Per Gunnarsson Wenne

Jokseenkin sekavista ja ristiriitaisista tiedoista voidaan sommitella luettelo, jonka mukaan Härmälän yksittäistalon omistajina olivat vuoteen 1531, turkulainen pappismies, maisteri Jaakko Venne nuorempi, vuosina 1531-1549 hänen sisarensa, turkulaisen porvarin Pitkän-Markun puoliso Margareta ja Naantalin luostarin nunna Valpuri, vuosina 1549-1533 näiden lähimät perilliset, Maskun Villilän Matias Olavinpoika ja Seikelän Niilo Maununpoika, vuosina 1553 sekä vuodesta 1556 Ruotsin kruununprinssi Erik." Lähde: Maskun Historia, Aulis Oja, Maskun kunta ja seurakunta, , 1966

http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-33689.html Bothildan kuoltua hänen poikansa ensimmäisestä avioliitosta, Wenne-suvun tyttären kanssa avioitunut Per Gunnarinpoika perii tilan ja hänen jälkeensä Per Gunnarinpojan poika, Turun arkkiteini Jacob Perinpoika Wenne. Hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1531 Härmälä siirtyy Jacobin sisarille Margareta Perintyttärelle (Pitkän-Markun puoliso) sekä Valpuri Perintyttärelle (Naanatalin luostarin nunna). Naisten kuoltua vuonna 1549 Härmälä siirtyy heidän lähimmille perillisilleen, joista toinen on Seikelän tilan Niilo Maununpoika ja toinen Villilän Mats Olafinpoika (Maskun historiassa mainitaan, että heidän kytköksensä Margaretaan ja Valpuriin on epäselvä, mutta kirjan mukaan he ovat ilmeisesti Bothildan tytärten lapsia).

"Per Gunnarinpoika. Kaatui syksyllä 1495 Viipurin lähellä, ja häntä sanotaan silloin Wennen vävyksi. [94] Merkintä sisältyy Maunu Särkilahden kopiokirjaan. Tähän aikaan Henrik Wenne oli Turun kanunkina, vasta vuosina 1500-1513 tuomiorovastina. Jacobus Mathiae Wenne lienee hänen veljensä poika, joka lähti 1503 opiskelemaan Kölnin yliopistoon ja oli arkkipresbyteri vuosina 1527-1530. [95] Sanonta "Wennen vävy" ei siis voi tarkoittaa Jakob Wenne vanhempaa, sillä vävyllä olisi tarkoitettu lankoa. Wennen suvusta on hyvin puutteelliset tiedot. Eräs Thomas Wenne istui vuonna 1420 kuudentena 12 miehen lautakunnassa, jossa toisena osapuolena oli piispa. [96] Siksi puolet lautakunnasta on koottu rälssimiehistä, ja Tomaskin on laskettu heihin kuuluvaksi. - Puoliso Jakob Wenne seniorin sisar. Myöhemmin hän on ollut naimissa jonkun Torkilin kanssa. Heidän tyttärensä Valborg Torkilintytär oli 1536-53 Naantalin luostarin abbedissana." http://www.juhasinivaara.fi/siniv/wenne.htm

Kaatui siis tuolloisessa sodassa, josta Wikipediassa: "Vanha viha tarkoittaa Ruotsin ja Moskovan ruhtinaskunnan välistä sotaa, joka käytiin 1495–1497. Sota liittyi Ruotsin ja Venäjän rajaerimielisyyksiin sekä Ruotsin ja Tanskan kiistaan Kalmarin unionin säilymisestä. Sodan aikana Suomea, varsinkin Hämettä ja Savoa, hävitettiin pahasti. Sota ei johtanut rajamuutoksiin. Nimitystä vanha viha on toisinaan käytetty myös vuosien 1570–1595 Ruotsin ja Venäjän välisestä 25-vuotisesta sodasta, mutta sen yleisempi nimitys on pitkä viha. Kalmarin unionin lähestyessä loppuaan tilanne Suomen itärajalla alkoi kärjistyä. Moskovan ruhtinaskunta alkoi kiinnittää huomiota suomalaiseen asutukseen, joka oli siirtynyt yli Pähkinäsaaren rauhassa sovittujen rajojen. Moskovasta vaadittiin rajan tarkistamista. Tästä syystä vuonna 1475 alettiin rakentaa Olavinlinnaa ja Viipurin kaupungin ympärille muuria, jotta raja pystyttäisiin turvaamaan. Ruotsi oli koko Kalmarin unionin ajan jakautunut unionin kannattajiin ja vastustajiin. Vastustajat katsoivat, että unioni tukee Tanskan etuja. Unionin hallitsija Hannu-kuningas liittoutui tämän jälkeen Moskovan kanssa. Tilanne johti sotaan vuonna 1495. Venäläiset piirittivät Viipurin, joka puolustautui menestyksekkäästi Knut Possen johdolla[1]. Venäläisten perääntymiseen liittyy tarina Viipurin pamauksesta. Myös Pietari Kylliäisen puolustaman Olavinlinnan piiritys epäonnistui. Alkuvuodesta 1496 venäläinen hyökkäysosasto, jonka miesvahvuudeksi mainitaan 200 ratsumiestä, kuitenkin tunkeutui Savon kautta Hämeeseen [2], teki hävitystyötä polttaen muun muassa Hattulan kirkon ja peräytyi ennen kuin Turusta lähetetyt joukot tavoittivat sen." http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanha_viha