Reinhold Johan von Hagen, II

Ratsumestari Reinhold II von Hagen oli Reinhold I von Hagenin poika, joka peri isänsä läänitykset Inkerinmaalla. Hän oli ehkä juuri se poika, joka ryhtyi jatkamaan ratsupalvelusta isänsä halvaannuttua noin vuonna 1630.

Svenska: Ryttmästaren Reinhold II von Hagen, var son till Reinhold I von Hagen, som ärvde sin fars feodala lordskap i Ingermanland. Han var kanske pojken som började rida efter att hans far blev förlamad cirka 1630.

Ensimmäinen maininta Reinhold II Johan von Hagenista löytyy Viipurin kämnerioikeuen pöytäkirjasta 18.3.1656. Vänrikki Reinhold Johan von Hagen syytti talonpoika Heikki Simonpoika Lautalaista tappelusta. Silloin oli alkamassa Kaarle X Kustaan Venäjän-sota; Reinhold II kokosi luutnanttina nopeasti talopoikaisen nostoväen joukosta 70 miehen rakuunaosaston kesä-heinäkuussa 1656 ja osallistui sillä vastahyökkäykseen Taipaleen kaupunkiin, joka vallattiin. Voimien puutteen takia se jäi kuitenkin miehittämättä.

Svenska: Det första omnämnandet av Reinhold II av Johan von Hagen återfinns i protokollet från Viborgs hovrätt 18.3.1656. Löjtnant Reinhold Johan von Hagen anklagade bonden Henrik Simonsson för att slåss i Lautak. Då var Karl X Gustavs krig i Ryssland på väg att börja; Reinhold II, som löjtnant, satte snabbt ihop en 70-mans dragonenhet från bondens lyftstyrka i juni-juli 1656 och deltog i en kontring mot staden Taipale, som erövrades. På grund av brist på makt förblev den emellertid obemannad.

Vuoden 1657 katselmuksessa on mainittu ratsumestari Reinhold Johan von Hagen sekä Reinhold von Hagenin komppania Uudenmaan ratsuväessä. Samassa sodassa hän joutui balttilaiseen tyyliin tottuneena selkkauksiin paikallisen väestön kanssa komppaniansa majoitus- ja muontusasioissa vuonna 1675 Äyräpäässä ja 1657-58 Säkkijärvellä.

Svenska: I översynen 1657 nämns Reinhold Johan von Hagen, en ryttmästare, och Reinhold von Hagens kavalerikompani i Uusimaa (Nyland). Under samma krig var han van vid den baltiska stilen, till konflikter med lokalbefolkningen i boendet och omställningen av sitt kompani 1675 i Äyräpää och 1657-58 i Säkkijärvi.

Sodan päätyttyä ratsumestari Hagen osti vuonna 1659 Heinlahden Hovin Pyhtäältä ratsumestari Wolmar Jost von Breitenbachin leskeltä Dorothea von Birckholtzilta. Hagen asui siellä, mikä selviää useista käräjäpöytäkirjoista, vaikka häntä ei upseerina henkikirjoihin merkittykään. Hän rakensi mm. myllyn kahden naapurinsa kannsa, mikä viittaa yhteistoimintaan paikallisen väestön kanssa. Joitakin perheenjäseniä on merkitty henkikirjoihin: ratsumestarin rouva 1665 ja nimeltä mainitsematon poika 1666.

Svenska: Efter att kriget avslutades 1659, köpte ryttmästare Hagen, Heinlahti Hovi Pyhtää av ryttmästaren Wolmar Jost von Breitenbachs änka Dorothea von Birckholtz. Hagen bodde där, vilket framgår av flera tingsregister, även om han inte är listad som officer. Han byggde t.ex. brukets två grannar, vilket föreslår samarbete med lokalbefolkningen. Vissa familjemedlemmar är registrerade i besättningsböckerna: Ryttmästarens fru 1665 och en namngiven son 1666.

Lähde/Källa: Priha, Seppo: Hagen -suku Suomessa. Genos 67(1996), s. 108-118.

Kaarle X Kustaan Venäjän-sodan päätyttyä ratsumestari Reinhold II Johan von Hagen osti vuonna 1659 Heinlahden Hovin Pyhtäältä ratsumestari Wolmar Jost von Breitenbachin leskeltä Dorothea von Birckholtzilta. Ennen vuotta 1665 ratsumestari Hagen peri isänsä tilukset Inkerinmaalta, myi Hovin vuonna 1667 konkurssin takia Mikael Dahlmanille ja muutti Inkerimaalle. Kuitenkin 1680 -luvulla Hagen asui taas Heinlahdessa.

Svenska: I slutet av Karl X Gustavs ryska krig köpte kavalleristen Reinhold II Johan von Hagen Heinlahti-domstolen i Pyhtää (Heinlax, by i Pyttis kommun) 1659 av kavalleristen Wolmar Jost von Breitenbach, änka efter Dorothea von Birckholtz. Före 1665 ärvde kavallerimästaren Hagen sin fars gods från Ingermanland, sålde Hovi till Mikael Dahlman 1667 på grund av konkurs och flyttade till Ingermanland. Men på 1680-talet bodde Hagen åter igen i Heinlahti.

Källa: Priha, Seppo (1996). Hagen -suku Suomessa. Genos 67, 108-118.

