Yrjö Vilhelm Edvard Schildt

Paason kartanon isäntä 1885-1916. Lähteiden jälkeen pidempi teksti asiasta.

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Schildt_nr_282#TAB_51

http://hiski.genealogia.fi/hiski/6sy9jh?fi+0378+kastetut+10305

Lisäyksiä ja tarkennuksia Yrjö ja Helmi Schildtin perheen lapsiin: Lapsia yhteensä : Lapset syntymäjärjestyksessä: 1) Aili Augusta Hedvig, s. 5.3.1887 Heinolan msrk., Paason kartano, k. 13.10.1888 Heinolan msrk., Paason kartano 2) Börje Emil, s. 17.5.1890 Heinolan msrk., Paason kartano, k. 1966 3) Jarl Oni Wilhelm, s. 28.2.1896 Heinolan msrk., Paason kartano, k. 8.12.1897 Heinolan msrk., Paason kartano 4) Berndt Erik Mathias, s. 24.7.1897 Heinolan msrk,. Paason kartano, k. ? 5) Bror Lars, s. 5.12.1898 Heinolan msrk., Paason kartano, k. 1973 6) Benjamin, s. 11.4.1901 Helsinki, k. 30.9.1957 Helsinki 7) Bruno Jonas Christoffer, s. 29.3.1902 Heinolan msrk., Paason klartano, k. 1919 (sotasurma) 8) Bjön (Otso) Wilhelm, s. 12.1.1904 Heinolan msrk., Paason kartano, k. ? 9) Bertel Hannes, s. 24.6.1907 Heinolan msrk., Paason kartano, k. 5.5.1963 Oulu ____ Lisätyt tiedot: Heinolan msrk:n rippikirjat sekä syntyneiden luettelot/Koonnut Leo Rantala 10.10.2019.

Yrjö Schildsin aikakausi Paason kartanon omistajissa

Lähde: Pekka Rautkosken kirjoitus geneanet 2002.

• https://gw.geneanet.org/msiivola?lang=fi&n=de+la+motte&oc=0&p=catha...

Essenien aatelisuvun viimeinen omistaja ei onnistunut enää säilyttämän kartanoa suvulla vaan joutui myymään sen vuonna 1885 105 000 markan hinnalla Yrjö Schildille ja muutti vuokra-asuntoon Mikkeliin.

KARTANON UUSI NOUSU YRJÖ SCHILDIN AIKANA

Yrjö Schildin ostettua Paason kartanon vuonna 1885 majuri Von Esseniltä koki kartano vielä kerran uuden kukoistuskauden ennen valmistaumista lopulliseen hajoamiseen. Schild maksoi kartanosta 15 000 mk käsirahaa ja loppu kauppahinta saatiin kokoon Schildin varakkaan appiukon Erkki Grönroosin rukiinmyyntirahoista. Seuraavan 30 vuoden aikana Paason kartano ja sen edistyksellinen isäntä vaikutti merkittävästi seudun ja Heinolan pitäjän kehitykseen. Schild ja hänen kihlattunsa Helmi Gröönroos jättivät Paasoon tultuaan suuren kartanorakennuksen tyhjilleen ja asuivat aluksi Venäläismäeltä siirretyssä piharakennuksessa, kunnes se vuonna 1839 paloi. Kodin lisäksi tulipalossa tuhoutuivat myös Schildin hallussa olleet Heinolan pitäjän asiapaperit kunnan alkuajoilta. Sitten Schildit muuttivat isoon kartanorakennukseen, joka myöskin tuhoutui 20 vuotta myöhemmin talon poikien hautomakoneleikkien seurauksena. Schildeille syntyi Paasossa 11 lasta, yksi tyttö ja 10 poikaa, joista 3 kuoli jo lapsena ja yksi poika Aunuksen sotaretkellä 17 vuotiaana. Viimeisen tulipalon jälkeen perhe asui vanhassa kestikievarirakennuksessa Mikkelin tien varrella, kunnes talon emännän suunnittelema uusi vaatimattomampi päärakennus valmistui.

