Veikko Pällinen

Uhtua, Karjala, Neuvostoliitto. Ухта.

2.2.5. Feodor Kirillovits Pällijev syntyi 18.4.1890. Feodor kastettiin 9.5.1890. Uhtua. Kummeina olivat Feodor Aleksejevits Pällijev, Uhtua ja neitsyt Varvara Ivanovna Pällijeva, Uhtua. Feodor myös Huoti. ”Pälli Kirilän Huoti anasti Ontrolan Alekseilta akan ja Aleksei nai toisen Riemien Malanien samaa kyytiä.” Iivana Pällijeffin kirje Ahavalle 30.5.1912. Ahava 14:10 Huoti Pällinen kirjoiti Uhtualta Ahavalle 21.4.1913 akkunain teosta. Ahava 14:13 Feodor Kirillovitsin lapset: 5.1. Vaseli Feodorin poika Pällijeff s. Uhtualla 1914, elää Uhtualla. Vaselin lapset: a. Tatjana Pilohin elää, Uhtua, 4 lasta. b. Nina Kupsova, Murmansk, elää. Ninan poika Vladimir (Vova) Pällijeff, Uhtua. c. Viita (Vitja?) Vaselin poika Pällijeff elää, Puutoinen. Viitan pojat Vaseli ja 17-vuotias Etik. d. Vladimir Vaselinpoika Pällijeff, elää Uhtualla. 5.2. Veikko Feodorin poika Pällinen s. Uhtua 1919, elää Uhtualla. Veikko Feodorinp. s. 25.4.1920 Uhtua. Muusikko ja säveltäjä, asuu Uhtualla. Vaassila Kieleväisen jälkeläisiä. Karjalan Heimo 1981 s. 191 ja 1990 s. 103. Veikon lapset: a. Nina Ivanova s. Uhtua, kuollut, opettaja. Ninan lapset: Valerka Ivanov elää, Jyskyjärvi, Andrei Ivanov elää, Murmansk, tekn. työnjohtaja. b. Valerka Veikon poika Pällinen, elää Vuokkiniemessä. 5.3. Sandra Feodorin tytär Pällijeff. Sandran lapset: a. Tamara, b. Galina Kirillov. Galinan poika Jura kävi Suomessa 1991. Tiedot lapsista antoi tekijälle Lauri Pälli 2.2.1993 6. ?Mari, vrt. Pekka Pällijeffin vaimo Maria. Maiju Keynäs haast. Jooseppi Pällistä Kolarin Sieppijärven Taapajärvellä 23.7.1959. Postios. Lohiniva, Taapajärvi. Vihko V ss. 137-160. ”Jooseppi Kriston poika (ent. Jeffim Kirilin poika) Pällijeff syntyi 1.4.1888, Uhtua kk., kuoli 1965 Kolarin Vaahtojärvellä. Puoliso noin v. 1916 Elina Alatalo, Kolarin Vaahtojärven kylästä. Joosepin veljet Pekka (Petri), Feodor (Huoti) puuseppä, Katti ja Mari. Kriston vaimo oli Katti (Kaisi) Miihkalin (Visa-Miihkalin) tytär Moisseijeff Uhtuan Hämeenkylästä. Kristo kuoli v. 1919. Kriston veli Iivana kulki kaupalla etelämpänä. Pällin suku Oulujoelta Pällin korvesta, vanhat ovat kertoneet. Lapsuuden kodissa elinkeinona maanviljelys, karjanhoito, kalastus, metsästys. Jooseppi Pällinen tuli 12-vuotiaana ensi kerran kulkukaupalle Suomeen. Isä Kristo oli täällä kiertokaupalla, tuli syksyllä. Jooseppi tuli reppurien mukana Rovaniemelle. Löysi sitten isänsä Kittilän Sirkankylästä. Jooseppi palasi keväällä kotiin isän kanssa. Isä oli ostanut hevosen Uhtuan kk:stä kotoisin oleva Simo Bogdanoffin kanssa (Pitkä Simo). Isä saattoi olla kesänkin