Setti Israel Matinpoika Keränen

Elämän alkuvaiheet

Seth Israel Keränen syntyi Puolangan Lylykylän Levävaaralla 28.9.1892 Matti Keräsen ja Reeta Liisa Luukkosen perheen 12:sta lapsesta viidentenä.

Vuonna 1925 hän meni Hyrynsalmelle vävymieheksi Komulan taloon, joka sijaitsee noin parikymmenen kilometrin päässä hänen lapsuudenkodistaan. Setti omisti alkuvaiheessa Komulan tilan puoliksi Olga -vaimonsa veljen kanssa, mutta kun tämä tuli vanhaksi ja sairaalloiseksi, Setti osti koko tilan itselleen.

"Kun näläkä opetti sepäksi"

Tunnetuimpia Tommin takojia Hyrynsalmella ovat olleet seppä Alpo Moilanen ja kyläseppien tunnetuin takoja Setti Keränen (1892-1989), joka takoi puukkoja koko pitkän elämänsä ajan. Ensimmäiset puukkonsa hän nyrhäsi omiksi tarpeikseen alun toisella kymmenellä ollessaan. Hän kävi poikasena Hyrynsalmella isänsä kanssa kylässä ja tapasi siellä itsensä Tommin isän, seppä Kalle Keräsen (1844-1912), joka tuolloin oli jo 80 -vuotias vanhus. Tommi-Keräsellä oli kaupan monia puukkoja. Settikin osti häneltä Tommin, joka maksoi kokonaista kaksi markkaa. Oman puukontekotaitonsa Setti oppi kuitenkin Matti Hiltuselta. Ensimmäiset puna-mustat Tommi-puukkonsa Setti Keränen takoi vuonna 1911. Muutaman vuoden kuluttua hänestä kehittyi mestari alallaan. Presidentti Urho Kekkonenkin sai monia Tommi-puukkoja Setti Keräseltä. Puukkoja piti toimittaa Helsinkiin tavan takaa.

Komulan Setin oma lausunto Tommi -puukosta kertoo kaiken: "Siinä se on terän salasuus, että se palaute sattusi kohalleen, parraalleen. Sitähän soapi eppäellä viimesen peälle, van kyllä se on sitte se kokkeilu. Tommi -puukolta männöö se viimenen arvo, jos se tulloo liian tehastekosen näköseksi."

Setti oli kunnon sepän tavoin hyvin kiinnostunut raudan taonnasta ja sen ominaisuuksista. Hyrynsalmen Kaunislehdossa valmistettiin rautaa kesällä 1984 vanhalla menetelmällä suomalmista kotiseutuneuvos Kalle Juntusen opastuksella. Hankkeessa oli mukana myös museoviraston tutkijoita. Setti halusi tutustua tähän ikivanhaan menetelmään, jonka avulla saatu rauta on kuitenkin hyvin rikkipitoista, varsin haurasta ja altista ruostumaan. Setti Keräselle kehittyi vuosien satossa vankka metallurgian tietämys, jota hän hyödynsi puukkojen taonnassa. - Setti teki itse myös puukkojen tupet lehmän nahasta ja kädensijat visakoivusta. Tekipä joskus veneitä ja pieksujakin.

Luottamusmies ja puolueaktiivi

Setti oli juureva kansanmies, joka oli kuulu taitavista lohkaisuistaan ja kainuulaisista sananparsistaan. Hän oli vankka maalaisliittolainen ja myöhemmin keskustapuolueen kannattaja, joka varhaisvuosiaan toimi aktiivisesi Hyrynsalmen kunnan luottamustehtävissä ja Väisälän koulun johtokunnassa. Setti osallistui aktiivisesti Maalaisliiton kokouksiin ja käytti siellä rohkeasti puheenvuoroja.

