Pekka Pekanpoika Kärppä

Kuolinaikana esiintyy myös 1629? Lähteet? Muutti ilmeisesti Kemijärvelle 1627.
Ilkka Väättin mukaan :"Pekka Pekanpoika Kärppä (s. n. 1602) muutti Muhokselta Isokylälle loppuvuodesta 1629. Hän oli perimätiedon Halosten yhtiömies ja tiedustelija ennen suurta invaasiota. Pekka oli määrätty sotilaaksi samana vuonna. Hänen isänsä oli entinen lautamies ja talollinen Pekka Klaunpoika Kärppä...Tulkintani mukaan sukujohto on seuraava: Pekka Pekanpoika Kärpän (s. n.. 1602 isä oli Pekka Klaunpoika Kärppä(s. mahd. 1565) Muhokselta ja isoisä Klaus Pekanpoika Kärpp eli Siira (s. mahd. n. 1535) Utajärven Sanginjärven Tuuttuun talosta (mahd. 1562-1581). Klaus Siira asui myöhemmin uudistilallisena Iin Sotkajärvellä vuosina 1595-1606).... Torppari Klaus Klaunpoika Kärppä (s. n. 1605) kaskesi ilmeisesti sukulaismiehensä Pekka Pekanpoika Kärpän tilan läheisyydessä Kotajärven niemessä (Autioniemi). Klaus oli todennäköisesti kotoisin Iin pitäjän Sotkajärveltä, jossa hänen iäkäs isänsä Klaus Pekanpoika Kärppä eli Siira asui uudistilallisena vuosina 1595-1606. Vanhempi Klaus oli asunut vuodesta 1562 Utajärven Sanginjärvellä, mutta hänen Tuuttu-tilansa oli autioitunut 1580-luvun alkupuolella.. Olli ja Paavo Kärppä (Simo) sekä Pekka Kärppä (Muhos) olivat todennäköisesti nuoren Klaus Kärpän vanhempia veljiä. Klaus Kaunpoika Siira eli Kärppä oli ilmeiasesti Pekka Pekanpoika kärpän nuori setämies. Vanhaisäntä Klaus Pekanpoika Kärpp eli Siira (s. mahd. n. 1535) oli ilmeisesti kaksi kertaa naimisissa. On myös mahdollista, että hänellä oli Klaus-niminen poika (s. mahd. 1575), joka menehtyi nuorena. Tällöin muhoslainen Pekka Pekanpoika Kärppä (s. n. 1602) ja sotajärveläinen Klaus Kaunpoika Siira eli Kärppä (s. n. 1605) olivat serkkuja." Lähde: Ilkka Väätti, Rovaniemen asutushistoria 1520-1660. Syrjäisestä neljänneskunnasta kappeliseurakunnaksi, Rovaniemi 2021. Kirjan myynti Peräpohjolan sukututkijat. Referoinut Sirkka Uski 2.11.2021.