Susanna Aliina Soppela

Hän oli hieroja, niksauttaja eli kansanparantaja. Asui yksin Kemijärven keskustassa ja piti siellä vastaanottoa. Kävi myös hieromassa kyläläisiä Soppelassa siskonsa Aino Jeminan luona. Yleensäkin kaupungin lisäksi kiersi eri alueita tekemässä työtään melkein ruokapalkkaa vastaan. Häntä on kehuttu taitavaksi hierojaksi, jolta sai vaivoihin apua. Hän osasi niksauttaa jäseniäkin paikoilleen esim. pikkutytöltä (Ainon nuorimmaiselta lapselta Sirkulta) meni peukalo pulkkamäessä ihan sijoiltaa kokonaan taaksepäin nurinpäin ja Sannu-täti väänsi sen ihan oikein takaisin. Onneksi sattui silloin paikalle, niin tyttöä ei tarvittu vielä ollenkaan lääkäriin. Peukalossa ei ollut mitään vikaa sen jälkeen. Sukulaiselta (Ainon tyttären Sallin tytöltä) lähti olkapää sijoiltaan pyöritysleikeissä, niin silloinkin turvaannuttiin Sannuun. Sannu itse kuoli mahasyöpään. Hänelle haettiin jotain lääkettä mahavaivojen vuoksi reseptillä apteekista ja se lääke oli kirjattu neiti Soppelalle (siskonsa tytär Sirkku haki lääkettä apteekista reseptillä tädilleen).

Siitä, mistä hän oppi noin taitavaksi hierojaksi ilman varsinaista koulutusta ei ollut koskaan Aino siskon jälkeläisten kanssa puhetta, kun se oli vaan niin itsestäänselvyys, että Sannulla oli se lahja eli parantajan kädet. Hänen tätinsä eli isänsä sisko oli myös parantaja, hermorataparantaja. Se tieto löytyy Kaisanlahden kirjoittamasta sukukirjasta (oli kyse Johan Kaisanlahden vaimosta Anna Greta Karoliinasta os. Soppelasta). Siitä ei ole mitään faktaa opettiko täti veljensä Matts Soppelan tytärtä, mutta näin on voinut olla, että taitoja on annettu nuoremmalle sukulaiselle eteen päin. Kukaan muu suvusta ei ole osannut tuolla tavalla edes hieroa saatikka sitten niksautella jäseniä paikoilleen.

Aino, siskonsa, oli hyvin sinisilmäinen ihminen. Sannu oli ruskeasilmäinen. Siskot olivat tietyllä tavalla samannäköisiä, mutta Sannu selvästi tummempi. Tytärten isä Matt Soppela oli hyvin tumma ja ruskeasilmäinen. Ilmeisesti hän oli metsäsaamelaisten jälkeläinen (isoäitinsä kautta) eli sieltä tuli se selvästi erottuva tummuus. Parantajataidothan ovat voineet tulla jostain sieltä perinnetietona.

Sannu ei koskaan mennyt naimisiin ja saanut lapsia. Hän oli hyvin omistautunut tuolla omalle taidolleen. Auttoi mahdollisimman paljon ihmisiä. Hänen luonaan hieronnassa Aino Jeminan kotona Soppelan keskustassa (Uudella talolla) kävi mm. Bergiltä Herrastuomari Henrik Oskari Berg. Tätä muisteli vanhana Sirkku Berg os. Rytilahti (Ainon tytär), se peukalonsa nuljauttanut pikkutyttö aikoinaan. Sirkku kun meni sitten naimisiin Henrik Oskarin pojanpojan kanssa, Lauri Bergin. Sirkku muisteli Sannun jutelleen asiakkaiden kanssa hieronnan lomassa ja tämä herrastuomari kovana tarinaniskijänä oli jäänyt pikkutytön mieleen. Muutenkin Sannu täti oli läheinen täti ja oli paljon siskonsa lasten kanssa. Sannu oli jopa Ainon lastenlasten elämässä ja luki heille paljon Aku Ankkaa.

Sannu tädin kuolinpäivä pitää vielä tarkistaa Kemijärveltä hautakivestä. Se sijoittuu jonnekkin -60-luvulle. Hän tosiaan kuoli mahasyöpään aika nopeaa.

Sirkku muistelin häntä vielä 28.02.2023, että Sannu täti oli aikonut lähteä nuorena Amerikkaan, muttei sitten jostain syystä lähtenytkään. Epäilimme, ettei hän yksinäisenä ihmisenä uskaltanut lähteä sinne, kun usein sinne lähti pariskuntia tai ainakin joku sukulainen mukaan. Amerikan mielenkiintoa Soppelassa lisäsi, kun Soppeloista sinne oli lähtenyt Petter eli Sannun isän Mattsin veljen Jaakon poika, Sannun serkku. Petterillä oli Amerikassa tyttö Helli (Sirkun äidin ja Sannun ikäluokkaa), joka lähetti sukulaisilleen paketteja esim. pitsimekkoja. Sannun siskon Ainon (Sirkun äidin) naapurissa asui Jaakon tytär Väänäsen Kaisu eli tuon Amerikkaan lähteneen Petterin täti. Tätin tytär Saimi ainakin sai paketteja Amerikasta, joten siellä pidettiin yhteyttä Amerikkaan.

Susanna on merkitty henkikirjaan vuonna 1918 Sanna-nimiseksi. (Hänen lempinimensä oli Sannu, jolla häntä kutsuttiin kotona ja siskonsa luona.) Oulun läänin henkikirjat - Henkikirja 1918-1918 (Ou:221), jakso 518, sivu 518: Kemijärvi: Isokylä; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77277488 / Viitattu 30.10.2020