Finnish Physicians throughout the Times

In 2016 there were 28,565 licensed physicians in Finland. And 50 specialties, from which to choose or skip it.

These physicians are trained in one of the five faculties of medicine. In Finland, you can study medicine in the towns of Helsinki, Tampere, Turku, Kuopio and Oulu.

So-called "Sixth Faculty" consists of Finns who do not pass the exams to study medicine in Finland, so they study abroad, typically in former East Bloc countries. There is also the "Seventh Faculty" which means foreigners wanting to do medicine in Finland. Again, the former East Bloc dominates in this faculty.

On the other hand, the competition to score a place in a med school is somewhat hard. Depending on the faculty, and the year, something around 7-10% applicants pass the exam to get into one of the med schools. And the base line of the applicants is often times quite impressive. In Finland, there is no college system, so you get to apply having finished high school, but with high grades.

The high school matriculation test at the end of the high school constitutes a significant amount of the points needed to get in. The rest is about the entry exam. To pass both with flying colors, you need to know your biology, physics, chemistry and psychology pretty damn well. And that's it. Both the high school matriculation exam as well as the entry exam are totally anonymous. And nothing else matters. Than scoring in those two.

Nobody is interested what your name is, nobody is interested from which town and which high school an applicant graduates. You won't be interviewed. Nobody could care less about your extracurricular activities. You survive with your wits alone. And with grace under pressure.

Once you get in, the first 2½ years are so-called preclinical studies. That is followed by 3½ years of clinical studies, and during that time, in the Finnish med schools, the students get to see much more patients and much earlier than in most countries.

If somebody tells you the med schools in Finland are free, they not are just free but you actually get paid to study. If you need more than that, you can get a gov't backed student loan without interest. Then you graduate and every day get to read in the newspapers how lousy the Finnish physicians are.

For starters...

Est'd May 18. 2017 by MPL.

Suomen lääkärit kautta aikojen

Johdanto

Loppuvuodesta 2017 Lancet julkaisi kattavan katsauksen maailman terveydenhuollon ja sairaanhoidon muuttujista. Tietenkään tulos ei riipu pelkästään lääkäreistä, mutta Suomen kokonaissijoitus oli viides Australian kanssa jaettu sija. Vertailun vuoksi, USA:n sijoitus oli 28 sija. Ja se oli kalliimpaa... Luultavaa kuitenkin on, että terveydenhuollon tila huononee vastaisuudessa.

Vuonna 2016 Suomessa oli 28 565 laillistettua lääkäriä.

Tämän projektin tarkoituksena on kerätä mahdollisimman kattava kokoelma suomalaisista lääkäreistä yhden projektin alle Genissä.

Kaikki medisiinasta kiinnostuneet ovat tervetulleita tekemään yhteistyötä projektiin.

Genissä kuitenkin lienee suurehko määrä ihmisiä, jotka tietävät Genistä yhden tai useamman lääkärin, mutta eivät sen vuoksi viitsi liittyä projektiin mikä on aivan ymmärrettävää. Sitä varten projektin keskustelupalstalle luodaan oma palstansa, mihin jokainen voi lisätä profiilin. Sinne liitetyt profiilit lisätään projektiin, ja sen jälkeen poistetaan ketjusta.

Lääkärit Suomessa

Lääkäri on Suomessa vähintään lääketieteen lisensiaatin (LL) tai ulkomailla vastaavan koulutuksen saanut terveydenhuollon ammattilainen, laillistettu ammattihenkilö.

Lääkärin ammatti on perinteisesti ollut hyvin arvostettu Suomessa, jopa niin että 2010 Suomen Kuvalehden julkaisemassa ammattien arvostusta käsitelleessä haastattelututkimuksessa kymmenen kärjessä oli seitsemän ammattia, joissa sana lääkäri oli mukana. Sama tutkimus on julkaistu tietyin väliajoin. Iltalehden tutkimuksessa, samoin 2010, lääkäri on arvostetuin ammatti, mutta lääkärit pääsivät myös inhokkilistalle numerolla 15. Tarkalleen arvostus meni seuraavasti:

• 1. Kirurgi
• 3. Lääkäri
• 4. Erikoislääkäri
• 5. Ylilääkäri
• 6. Silmälääkäri
• 9. Hammaslääkäri
• 10. Terveyskeskuslääkäri

...Imussa tulevat pian neurologi, eläinlääkäri ja gynekologi.

Luokittelussa on päällekkäisyyttä. Jos haluaa olla hyvin, hyvin arvostettu, niin kannattaa olla silmäkirurgiaan erikoistunut ylilääkäri.

