Taavetti Tuomaanpoika Kärnä

Lautamies Taavetti Kärnä jatkoi isänsä Tuomas Norrkärnän perinteitä käräjöimisessä kotiseutunsa hyväksi. Lapuan käräjillä vuonna 1706 hän esiintyi lapualaisia vastaan väittäen, että nämä vahingoittivat tervaksien koloamisella ja metsän hävittämisellä lappajärveläisiä. Samalla hän pyysi varmoja rajoja Lapuan ja Pietarsaaren välille. Lappajärvi eli nykyiset Järviseudun seitsemän pitäjää kuuluivat vuoteen 1812 saakka Pietarsaaren pitäjään. Asia oli lukuisia kertoja esillä eri oikeusasteissa ja ratkesi vihdoin lappajärveläisten eduksi. Isonvihan aikana Taavetti Kärnä kärsi suuren vahingon, kun vihollinen ryösti kaiken hänen irtaimen omaisuutensa, poltti tallikartanon ja metsässä tervasaunan sekä 55 tynnyriä tervaa. Kärnän talo oli pitkän aikaa vihollisen majapaikkana, jolloin sen miehet tallasivat molempien asuinrakennusten katot ja polttivat lähitienoolta aidat ja heinäladot. Isonvihan aikana Kärnä köyhtyi niin perusteellisesti, että hänellä oli kylvössä vain 9 kappaa ruista ja 8 kappaa ohraa, karjastakin oli jäljellä vain kolme lypsävää lehmää. Taavetti Kärnä oli silloisen Lappajärven seurakunnan johtomies, joka pitkän vainon aikana tuki taloudellisesti paljon kotiseudun puolustajia vihollista vastaan. Ansioittensa vuoksi hän on saanut kansalta liikanimen Lappajärven kuningas mikä maininta tuli myös tuomiokirjoihin merkityksi. (Eteläpohjalaisia elämäkertoja; Väinö Tuomaala, Vihtori Peltokangas).

Taavi Tuomaanpoika on todennäköisesti vuonna 1684 perustetun Norrkärnän tilan perustaja ja ensimmäinen isäntä. Hän oli lautamies ja perimätiedon mukaan hänet mainitaan Lappajärven kuninkaaksi.
Lappajärveläinen Taavetti Kärnä (1658–1738) oli kirkkoväärti, lautamies, talonpoikaispurjehtija ja kävi ulkomaankauppaa omilla laivoillaan. Taavetti piti lappajärveläisten puolta rajariidoissa lapualaisten ja pietarsaarelaisten kanssa. Kiistoihin liittyivät tärkeät kalastus- ja tervaspuiden koloamisoikeudet.
Venäläiset ottivat ison vihan aikana Kärnän talon 1714 majapaikakseen ilmeisesti talon vaurauden vuoksi ja ehkä myös kostoksi, kun Taavetti oli auttanut miehitystä vastustaneita sissejä.
Aikalaiset arvostivat Taavettia niin suuresti, että rupesivat kutsumaan häntä Lappajärven kuninkaaksi. Taavetti oli koko Järviseudun luottomies, kun Lappajärven seurakunta käsitti tuolloin koko perinteisen seutukunnan alueen.
Lappajärveläisjuurisen tietokirjailijan ja sukututkijan Timo Hyytisen juuri painosta tullut kirja esi-isästään Taavetista on ikään kuin käänteinen sukukirja, jossa lähdetään yhdestä henkilöstä Taavetista ja seurataan hänen jälkeläistensä elämänvaiheita nykypäiviin saakka. Hyytinen pohdiskelee Kärnä-nimen syntyä, kylän asutushistoriaa ja tarinoita.
Hän on ottanut henkilögalleriaan Taavetin jälkeläisistä 16 jääkäriä, vapaus- ja heimosotureita, rakuunoita, kunnallismiehiä ja muista vaikuttajia yhteensä lähes 100 henkilöä. Heistä nuorimmaisia ovat urheilijat Samuel Purola, Petra Olli ja Valtteri Bottas.
Kuningas–kirjan idea on nerokas ja sen julkaiseminen kulttuuriteko. Kyseessä on Lappajärven ja Kärnän suvun väestö- ja sosiaalihistoriallinen sukukronikka suvun vaiheista ja suvun jäsenten vaikutusta koko Järviseutuun, sen historiaan ja nykypäivään. Kortesjärveläislähtöinen Kirsti Loukola julkaisi vuosi sitten fiktion Kiljukotka Järviseudun elämästä ison vihan ajoita. Hän ja Timo Hyytinen palauttavat elävästi mieliimme kotiseutumme menneisyyttä 300 vuoden takaisilta vainovuosilta.
Veikko Leväniemi, Taavetin jälkeläinen Lappajärvi