Setti kertoo: "Se oli vielä niin hämärätä aekoa sillon, kun me ensi kerran lyötiin Urkin kanssa kättä. Taesi olla Kajjaanin kokkouksessa sillon sovan jäläkeen. Tuskin se muistaa. Mutta minäpä muistan. Sannoakaan en taenna sannoa sillon. Kinnus-Antti -vaenaa kyllä jutteli sen kanssa. Minä vaen takana seisoen. Siinä kokkouksessa valittiin niitä kansanevustajaehokkaita. Urkki puhu ja puhu. Sen juna oli myöhässä eikä sillä ollut kiire mihinkään. Sitten kävi kohhaus joukossa ja Antti sano, että selevä. Kun sitten eänestettiin, Urkki voetti ja siitä tuli ehokas. Olin tyytyväenen ja Anttikin oli niin tyytyväenen sen valintaan, että sannoa mölläytti: "niin me sitten voetettin". Tyytyväesie sitä on soanna olla. Ka, tuoltapa näöttävät jo tulovan. Pitkä on letka ja resitentin viiri keolassa väpäjöä".

Presidentillinen puukkomestari Setistä tuli sattumalta. Urho Kekkonen sai Setiltä ensimmäisen puukkonsa monen mutkan kautta. Kekkonen oli jotain hallitusta muodostaessaan ollut puheissa erään professorin kanssa. Tällä oli ollut palvelustyttönä hyrynsalmelaisen Martti Rauta-ahon tytär, jolta professori oli saanut kuulla Setin puukontekotaidoista. Pian Helsingistä tuli Komulaan kirje, jossa Settiä pyydettiin tekemään kolme tommia.

Kekkonen vieraili aika ajoin Setin luona

"Ka siitä on toas aikoo, kun viimeksi on nähty. Montae näläkeä sitten. Teällä oun oltu tervennä, entäs itse? Sinulla nuo moanjohtamisassiet vievät kaeken ajan, mutta peätit kumminnii lähtie tänne Kaenuuseen Voalan moatallousnäöttellyyn, kun on näin hyvät pouvatkin. Oliko siellä äpyleitä? Meillä niitä vielä on tuolla navetassa. Sinullahhii sitä on aena mukana näetä nappiherroja, salkkuherroja ja nimismiehie ja näetä tollarihymymyjä. Mukava kun peäsit kuitennii tulemaan tänne Komulanvoaralle. Emännät ovat tuolla pirtissä koko oamun touhunneet ja ruokoa laettanneet ja sinnuo outtanneet. Koahvea, riihirieskoa, kotivoeta ja juustoleipeä. Menneän vuoan tuonne pirttiin. Sua ne nuo herrattii tulla".

"Sitten koappasin koapista esille Urkille varta vasten tekemäni Tommin. Sanoin sille, että kun olet hyvä kalamies ja entiset puukkosi ovat ehtineet jo ruostuo ja tylsyö, niin tein sulle uuven nyrhin. Minulla oli alunpittäen tämä toinen tekkeillä sulle, mutta se meni sutteen, kun katkasin peän liian lyhyksi, jotta minä uuven tein. Tällä kyllä pystyt varmoan kalan siivoamaan, niin out niin eri uuttera kalamies. Viime talavena näetä valmistu satakunta ja nyt on enneä muutama jälellä. Urkki ihhaili puukkova ja sano, että minä tieän Suomen kauneimmat puukot. Se sano niijen olevan niin terävie, että oamuparrankin voes ajjaa. Sitä nauratti, kun sannoin, että voet kokkeilla sen terävyyttä tukkaankin, jos et viitti partaan."'

Komulan Setti - julkkis

Kekkos -tuttavuutensa takia Setti Keräsestä kehittyi viimeisinä vuosinaan jonkinlainen kainuulainen julkkis, jota pyydettiin kutsuvieraaksi monenlaisiin tilaisuuksiin. Hän oli kuitenkin huono lähtemään. Silloin tällöin hän kuitenkin jätti Komulan pajansa ja matkasi maalikylille. Noiden retkien aikana tiedostusvälineet seurasivat hänen tekemisiään hyvin tarkkaan, sillä vanhalta sepältä löytyi aina terävä kannanotto ja tarkka elämänviisaus asiaan jos toiseen.