Suomessa, kolme vuotta yhtä mittaa poissa Karjalasta; oli silloin Norjassakin, aikoi mennä Amerikkaan, mutta Vesisaaresta palautettiin. Joosepin kotona äiti ja kaksi siskoa ja kaksi veljeä. Jooseppi kulki kulkukaupalla yleensä Torniojoki ja Ounasjokilaaksossa, lopetti kulkukaupan naimisiin menon aikoihin. Otti tavaraa mm. Pällijeffiltä Pellossa Konstu Remsujeffilta. Konstulla oli 30 ”laukkuryssää”. Rahtimiehetkin kävivät siellä syömässä ja yöpymässä. 20 hevosen talli. Konstu alkanut reppukaupalla, kiersi pohjoisessa Ounasjoen seudulla ja Kemijärven alueella. Konstu kotoisin Uhtuan kirkonkylästä. Konstulla oli kaksi poikaa ja yksi tytär (Mikko, Jussa ja Kaisi Remsujeff) 1. avioliitosta. Lapsia myös 2. avioliitosta. Konstu Remsujeff hankki tavaraa ympäri Suomen, kauppamatkustajana aina Pietaria myöten. Jama ennen ollut myymässä Konstu Remsujeffin liikkeessä Rovaniemellä. Jama ja Vaseli Alanko tekivät aluksi Pelloon yhteisen kaupan, erkanivat kun Jama meni naimisiin; vaimo oli Ylitorniolta Vuopion talon tytär. Kotikylästä Uhtualta passi, lisäksi Oulun kuvernööriltä. Jooseppi osasi lukea ja kirjoittaa. Isä toi aapisen Suomesta. Vanhempi veli Pekka eli Petri oli oppinut Suomessa lukemaan; opetti sisaruksiansa Rovaniemessä. Vähän paikalliskauppaa Vaahtojärven kylässä. (Kaija Teronen Koivikko kertoi vieneensä isänsä kanssa metsännahkoja Kiestinkiin). Isä Kirilä kulki Ruotsin puolella Pajalan seurakunnassa. Tikanoffin Timo kulki kaupalla Ruotsissa ja toi Jukkasjärvestä vaimon. Hänen välityksellään laestadiolaisuus tuli Uhtualle. Kristo Bogdanoff, joka kulki Ounasjoen puolessa, levitti laestadolaisuutta Uhtualla. (Vaseli Alanko Ahvanasieff neulo miesten alushousuja 12 kpl. päivässä.)” Jooseppi Pällisen (Jefim Kirillovits Pällijev s.1888) muistelu 1888: ”Suku peräisin Oulujoelta Pällinkorvesta. Vanhat ovat kertoneet. (Pällinkoskelta Muhokselta, korjaa Vaseli Rasi s. 1886.) Syytä siirtymiseen ei mainittu. Kriston eli Kirilin veljet Simana ja Iivana. Kriston lapset: Jefim eli Jooseppi; Pekka (Petri), vanhin; Feodor, Veikko Pällisen isä; tytär Katja ja tytär Varvana eli Vappu (Irja Rämän korjaus: Varvana on Kriston sisar), toisessa sukupuussa tyttäret Katri ja Mari. Kriston vaimo Katti (Kaisi) Miihkalin tytär Moisseijeff Uhtuan Hämeenkylästä. Ko. Miihkali Moisseijeffin poika Miihkali tappoi 60 karhua.” Vaseli Rasin muistelu: ” Mikko (?Nikifor) Pällijeffin tyttären poika Vaseli, Mikon poika Samppa Pällijeff.)

Irja Rämä: Pällijev-sukua koskevaa aineistoa

http://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/sites/default/files/dokum...

Karjalan Sivistysseura ry, Sampo-tietokanta