Saima Paulina Kuusinen

http://www.kansanarkisto.fi/Otto%20Wille%20Kuusinen.pdf

http://375humanistia.helsinki.fi/otto-wilhelm-wille-ville-kuusinen/...

Lyseossa Otto Wille tutustui merkitykselliseen ystävään, Einar Dahlstömiin, joka tuli erittäin varakkaasta talosta Luhangasta. Einarilla oli Ottoa kahdeksan vuotta vanhempi sisko Saima. Saimasta tuli ensimmäinen Oton kolmesta vaimosta

Otto Wille Kuusinen oli tunnettu naistenmies ja ehti elämänsä aikana naimisiin kolmesti. Ensimmäinen vaimo Saima Dahlström (1873­-1950) oli Kuusisen koulutoverin sisar, johon Kuusinen tutustui vieraillessaan Dahlströmien kotitilalla Luhangassa. Saima Dahlström oli Kuusista kahdeksan vuotta vanhempi ja talollisen tytär, mutta ilmeisesti hän ei piitannut säätyasemaansa liittyvistä sovinnaisuuskäsityksistä, sillä suhde köyhään räätälinpoikaan syveni nopeasti.

Pariskunnan ensimmäinen tytär Aino syntyi heinäkuun lopulla 1901, mutta heidät vihittiin vasta 20.10.1902. Kuusinen keskeytti opintonsa vuodeksi esikoisen syntymän jälkeen ja palasi Keski-Suomeen hankkimaan perheelleen elantoa, mikä ilmeisesti toi hänelle lopulta tulevien appivanhempien hyväksynnän.

Tuore vaimo ja pieni tytär, joka kuoli jo vuonna 1903, jäivät vaimon sukulaisten luokse Luhankaan Kuusisen palatessa jatkamaan opintojaan Helsinkiin syksyllä 1902. Seuraava tytär Hertta syntyi 1904, poika Esa 1906 ja tytär Riikka 1908, niin että kun perhe lopulta seurasi isää pääkaupunkiin vuonna 1909, oli Kuusisella jo neljä suuta ruokittavanaan. Helsingissä syntyivät vielä nuoremmat pojat Heikki vuonna 1911 ja Taneli vuonna 1913.

Sisällissodan jälkeen Kuusinen pakeni Neuvostoliittoon, ja kuten monet muutkin paenneet punaisten johtajat, erosi samassa yhteydessä vaimostaan – ilmeisesti helpottaakseen Suomeen jääneen perheen mainetta, mikä ei tosin ollut kovin tehokas keino. Avioparin välit olivat ilmeisesti viilenneet jo ennen sisällissotaa, mutta Kuusinen ei kuitenkaan täysin katkaissut välejä perheeseensä maanpaossaan, ja kolme vanhinta lasta seurasivat isäänsä Neuvostoliittoon 1920-luvulla.

Tytär Hertta Kuusinen jatkoi isänsä ideologisissa jalanjäljissä ja olikin Suomen kommunistisen puolueen näkyvimpiä hahmoja 2. maailmansodan jälkeen. Poika Esa Kuusinen vaimoineen samoin kuin Riikka-tyttären aviomies joutuivat puolestaan pidätetyiksi Josif Stalinin puhdistusten aikana. Ollessaan talvisodan aikana Stalinin asettaman Terijoen nukkehallituksen johdossa Otto Wille Kuusinen käytti asemaansa poikansa vapauttamiseksi, mutta käly ja lanko saivat pärjätä omillaan. Esa Kuusinen menehtyi vankileiriaikanaan saamaansa keuhkotautiin jo 1949, mutta Riikka Kuusinen oli läsnä vielä isänsä hautajaisissakin.

Luhanka > syntyneet, 1850-1885 > 118: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1033...

Luhanka > lastenkirja, 1875-1879 > 90: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9929...