• 4 Juli 1656: Sedan överste Burmeister hunnit draga till sig de få i länet kvarblivna dragonerna och ryttare skickade han ut mindre ströfkorpser under officerarna Berendt Grööns och Reinholt Johan von Hagens befäl, vilka snart inbragte noggrannare underrättelser om Ryssarnes förehavanden. Under tiden kallades allmogen till vapen, indelades i trupper och ställdes under åtskilliga hemmavarande militärpersoners kommando. Efter att ha erhållit kännedom om fiendens ställning vid Taipale, lät Burmeister en del av den sålunda samlade hären tåga dit. Ryska truppen överrumplades och sprängdes, varefter köpingen lades i aska. (K.Sv. Riksark. Landshövding Anders Koskulls brev till Karl X, 18 Juli 1656 ifrån Viborg.) Denna första framgång bidrog betydligt att lugna sinnena i Wiborg och befriade dess borgerskap ifrån den besvärliga vakthållningen. Den 4 Juli 1656 nedlade gymnasisterna och skolgossarna sina gevär, sedan de i fyra veckor varit i trägen militärisk tjänstgöring. Överste Burmeister och krigskamreraren Rosendahl inbjödo dem här på till slottet, där de blev '*väl och ståtligen plägade med fremmande öhl för sitt hafda omak och frimodighet påskinte emot fienden". Källa: Finlands historia under Karl X Gustafs regering, https://archive.org/stream/finlandshistori00ignagoog/finlandshistor...
• Sommaren 1657, Viborgregionen:Erityisen omavaltainen osasto näyttää olleen ratsumestari Reinhold Johan von Hagenin komppania, joka marssi Viipurin seudun läpi kesällä 1657. Vaikka kysymyksessä oli ratsuväkiosasto, jolla toki ainakin piti olla hevosia, komppania onnistui ilmeisesti kuormastonsa tarpeiksi ajamaan Viipurista ja sen ympäristöstä loppuun tai viemään tietymättömiin peräti seitsemän hevosta. Valitukset olivat niin selviä, että Hornin oli pakko määrätä ylimääräiset käräjät ja lähettää komppanian majoitusmestari Lassi Yrjönpoika rintamalta niille selvittämään tapahtunutta. Majoitusmestari pani kaiken ratsumestarinsa tai yleensä toisten syyksi, mutta ei pystynyt kiemurtelemaan irti syytteestä, joka koski häntä itseään: hän oli ratsastanut yhden hevosista kuoliaaksi. Majoitusmestarin onneksi kuollut juhta oli ollut hollihevonen, joten hän ei ollut ottanut sitä väkivalloin käyttöönsä. Niinpä hän selvisi maksamalla hevosesta 30 kuparitalarin korvauksen sen omistajalle. Muutoin syytös ratsumestaria vastaan siirrettiin Hornin harkintaan, eikä kirjoittaja ole löytänyt jatkokäsittelyä. Källa: Jussi T. Lappalainen, Elämää Suomen sotaväessä Kaarle X Kustaan aikana, 1976. V A ii 7:346-347 Säkkijärvi-Viipuri 20. 8. 1657; yhtä näistä hevosjutuista käsiteltiin myöhemmin Säkkijärvellä, ks. VA jj 7:367-367v Säkkijärvi 18. 1. 1658.
• Pyhtään ja Lapinjärven käräjät / Pyttis kyrkby och Lappträsk ting 25.–26.5.1665 f. 18v Peer Fredrichzsson i stoora Cupis framkom och beswäradhe sig öfwer Mons:r Zacharias Staake hwilken hanss Ryttare häst af hans Ryttare Anders Ehrsson alldeles moth hanss samtyckie, willia och wetskap har sig tillhandlatt ... altfördy ehrkenner Rätten att Mons:r Zacharias Staake restituerar Peer Fredrichsson sin häst Jämpt grodhen och gillen igen som han honom af Ryttaren tagit hafwer. Och för dett hästen uthj 11 wekors tijdh för Fredrichzson bårta warit och Staken dhen all dhen tijdh bruukatt på Reessan till Est- och Ingermanlandh beetala Fredrichzsson 4 D:r S:r M:tt), 20 (Yterligare pålägges Ryttmästaren Welb: Reinholt Johan Won Hagen att swara nest kommandhe Ting till det Mons:r Zacharias Staake om Kymmenegårdz arrende kan honom hafwa att tilltala. Källa: https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1046
• Pyhtään ja Lapinjärven käräjät / Pyttis kyrkby och Lappträsk ting9.–11.1.1668 f. 102 Opplystes andra gången dett kiöp, som Laghläsaren Michel Daalman medh S:r Anthonio Burchardt om Hägnlax Godz för treehundrade Siutijo D: S:r m:t ingååt hafwer, hwilket Ryttmester welb: Reeinholt Von Haagen tillförenne possiderat, och war häruthinnan intet klander. Källa: https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3195
• Pyhtään ja Lapinjärven käräjät / Pyttis kyrkby och Lappträsk ting 21.–22.2.1679 f. 167 Sedan företrädde Cappellanen i Lapträsch Wällärde H.r Ernest Gudseus och å sin Swärmoders fordom Bookhållarens Sahl: Hans Johanss:ns Enkias dygdesamme hustro Susanna Olofzd:rs wägna giorde witterligit, huruledes Ryttmestaren Edel och Manhafftigh Reinholt von Hagen nu boende i Ingermanlandh hafwer ungefär för 16 åhr sedan pantsatt till Sahl: Hans Johanss: desse effterfölliande Saker. Källa: https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2018