Zachris Topelius, Sr.

Piirilääkäri Uusikaarlepyy, lääketieteen tohtori

https://www.maailmanmuisti.fi/index.php?page=zacharias-topeliuksen-...

Lähteissä ei ole näkynyt käytettävän patronyymiä.

Lysning / Vigd 3.12.1812 Man By / Gård Staden Namn Provincial medicus herr doctor: Zacharias Topelius Hustru By / Gård Namn ju: Catharina Sofia Calamnius

Barn:

• 17.1.1815 21.1.1815 Kyrkby Prov ? Med: Doctor: Zackris Topelius Fru: Cath Sofia Calamnia 22 Johan Emil
• 12.3.1816 15.3.1816 Kyrkby Prov:Medec Doktor: J: Topelius Fru: Caisa Sofia Calamnia 25 Gustaf Arfvid
• 14.1.1818 18.1.1818 Kyrkby. Prov:Med:D:r: Zackar Topelius Cath: Sof: Calamnia 26 Zackaris
• 1.3.1820 8.3.1820 Kyrkby Profv:Medic:Doctor: Z: Topelius Fru: C: S: Calamnia 29 Johanna Sofia

Död / Begravd 23.1.1831 30.1.1831 By / Gård Kyrkoby Avliden Prov: Läk: Zacharias Topelius Dödsorsak / Ålder lungs: 49 år 9 m. - v. 19 d. Egen komm. Original komm. ALKUPKOMM: g: Nykarleby församlings arkiv - Längder över döda och begravda 1813-1892, jakso 33, sivu 61-62: 1830 (nov-dec) - 1831 (jan-junii); Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5892070113&aineistoI... / Viitattu 25.11.2022

Sources:

• Oulun seurakunnan arkisto - IAa:11 Rippikirja 1778-1784, jakso 225, sivu 220: <4. Qvarteret> No 19 Toppelius, Wachlin, Wuorna, Kärnä, Asikainen, Haataja, Cassinen, Häggberg; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962697928&aineistoI... / Viitattu 25.11.2022
• Oulun seurakunnan arkisto - IAa:12 Rippikirja 1785-1792, jakso 163, sivu 158: No 19: Toppelius, Oklavitz, Wuornos, Asikainen, Häll, Bröms, Sjöholm. No 20: Fransén, Keckman, Michel, Schulin; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962672599&aineistoI... / Viitattu 25.11.2022
• Oulun seurakunnan arkisto - IAa:13 Rippikirja 1793-1803, jakso 113, sivu 223: <Fjerde Qvarteret> No 16, 17, 18 Florin, Mellin, Hedman, Örnberg, Höckert No 19 Toppelius, Ocklavitz, Henberg; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5962721008&aineistoI... / Viitattu 25.11.2022
• Nykarleby församlings arkiv - Kommunionbok, II 1810-1816, jakso 170, sivu 163: No 8 Kuddnis; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5973356364&aineistoI... / Viitattu 25.11.2022
• Nykarleby församlings arkiv - Kommunionbok, II 1817-1823, jakso 166, sivu 163: Kyrckoby 8 Kuddniss (=Kuddnäs) ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5973449412&aineistoI... / Viitattu 25.11.2022
• Nykarleby församlings arkiv - Kommunionbok, II 1824-1833, jakso 189, sivu 186: Kyrkoby no 8 Kuddniss; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5973371773&aineistoI... / Viitattu 25.11.2022

  ---

  
  

Sakari Topelius, vanhempi. Hän alkoi lukea lääkäriksi ja opiskeli ensin Uppsalassa vuoden ajan ja sen jälkeen vuorotellen Tukholmassa ja Uppsalassa.

Opiskeluaikanaan Topelius toimi Ruotsin sotalaivaston lääkärinä ja oli rokottajana Pohjois-Pohjanmaalla 1803–1804 ja Tukholmassa 1805. Topelius oli Uudenkaarlepyyn vt. kaupunginlääkärinä 1805–1806 ja harjoitti sitten lääkärintointa Oulussa. Vuonna 1807 hän sai kirurgian maisterin arvon Ruotsissa. Topelius aloitti eläinlääkärin opinnot Lundin yliopistossa 1808 mutta samana vuonna alkanut Suomen sota pakotti hänet keskeyttämään nämä opinnot. Topelius oli sodan aikana ensin Ruotsin laivaston lääkärinä ja sitten vuodesta 1809 köyhäinlääkärinä Tukholmassa.

