Wilhelmina Mattsdotter Hellman

Huittinen rippikirja 1846-1852 (AP_II I Aa:30) Sivu 677 Prestegården Ronkka Hellman ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3086... / Viitattu 14.02.2023

Miina Hellman muutti naimattomana ja lapsettomana 1.11.1859 Turkuun, jossa palveli pitkät ajat piirilääkäri Bonsdorffin luona.

Palasi 15.11.1864 Kiikasta Huittisten Mommolan Härkälään. Palveli med.tri Johan August Mertzmanin taloudessa Mommolan Härkässä.

Huittinen rippikirja 1861-1867 (AP_I) Sivu 108 Mommola Härkälä, Kuusisto, Hievanen, Kujanpää ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1890... / Viitattu 14.02.2023

Huittinen rippikirja 1861-1867 (AP_I) Sivu 106 Mommola Härkälä ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1890... / Viitattu 14.02.2023

Muutti vuonna 1865 kuolleen J.A. Hertzmanin leskivaimon Sofia Antonette Dahlin mukana Turkuun 1867.
Mainitaan Wilhelm-veljensä pojan, Arthur Hellmanin, kummina 1874.

27.11.1867 > Turun tuomiokirkkosrk > rippikirja, 1868-1878 > 378: 1.21.3. Dahl, Hertzman, Hellman, Grönros, Silván, Hagelberg, Gröndal, Lundström, Ylén, Hernberg, Rosnell, Nyström, Linden s.389 1869 >

Turun tuomiokirkkosrk > rippikirja, 1868-1878 > 146: 1.10.3. Höök, Gyllenbögel, Blomros, Sjöman, Hertzman, Dahl, Hellman, Roos, Tabell, Lindstedt, Hagman s.189

Turun tuomiokirkkosrk > rippikirja, 1878-1887 > 419: 7.22.2. Hertzman, Dahl, Hellman, Björkqvist, Lindholm, Hlleen, Ingman, Udelius, Nordman, Lundgren, Söderstrand, Juth, Mironoff, Forsström s.488

1883 7.23.2 Turun tuomiokirkkosrk > rippikirja, 1878-1887 > 442: 7.23.2.> NB 5 862

Lauri Takala, Suomen evankeelisen liikkeen historia III:. Lähetysharrastus, jota huittislainen, (Vilhelmiinan serkku) Gustaf Dahlberg ensin Kristillisissä Sanomissa ja varsinkin sitten Suomen Lähetyssanomissa, lietsoi, alkoi Huittisten seurakunnassa viritä. Huittisissa pidettiin lähetyskokouksissa, joissa koottiin varoja lähetystyön tukemiseksi. Huittisista voitiin todella tiedottaa, että siellä oli "erinomainen herätyksen tuuli puhaltanut, niin että täällä on useampia heränneitä, sekä miehissä, että erittäin vaimoväessä, joista, Jumalan kiitos, joku hyvä toivo on".

Eräänä "tulensytyttäjänä" oli kirkonvartija Matti Hellmanin tytär Vilhelmiina, jolle hänen käydessään Turussa kehruukoulua ja kuunnellessaan Hedbergin saarnoja Kaarinan kirkossa oli selvinnyt evankeliumin vapaus. Nyttemmin hän ei olisi tahtonut kuulla muuta kuin ylipaimenen ääntä, vaikka lainkiivailijat vaativat enemmän. Erään opettajan kanssa hän riiteli lain ja evankeliumin sekottamisesta, josta Galatalaiskirjeen selityksessä (Vilhelmiinan serkun, G.Dahlbergin, suomentamana) varoitetaan.

Kristillisiä Sanomia lukiessaan Vilhelmiina Hellman tunsi, kuin olisi joka viikko kuullut Hedbergiltä uuden raamatunselityksen. Muut eivät Sanomista pitäneet kuin "Su(u)tarin Anna ja Martinantin Lovisa". Heidän ohellaan Vilhelmiina mainitsee Hedbergille 26.5.1865 kirjoittamassaan kirjeessä mamselli Sevoniuksen, joka voi Kristuksessa hyvin vaikka usein tietämättänsä.

Vuonna 1867 Vilhelmiina Hellman valitti, että seurakunta nääntyi evankeliumin saarnan puutteeseen, joskin oli vielä muutamia, jotka perustivat uskonsa Jumalan sanaan. Saman vuonna Vilhelmiina muutti erään perheen mukana Huittisista Turkuun.