Kekkosen luottomies, maanviljelysneuvos Aslak Fränti oli tärkeä puukkojen välittäjä. Kun presidentin kansliasta ilmoitettiin, että Kekkosen tommit olivat loppumassa, asiasta ilmoitettiin Fräntille, joka toimitti tilauksen Setille. Fränti ruoti myös Kekkosen ja Setin suhteita, sillä hän tunsi molemmat vuosien takaa. Setti Keräsellä oli hänen mukaansa myös merkittävä vaikutus Kekkosen poliittiseen toimintaan. Hänellä kun oli kaukokatseisuutta asettua Urho Kekkosen kansanedustajaehdokkuuden taakse jo vuoden 1945 vaaleissa huolimatta siitä, että Setti oli vain tavallinen kouluja käymätön kainuulainen talonisäntä. Kekkonen tuli erittäin hyvin toimeen Setin kanssa. Tämä kun oli hyvä juttumies ja muikeittein kainuulaisten sananparsien ja viisauksien taitaja. Fräntin mukaan Setti Keränen oli syvällinen korpifilosofi ja naseva lohkaisija.

Setti oli Kekkosen hautajaisissa syyskuussa 1986 ja matkasi junalla Kajaanin rautatieasemalta kohti Helsinkiä. Hän oli tuuminut Kekkosen kuolemasta kuultuaan: "Van ei se Urkkikaan kestänyt kauempaa tätä elämätä. Nuorempihan se oli kun minnäe. Van eihän sitä ihminen tiijä millon se lähtö tulloo. Se on kova paikka Suomelle, tämä resitentin lähtö." Setti Kekkosen seuraajaehdokkaista: "Ei tietenkään resitentin tarvihe olla aena teältä Kaenuusta tai pohjosesta, mutta kyllä se on henki teällä, että jos etelästä valitaan se resitentti, niin eihän ies kato tännepäin. Ei ne etelän ministerit käy teällä, muuten jos ei oo pakko. Kekkonen on toas kulukennu Suomia ristiin rastiin, joka paekassa. Stoolberki, vaekka oli teältä syntysin, kävi vaen yhen kerran. Palijo se resitentti on tehny Kaenuun hyväksi ja puolustanu sitä monissa paekoissa. Soa nähä mitä se seorooja tekkee."

Setin pieni elämänohje: "Minä siellä Linnassa selevitin Urkille, jotta elämä on parasta sillon, kun on unta ja näläkeä. Sillon on kaikki hyvin. Van jos uni ja näläkä loppuu, niin on terveyskin menny. Se on miehelle pahaksi."

- Viimeisen Tommi-puukkonsa Setin sanotaan takoneen vielä 93 vuotiaana.

Yle Areena:" Pettuleipää, tervanpolttoa ja puukkoja" Katso Yle Areenassa: http://areena.yle.fi/1-50097324

Seth Israel Keränen kuoli 20. helmikuuta 1989 Hyrynsalmella 97 vuotiaana.

Hänen kuolinilmoituksessaan olivat sanat:

"Jäi polkusi tyhjäksi pihamme tiellä, mutt' säilyy iäti muistojemme tiellä. Huolta aina meistä kannoit, vaieten taakkaasi kannoit. Siunattu olkoon tiesi, siunattu isä - matkasi viimeinen."'

Vainajan lempivirsi virsikirjasta 449.

______________________________________________

Komulanköngäs, Hyrynsalmen Ukkohallan lähellä virtaava Komulanköngäs, on saanut nimensä puukkomestari Setti Keräsen kotitilan mukaan. http://www.reijoheikkinen.fi/kainuu/052.htm

Lähde: Lassi Rautiainen, Pertti härkönen, Reijo Heikkinen: Kekkosen kannoilla Kainuussa, Articmedia http://www.reijoheikkinen.fi/wp-content/uploads/2015/06/Kekkosen-ka...

Syntymä: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/puolanka/syntyn...

Setin elämä päättyy: https://www.geni.com/photo/view/6000000035889098092?album_type=event&photo_id=6000000047575990835&position=0

Heino Väisänen: Kainuun perinteiset käden taidot ja murteen muodot, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2000, s.45.