Koulutus ja erikoistuminen

Lääkärikoulutusta annetaan Suomessa Helsingin, Turun, Tampereen, Itä-Suomen (Kuopion kampus) ja Oulun yliopistojen lääketieteellisissä tiedekunnissa. Lääkärin peruskoulutus Suomessa on lääketieteen lisensiaatin tutkinto. Koulutus kestää kuusi vuotta ja sen laajuus on vähintään 250 opintoviikkoa (360 opintopistettä). Vertailun vuoksi, esim. juristin tai diplomi-insinöörin koulutus on vajaat 210 opintoviikkoa (300 opintopistettä).

Prekliininen medisiina

Koulutuksen ensimmäisen kahden ja puolen vuoden aikana (prekliininen vaihe) opiskellaan muun muassa terveen ihmiskehon rakennetta ja toimintaa, farmakologiaa, biokemiaa, kehitysbiologiaa, histologiaa sekä solu- ja molekyylibiologiaa. Prekliininen vaihe on luonteeltaan melko teoreettista. Prekliininen vaihe täytyy olla suoritettu ennen kuin opiskelija voi siirtyä kliiniseen vaiheeseen. Suoritettuaan prekliinisen vaiheen, opiskelija saa arvonimen lääketieteen kandidaatti (LK), joka siis on arvonimi, ei tutkinto.

Kliininen medisiina

Opintojen toisessa vaiheessa (kliininen vaihe) opiskellaan käytännön lääkärin työssä tarvittavia taitoja, potilastyötä ja sairauksien diagnosointia ja hoitoa käytännössä. Se on paljolti kisällivaihe. Kliininen koulutus ja harjoittelu tapahtuu lähinnä opetussairaalassa, mutta myös maakuntasairaaloissa ja terveyskeskuksissa.

Peruskoulutuksen jälkeen lääkäri anoo laillistamista eli oikeutta harjoittaa ammattia laillistettuna lääkärinä toisen johdon ja valvonnan alaisena. Eli lääkäri ei vielä 250 opintoviikon jälkeen ole valmis. Jotta lääkäri voisi harjoittaa ammattiaan itsenäisesti, hänen tulee EU-säännösten mukaan suorittaa peruskoulutuksen lisäksi kolmivuotinen perusterveydenhuollon lisäkoulutus eli "eurovaihe". Eurovaihe johtuu siitä, että Keski-Euroopassa opiskelijat näkevät potilaita vasta aivan opintojensa loppuvaiheessa.

Erikoistuminen

Suuri osa lääkäreistä jatkaa kouluttautumista erikoislääkäriksi. Erikoisaloja on Suomessa 50, ja koulutuksen kesto on perustutkinnon päälle vielä viisi tai kuusi vuotta.

Erikoistumisalat voi jaotella esimerkiksi operatiivisiin (kirurgia ja sitä tukevat alat) ja konservatiivisiin (muun muassa sisätaudit) aloihin. Erikoistumiskoulutus sisältää lähinnä käytännön työntekoa sairaalalääkärinä, esitelmiä ja teoriakoulutusta. Lääkärikouluttautumisen aloittamisesta erikoislääkärin oikeuksien saamiseen menee siis vähintään 11 vuotta.

Erikoistumisen lisäksi lääkäri voi suorittaa lisäansiona erityispätevyyden tai lisäkoulutuksen, joiden tarkoituksena on täydentää lääkärin koulutusta suppealla osa-alueella. Esimerkiksi sisätautilääkäri voi erikoistua vaikka sydän- ja verisuonisairauksiin, radiologi voi erikoitua edelleen neuroradiologiaan etc. ja mikä tarkoittaa vielä 2-3 vuoden lisäpätevöitymistä.

Kaiken tämän päälle lääkäri voi suorittaa tieteellisen jatkotutkinnon väittelemällä lääketieteen tohtoriksi (LT]) ja vielä edelleen dosentiksi, joka on edellytys professuuriin. Lääketieteen tohtorin aiempi muoto oli "Lääketieteen ja kirurgian tohtori" (LKT) riippumatta siitä oliko lääkäri tehnyt kirurgiaa vai ei. Nimitys juontaa vuosisatojen, tai vuosituhansien päähän. Niin sanotussa Hippokrateen valassa sanotaan mm. että "En tule leikkaamaan veitsellä, en edes rakkokivistä kärsiviä, vaan luovutan sen tehtävän niille, jotka sellaista tointa harjoittavat." Näin ollen kirurgit ovat perinteisesti kuuluneet parturien kiltaan, eivät lääkärien. Termistä LKT luovuttiin vuonna 1999. Myös, vastoin yleistä luuloa lääkärien ei tarvitse valmistuakseen vannoa mitään valoja.

Projekti perustettu 18.5.2017 by MPL.