Yrjö Schild oli paitsi maanviljelijä myöskin kova karjamies, joka kehitti karjataloutta pontevasti. Pian Paasoon tulon jälkeen hän perusti ensimmäisen voita ja juustoa valmistaneen meijerin kartanon meijerin yhteyteen, mutta vasta vuonna 1895 toiminta laajeni merkittäväksi, kun myllyn yhteyteen rakennettiin senaatin myöntämällä lainalla oma meijerirakennus, johon palkattiin meijerikkö ja juustomestari. Kartanon oman ison karjan maidon lisäksi siellä jalostettiin myös lähiseuduilta ostettua maitoa. Scilh käynnisti myös vielä kerran Kuorekoskessa jo 100 vuotta toimineen vesisahan, mutta kokeilun jälkeen saha todettiin vanhanaikaiseksi ja purettiin pian kokonaan. Kuorekosken vesivoimaa Schild alkoi kuitenkin hyödyntää uudelleen rakentamalla 1894 koskeen sähkövoimalaitoksen, joka tuotti käyttövoiman meijerille ja sähkövaloa kartanon rakennuksille. Voimalaitos oli ensimmäinen yksityinen sähkölaitos etelä-Suomessa. Kuorekosken vanha vesimylly jatkoi Schildin aikana toimintaansa jauhaen kartanon ja lähiseutujen viljat jauhoiksi tuoden lisätuloa kartanolle.

Yrjö Schildin toiminta Paasossa ei keskittynyt yksinomaan maatalouteen ja yritystoimintaan, vaan hän oli kiinnostunut myöskin kansalaisten sivistyksestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista, mikä johti hänet mukaan yhteiskunnallisiin luottamustoimiin heti Paasoon tultuaan. Hänen uudet ajatuksensa eivät aina saaneet yleistä hyväksyntää ja mm. kansakoulun perustaminen kylälle johti erikoiseen ratkaisuun. Vuonna 1897 hän rakennutti koulurakennuksen omalla kustannuksellaan ja palkkasi sinne opettajan, kun kunta ei siihen suostunut. Schild huolehti Paason lasten koulutuksesta yli 10 vuotta kunnes sitten lahjoitti valmiin koulun tontteineen kunnalle. Hänen koulussaan lapset saivat myös kouluaterian, mikä toteutui yleisesti vasta 50 vuotta myöhemmin. Schild oli aktiivisesti mukana kun kuntaan perustettiin Säästöpankkia ja kunnalliskotia. Hän ajoi voimakkaasti myöskin Mäntyharjun reitin kanavointia ja lupasi korvauksetta maa-alueet Paason kosken sulkua varten.

Yrjö Schildin taitoihin luotettiin myös heräävässä kunnalliselämässä. Hän oli vuosina 1890-1895 kunnallislautakunnan esimiehenä ja vuosina 1911-1918 kuntakokouksen puheenjohtajana ja sai vielä vuonna 1914 kunniatehtävän toimia Heinolan maalaiskunnan ensimmäisen kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Vaikeimmat hetkensä Schild koki 1890- luvun alussa, kun hän joutui puolustautumaan epäillyiltä kunnan tilien epäselvyyksistä tulipalon tuhottua asiapaperit. Yrjö Schildin kirjanpitotaidot ja rahankäsittely eivät olleetkaan perillisten mukaan aina hallinnassa, mikä osaltaan selittänee sen, että monenlaisesta yritystoiminnasta huolimatta myöskin kartanon talous alkoi heikentyä. Myllyn rikkouduttua ja puunmyynnissä epäonnistuminen edesauttoi varmaan Schildin ajan loppumista Paasossa, joten n. 1000 hehtaariin pienentynyt vanha suurtila oli jätettävä ja myytävä tuomari Ant-Vuoriselle 300 000 markan hinnasta. Velkojen maksun jälkeen 30 000 mk taskussa Yrjö Schild muutti perheineen Heinolaan ja kuoli myöhemmin vuonna 1935 poikansa luona Honkajoella.