Urho Herman Matias Simsiö

Maanviljelijä. Pihlajaveden Simsiön isäntä 1.10.1937 alkaen isänsä Anselmin jälkeen.

Talvi- ja jatkosotien veteraani.

Valokuvia Urhon lapsuuden ja nuoruuden ajalta

2-vuotias Urho Lyydi-äitinsä sylissä perhekuvassa kesällä 1913. Heidän oikealla puolellaan Aarne, Reino ja Anselm-isä; edessä vasemmalta Jenny, Juuli ja Aune. Perheeseen syntyi myöhemmin vielä tyttäret Helmi (1913) ja Olga (1916).

Urho (keskellä) sisaruksineen Suomen itsenäistymisen vuonna 1917. Urhon vasemmalla puolella Helmi ja Reino, oikealla puolella Jenny ja Olga. Kuvasta puuttuu kolme vanhinta sisarusta Aarne, Juuli ja Aune.

Urho takarivissä ikkunan edessä vaaleassa puvussa Pihlajaveden rippikoululaisten ryhmäkuvassa vuonna 1927. Opettajat: kirkkoherra V. I. Suominen ja kanttori Edmund Ylenius. Kuva: Eenok Lahti.

Urho takana oikealla kuvassa, jossa on Simsiön väkeä heinätöissä noin vuonna 1930. Takana vasemmalta: Johanna Lindgren, Urhon kummitäti, joka paremmin tunnettiin nimellä Äkkilän Hanna; Reino Simsiö, Aune Simsiö, Anselm Simsiö ja Urho. Edessä vasemmalta: Viljo Mäenpää, Niilo Mäenpää, Jenny Simsiö, Olga Simsiö ja Helmi Simsiö. Hevoset: Esko ja Ilo.

Urho Simsiö talvisodassa ja jatkosodassa

Urho Simsiö oli sotilaserikoiskoulutukseltaan vartiomies ja sotilasarvoltaan alikersantti.

Urhon joukko-osasto talvisodassa: 10. Divisioona (10.D), Keski-Suomen sotilasläänin perustama, 1.1.1940 alkaen 7.D. Jalkaväkirykmentti 30 (JR 30), 1.1.1940 alkaen JR 21. III Pataljoona(Polón) 9. Komppania (9.K), Pihlajavesi. Kiväärikomppaniaan 9./JR 21 koottiin 190 miestä, joista 122 oli Pihlajavedeltä. Komppanian muu miehistö oli Virroilta, Ähtäristä ja Keuruulta. Urho aloitti palveluksensa komppaniassa pikakiväärimiehenä 9.10.1939.

Neuvostoliitto aloitti talvisodan 30.11.1939. Pataljoona osallistui lähinnä Kiviniemen sillanpääasemassa ja Taipaleenjoen alueella käytyihin taisteluihin. Urho haavoittui talvisodan alussa Taipaleessa 21.12.1939 ja siirrettiin potilaaksi sotilassairaalaan. Sieltä hänet lomautettiin kahdeksan kuukauden kuluttua 27.8.1940.

Jalkaväkirykmentti 21:n tappiot talvisodassa olivat 436 kaatunutta, 74 kadonnutta ja 1614 haavoittunutta eli Urhon kohtalotoveria. Urhon kiväärikomppanian 122 pihlajavetisestä miehestä 40 kaatui, 34 haavoittui ja 1 jäi vangiksi.

Haavoittumisen jälkeen kotiuduttuaan Urho ei palannut enää rintamalle. Hän palveli jatkosodan aikana vuosina 1941-1944 varastoapulaisena jalkaväen koulutuskeskus 12:ssa Kuopiossa, vartiomiehenä sotavankileiri 21:lla Riitasensuolla Kerimäellä ja Jyväskylän suojeluskuntapiirin varikolla sekä asemapartiomiehenä Haapamäen asemakomennuskunnassa. Hänet kotiutettiin 7.10.1944.

Urho palkittiin ansioistaan kahdella kunniamerkillä: - VM2: Vapauden mitali, 2. luokka, myönnettiin palveluksessa kunnostautuneille (1942) - MM 1941-1945: Vuosien 1941 - 1945 sodan jatkosodan muistomitali (23.10.59).

Urho Simsiö Sotapolku.fi-palvelussa: Urho Herman Matias Simsiö

Urho Simsiön kuolinilmoitus.

Urho ja Eeva Simsiön hauta Pihlajavedellä Koipikankaan hautausmaalla. Kuva: Hannele Naatula 2018.

Lähteitä:

• Kastekirja http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2945...
• Urho Simsiön sotilaskantakortit
• Sotapäiväkirja Urho Simsiön haavoittumispäivältä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=20758895
• "Taipaleenjoki - He ovat sankareita kaikki", juttu Pihlajaveden miehistä sodassa Taipaleenjoella, Aisapuu-lehti 3/1995: http://pihlajavesi.keuruu.fi/pihlajacd/historia/koe/95/j.HTM
• Wikipedia: Taipaleen taistelu https://fi.wikipedia.org/wiki/Taipaleen_taistelu
• Suvun valokuva-albumit