Vuonna 1811 Topelius suoritti Uppsalan yliopistossa lääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkinnot sekä tohtorin arvoa varten vaaditut kirjalliset työt. Lääketieteen tohtorin arvon hän sai 1813. Topelius valittiin 1812 Uudenkaarlepyyn piirilääkäriksi ja tätä tointa hän hoiti kuolemaansa saakka.

http://www.blf.fi/artikel.php?id=6487

https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=11074

Elämäntarina

Zacharias Topelius vanhempi teki elämäntyönsä Uudenkaarlepyyn piirilääkärinä, mutta hänet tunnetaan ennen muuta kansanrunouden kerääjänä, joka tasoitti tietä muun muassa Kalevalan kerääjälle Elias Lönnrotille.

Zacharias Topelius syntyi kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen yksitoistalapsisen perheen kolmantena poikana. Hän kävi triviaalikoulun kotikaupungissaan Oulussa, suoritti ylioppilastutkinnon tammikuussa 1797 ja kirjoittautui yliopistoon. Pian hän siirtyi kuitenkin kotiopettajaksi Muhoksen kirkkoherran G. R. Appelgrenin perheeseen. Kaksi vuotta myöhemmin hän matkusti oppilaansa kanssa Uppsalaan, missä tämän piti suorittaa ylioppilastutkinto. Uppsalassa Toppelius ryhtyi jatkamaan opintojaan, mutta varojen puutteessa tavoite lääkärintutkinnosta vaihtui kirurgian opintoihin. Kirurgian maisterin, entisen välskärin tutkintoon johtavat opinnot olivat lyhyemmät kuin akateemiset lääkärinopinnot ja lisäksi valtio myönsi niihin stipendejä. Koulutuspaikkana oli Serafiimisairaala Tukholmassa ja tutkinnot järjestävänä foorumina lääkintökollegio, Collegium medicum. Opintojensa alussa Toppelius muutti vanhanaikaisena pidetyn nimensä muodikkaammaksi ja "ranskalaisemmalta" kuulostavammaksi Topeliukseksi.
Topeliuksen opinnot olivat katkonaisia: 1801 hänet määrättiin sotalaivan alivälskäriksi, ja kevään ja kesän 1802 hän oleskeli veljensä, pastori Johan Gabriel Toppeliuksen luona Uudessakaarlepyyssä, mahdollisesti varattomuuden vuoksi, ja yritti harjoittaa lääkärin tointa ilman tutkintoa ja lupaa. Kaupunginvälskärin ja maistraatin puututtua asiaan hän joutui kuitenkin jättämään praktiikkansa. Talvet 1802 - 1804 hän oli Kuninkaallisen Suomen Talousseuran rokottajana Oulun läänissä, ja 1807 hänet määrättiin Oulun piirilääkärin Christian Herman Cargerin apulaiseksi. Keväästä marraskuuhun 1808 hän oli jälleen sotalaivan lääkärinä ja osallistui ainakin kolmeen Suomen sodan aikaiseen taisteluun Saaristomerellä, muun muassa huonosti päättyneeseen maihinnousuun Lemulla.

Topelius jatkoi kuitenkin sinnikkäästi opintojaan ja valmistui kirurgian maisteriksi joulukuussa 1807. Sodan jälkeen hän jatkoi opintojaan Uppsalassa ja valmistui lääkäriksi toukokuun lopussa 1811. Lääketieteen tohtorin arvon hän sai poissaolevana kaksi vuotta myöhemmin erästä syöpätapausta koskevalla kirjoituksellaan. Lisäksi hän oli 1808 opiskellut jonkin verran myös eläinlääketiedettä Skarassa; siihen hänet oli velvoittanut Oulun kaupungin asukkaiden keräämä rahalahja.

Topelius palasi kotimaahan lokakuussa 1811 vastavalittuna Uudenkaarlepyyn ensimmäisenä piirilääkärinä. Hän avioitui kauppiaantytär Catharina Sophia Calamniuksen kanssa, ja vaimon perintörahoilla pariskunta osti aivan kaupungin vierestä Kuddnis-, sittemmin Kuddnäs-nimisen maatilan. Perheen neljästä lapsesta aikuisikään elivät (Zachris Topelius) Zacharias, josta tuli kuuluisa kirjailija ja runoilija, sekä tytär Johanna Sophia, joka avioitui 1846 pastori Lars Wilhelm Schalinin kanssa.