Luhanka - rippikirja, 1900-1909 (AP I Aa:14) > 273: sivu 270: Säteri No 4, Nisula; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=270... / Viitattu 24.8.2020

Luhanka muuttaneet 1904-1914 (AP I Ba:6) 1909 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2705... / Viitattu 11.09.2023 - Muutto Helsinkiin 1909 (koko perhe)

1. Bergholm Axel, Sukukirja I & II, Suomen aatelittomia sukuja - Helsinki, 1901, p368, taulu 4
2. Luhanka > syntyneet, 1850-1885 > 118: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1033...
3. Luhanka > lastenkirja, 1875-1879 > 90: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9929...
4. Luhanka - rippikirja, 1900-1909 (AP I Aa:14) > 273: sivu 270: Säteri No 4, Nisula; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=270... / Viitattu 24.8.2020
5. http://375humanistia.helsinki.fi/otto-wilhelm-wille-ville-kuusinen/...
6. http://www.kansanarkisto.fi/Otto%20Wille%20Kuusinen.pdf

---

Lyseossa Otto Wille tutustui merkitykselliseen ystävään, Einar Dahlstömiin, joka tuli erittäin varakkaasta talosta Luhangasta. Einarilla oli Ottoa kahdeksan vuotta vanhempi sisko Saima. Saimasta tuli ensimmäinen Oton kolmesta vaimosta

Otto Wille Kuusinen oli tunnettu naistenmies ja ehti elämänsä aikana naimisiin kolmesti. Ensimmäinen vaimo Saima Dahlström (1873­-1950) oli Kuusisen koulutoverin sisar, johon Kuusinen tutustui vieraillessaan Dahlströmien kotitilalla Luhangassa. Saima Dahlström oli Kuusista kahdeksan vuotta vanhempi ja talollisen tytär, mutta ilmeisesti hän ei piitannut säätyasemaansa liittyvistä sovinnaisuuskäsityksistä, sillä suhde köyhään räätälinpoikaan syveni nopeasti.

Pariskunnan ensimmäinen tytär Aino syntyi heinäkuun lopulla 1901, mutta heidät vihittiin vasta 20.10.1902. Kuusinen keskeytti opintonsa vuodeksi esikoisen syntymän jälkeen ja palasi Keski-Suomeen hankkimaan perheelleen elantoa, mikä ilmeisesti toi hänelle lopulta tulevien appivanhempien hyväksynnän.

Tuore vaimo ja pieni tytär, joka kuoli jo vuonna 1903, jäivät vaimon sukulaisten luokse Luhankaan Kuusisen palatessa jatkamaan opintojaan Helsinkiin syksyllä 1902. Seuraava tytär Hertta syntyi 1904, poika Esa 1906 ja tytär Riikka 1908, niin että kun perhe lopulta seurasi isää pääkaupunkiin vuonna 1909, oli Kuusisella jo neljä suuta ruokittavanaan. Helsingissä syntyivät vielä nuoremmat pojat Heikki vuonna 1911 ja Taneli vuonna 1913.

Sisällissodan jälkeen Kuusinen pakeni Neuvostoliittoon, ja kuten monet muutkin paenneet punaisten johtajat, erosi samassa yhteydessä vaimostaan – ilmeisesti helpottaakseen Suomeen jääneen perheen mainetta, mikä ei tosin ollut kovin tehokas keino. Avioparin välit olivat ilmeisesti viilenneet jo ennen sisällissotaa, mutta Kuusinen ei kuitenkaan täysin katkaissut välejä perheeseensä maanpaossaan, ja kolme vanhinta lasta seurasivat isäänsä Neuvostoliittoon 1920-luvulla.

Tytär Hertta Kuusinen jatkoi isänsä ideologisissa jalanjäljissä ja olikin Suomen kommunistisen puolueen näkyvimpiä hahmoja 2. maailmansodan jälkeen. Poika Esa Kuusinen vaimoineen samoin kuin Riikka-tyttären aviomies joutuivat puolestaan pidätetyiksi Josif Stalinin puhdistusten aikana. Ollessaan talvisodan aikana Stalinin asettaman Terijoen nukkehallituksen johdossa Otto Wille Kuusinen käytti asemaansa poikansa vapauttamiseksi, mutta käly ja lanko saivat pärjätä omillaan. Esa Kuusinen menehtyi vankileiriaikanaan saamaansa keuhkotautiin jo 1949, mutta Riikka Kuusinen oli läsnä vielä isänsä hautajaisissakin.