Perttu Ristonpoika Korhonen

Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä - Tositekirja 1665-1665 (7987), jakso 804, sivu 797: WIJTASARJ Kyrckiogieldh; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12130102 / Viitattu 19.8.2020

Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä - Hämeen läänin henkikirja 1666-1666 (7984), jakso 53, sivu 105-106: 105 Kuuslax, Kynsiwesi, Koifwuierfui, Wuonamolax, 106 Hanhitaipal, Wajasalmi, Säkinmäki; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=20829805 / Viitattu 19.8.2020

Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä - Hämeen läänin henkikirja 1667-1667 (7993), jakso 50, sivu 84-85: Gamble frelsse; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13262198 / Viitattu 19.8.2020

Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä - Tositekirja 1668-1668 (7996), jakso 644, sivu 654; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12126836 / Viitattu 19.8.2020

Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä - Tositekirja 1669-1669 (7999), jakso 559, sivu 577; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12136626 / Viitattu 19.8.2020

Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä - Tositekirja 1670-1670 (8002), jakso 483, sivu 499: Gamble frälse , Säkinmäki; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12142700 / Viitattu 19.8.2020

Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä - Tositekirja 1670-1670 (8002), jakso 483, sivu 499: Gamble frälse , Säkinmäki; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12142700 / Viitattu 19.8.2020

Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä - Hollolan alisen ja Sääksmäen ylisen kihlakunnan henkikirja sekä Hollolan alisen kihlakunnan rästiluettelo 1675-1675 (8014), jakso 43, sivu 68-69; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11039474 / Viitattu 19.8.2020

Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä - Tositekirja 1676-1676 (8017), jakso 1118, sivu 1071: Gamble Frellsse, ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11701033 / Viitattu 19.8.2020 - Malin viimeisen kerran merkitty vaimona

Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä - Tositekirja 1678-1678 (8024), jakso 1568, sivu 1531: Rautalambi, Kynsivesi , Kärkäs , Pärnosari Fierding under Laukas Sn; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11762189 / Viitattu 21.8.2020 - Pertulle ei ole merkitty vaimoa

Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä - Tositekirja 1703-1703 (8091), jakso 740, sivu 2284: Rautalambi Sochn; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12141835 / Viitattu 20.8.2020 - Isännyys siirtyy isältä pojalle

Rautalammin seurakunnan arkisto - Rippikirja 1704-1713 (I Aa:1), jakso 49, sivu 45: Bertil Korhoinen; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28121091 / Viitattu 21.8.2020, sama puhtaaksikirjoitettuna https://www.genealogia.fi/jm/rautalampi/bia1/45.html

Kuolleet 1710 Rautalammin seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1695-1713 (I C:1), jakso 30: haudatut 1710, 1711; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9698736 / Viitattu 21.8.2020

Vuonna 1710 Suomessa kuoli paljon ihmisiä eri syistä. Pilkkukuume oli usein syynä. Ruttoa sen sijaan ilmeisesti esiintyi v. 1710 vasta syksystä alkaen ( http://www.saunalahti.fi/arnoldus/kuolovuo.html) : Arno Forsius: ..... Kadot koettelivat 1690-luvulla useana vuonna Suomea laajoilla alueilla. Silloin nälän aiheuttama välitön kuolleisuus kohosi huomattavan suureksi. Hollolan ylisen kihlakunnan rahvas kuvasi kuninkaalle marraskuussa 1697 jättämässään valituskirjassa pitkäaikaisen nälän seurauksia näin: "Siitä on johtunut, että moni meistä pitkän nälänhädän runtelemana näytti aivan kuin haudassa olevalta kuolleelta, ja ne, jotka söivät tuota vahingollista nilaa [pettua], joka oli etupäässä koko talven ravintonamme, pöhöttyivät, ja useimmat kuolivat siihen sekä nälkään, osaksi kylissä, osaksi teillä ja metsissä, niin etteivät jäljellejääneet voineet niitä kaikkia saattaa hautaan, vaan ovat kuolleet jääneet petojen syötäviksi." Vuoden 1697 aikana huomattava osa kuolemantapauksista aiheutui ankarasta kuumetaudista, ilmeisesti pilkkukuumeesta. Arvioiden mukaan "suurina kuolovuosina" 1696–1697 menehtyi nälkään ja tauteihin runsas neljännes väestöstä. Melkoinen määrä taloja autioitui ja kesti kauan aikaa, ennen kuin asukasluku ja vauraus palautuivat edeltäneiden vuosien tasolle. Laajoja kulkutautiepidemioita esiintyi toistuvasti juuri nälkävuosina ja sotien aikoina......