Topelius oli piirilääkärin työssään toimelias ja tehokas. Laaja piiri vaati pitkiä ja vaivalloisia matkoja niin talvella kuin kesälläkin, mutta viran hoitamisen ohella hän kunnosti Kuddnäsin maanviljelyksen, raivautti maata ja hankki maanviljelyskoneita, joita kansa kerääntyi ihmettelemään pellon reunalle. Hän perusti myös myllyn, pajan ja viinanpolttimon. Elämä vapaana maanviljelijänä olikin hänen mieliajatuksensa.

Kevättalvella 1820 Topelius alkoi tuntea kipuja jaloissaan, mikä johti vähitellen täydelliseen molemminpuoliseen alaraajahalvaukseen. Hän haki apua ensin Kööpenhaminasta ja pari vuotta myöhemmin Kupittaan terveyslähteeltä, mutta mikään ei auttanut. Hänestä oli tullut täysin liikuntakyvytön, eikä hän pystynyt edes kääntymään vuoteessaan ilman apua. Tuolissaan hän pystyi istumaan, jos sitä kallistettiin taaksepäin, ja kirjoittaminen onnistui tuolin kädensijoihin kiinnitetyn kaarevan laudan varassa. Kaikesta huolimatta hän jatkoi lääkärin työtänsä mahdollisuuksien mukaan ja kävi jopa kotikäynneillä siten, että rekeen tai rattaille asetettiin hänen tuolinsa ja väkivahva piika Briitta Kiviranta kantoi hänet selässään potilaan luokse. Kerrotaan, että hän teki tuolissaan istuen pieniä leikkauksiakin, kuten paiseenavauksia.

Sairauden takia Topeliuksella oli aikaa perehtyä kansanrunousharrastukseensa: hän järjesteli kokoelmaansa ja keräsi aktiivisesti lisää runoja. Runoharrastus oli alkanut mahdollisesti jo kouluaikana. Topeliuksen opettaja Oulun triviaalikoulussa, pastori Simon Appelgren, oli ollut Henrik Gabriel Porthanin oppilas ja tämän De Poësi Fennica -sarjan kolmannen vihkon respondentti, joten ehkä hän oli välittänyt edelleen oppilailleen Porthanin kehotuksen kerätä ja säilyttää kansanrunoutta. Topelius itse kertoi runokokoelman viidennen vihkon esipuheessa keränneensä runoja yli 20 vuotta. Hän ei ollut kirjoittanut muistiin vain sattumalta kuulemaansa, vaan myös kyselemällä ja "laulattamalla" tapaamiaan runotaitoisia ihmisiä. Historioitsija ja suomen kielen tutkija Reinhold von Beckerin vierailu 1819 ilmeisesti innosti häntä harrastuksessaan, samoin kahden karjalaisen kulkukauppiaan poikkeaminen Kuddnäsissä kesällä 1820. Heiltä Topelius kirjoitti muistiin aiemmin tuntemattomia runoja, joissa oli selvästi eeppisiä piirteitä. Tästä innostuneena hän lähetti miesten mukana viestin muillekin karjalaisille kulkukauppiaille ja kehotti heitä käymään luonaan. Kokoelmansa ensimmäisen osan Topelius julkaisi 1822 ja viimeisen, viidennen, 1831. Runokokoelman II - V vihkojen esipuheissa hän ilmoitti, että nimeltä mainitut runot oli saatu Vuokkiniemen pitäjästä; tästä oli hyötyä Elias Lönnrotille hänen runonkeruumatkoillaan jo kesällä 1828, jolloin hän Topeliuksen vihkot mukanaan suunnisti Vuokkiniemen seuduille.

Syksyllä 1830 Zacharias Topelius sairastui ilmeisesti keuhkotuberkuloosiin; hänen kuoltuaan kuolemansyyksi merkittiin keuhkotauti (lungsot). Halvauksen aiheuttanut sairaus, oli se sitten selkäydinkanavan hyvänlaatuinen kasvannainen tai nikamatuberkuloosi, ei ollut välitön kuolemansyy.