärven ensimmäisiin asuttajiin, joiden suvut jäivät pysyvästi seudulle, kuuluivat mm. Pekka Kärppä, Heikki Häikiä eli Luusua, Jaakko Jaakkola eli Junttila sekä Tapani Könönen. Vaikka Paavali Halosen elämänvaiheista osa jääkin arvailun varaan, pidetään häntä nerokkaana sotapäällikkönä, uljaana eränkävijänä ja uudisraivaajana sekä rohkeana oman tiensä kulkijana. Kemijärvellä häntä muistetaan edelleen paikkakunnan ensimmäisenä asukkaana; miehenä, joka sanoi: ”minä lähen” ja lähti kanssa – sinnikkäiden uudisraivaajien ja elantonsa asumattomien kairojen ja hallasoiden keskellä maasta kovalla työllä repineiden esivanhempien kantaisänä ja legendaarisena heimopäällikkönä, jonka jälkeläisistä osa on levinnyt ympäri maailmaa, mutta joista osa elää edelleen hänen suuresti rakastamiensa järvimaisemien ja tuntureiden keskellä. Lähteet: x Rytkönen Raili, Kemijärven historia I (1990) x Sinivaara Juha, Kansantarinoiden Paavo Halonen, http://www.juhasinivaara.fi/kenttak/halonke.htm (28.6.2007) x Siuruainen Eino, luento Pudasjärven kaupungintalolla 25.9.2006 x rovasti Erkki Koiviston sukututkimus Paavali was born in the village of Niskankylä in the Muhos parish. He moved to Kemijärvi, and was that region's first Finnish settler. He served in the Russo-Swedish War (1590–1595) and is a fabled war hero (Kansantarinoiden sotapäällikkö). 2

Ancestor of Lydia Klint, Valpuri Niska, Isaac Hill, Matti Matisen Halonen and Emil Hannula.

Kemijärvi (Inari Sami: Kemijävri, Northern Sami: Giemajávri, Swedish: Kemiträsk) is a municipality of Finland. It is also the most northern city in Finland.

Location on Finnish map, It is located in the province of Lapland. The municipality has a population of 9,759 and covers an area of 3,929.7 km² of which 427.56 km² is water. The population density is 2.8371 inhabitants per km².

Surrounding municiaplities are, in north Pelkosenniemi, in east Salla, in south Posio and in west Rovaniemi.

The municipality is unilingually Finnish.

Villages located in the area of the municipality of Kemijärvi are Halosenranta, Hyypiö, Isokylä, Joutsijärvi, Juujärvi, Kallaanvaara, Kostamo, Leväranta, Luusua, Oinas, Perävaara, Ruopsa, Räisälä, Sipovaara, Soppela, Tapionniemi, Tohmo, Ulkuniemi, Varrio and Vuostimo.

The first permanent settler inhabitant of Kemijärvi was Paavali Ollinpoika Halonen, who moved, from region of Oulu, from Niskakylä, Utajärvi to Kemijärvi about 1580. His wife was Anna Laurintytär Halonen and their children were Paavo, Olli and Pekka Halonen. Paavali's place of residence is known today as Halosenranta. As the first settlers moved to Kemijärvi, the area wasn't inhabited by the Sami people anymore, but Ämmänvaara in the area of the municipality is an ancient sacrificial place of the Samis.


Han kom fra Niska i Muhossoknet i Österbotten. Kom til Alakylä i Kemijärvi ved starten på 1600 tallet, og ble den første nybygger i Kemijärvi sogn.


http://kemijarvi.fi/download/Paavali_Halonen.pdf

http://en.wikipedia.org/wiki/Paavali_Halonen

Facebook group: Paavali Halosen suku:

https://www.facebook.com/groups/288157387934643/?fref=ts

Paavali Halonen family society:

http://paavalihalonen.suntuubi.com/


Paavali & Anna ovat luonnollisesti myös monen muunkin esivanhemmat kuten Kursu-suvun, josta on erillinen oma sukututkimus.


view all

Paavali Ollinpoika Halonen's Timeline

1560
1560
Utajärvi, Finland
1580
1580
Age 20
Utajärvi, Finland
1602
1602
Age 42
Utajärvi, Finland
1608
1608
Age 48
Utajärvi, Finland
1610
1610
Age 50
Utajärvi, Finland
1642
1642
Age 82
Kemijärvi, Finland
????
Kemijärvi, Finland