hevosmies Kalle Partanen

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarlo_Partanen

Hevosurheilu
20. kesäkuu 2013 ·
Kaarlo Partasen jalanjäljillä: Viipurin kasarmilta rintamalle
Kaarlo Partasen jalanjäljillä -reissun toinen päivä kulki Viipurista historiankirjojen tunnetuiksi tekemien talvi- ja jatkosotien taistelupaikkojen kautta Karjalan kannakselta aina ylös Laatokan pohjoisrannalle, Sortavalaan saakka.
Sortavalassa syntynyt ja koulunsa käynyt Partanen suoritti varusmiespalvelunsa Viipurissa. Sotaväkeen hän joutui 2. huhtikuuta 1937.
- Menin illansuussa kasarmille ilmoittautumaan. Huomasin heti, että meitä oli aivan ympäri Suomea. Oli Etelä-Pohjanmaalta poikia Jalasjärveltä ja pehmeästi ällää lausuvia tamperelaisia, Partanen kertoo muistelmissaan.
Tuo samainen kasarmi on yhä Venäjän laivaston käytössä Viipurin linnan takana, jossa me Hevosurheilu-lehden ryhmämatkalaisetkin kävimme bussillamme pikaisesti kääntymässä.
Vuoden 1937 heinäkuussa Partanen muutti aliupseerikouluun Keskuskasarmille keskelle Viipuria. Varusmiehet harjoittelivat usein Monrepos´n puistossa, jossa kaikuivat tuon tuostakin "maahan-ylös"-komennot.
Kaarlo Partanen pääsi siviiliin kesäkuussa 1938. Hän joutui kertausharjoituksiin jo seuraavan vuoden maaliskuussa samaiselle Keskuskasarmille, jossa oli aliupseeripalveluksensa suorittanut.
Raskaat ajat alkoivat painaa päälle. Syksyllä 1939 ylimääräisten kertausharjoitusten myötä joukkoja alettiin kuljettaa rajalle. Partanen komennettiin huoltojoukkoihin, ja hänen porukkansa kuljetettiin Vaaherjoen asemalle, joka oli Suistamon pitäjässä ennen Loimolaa.
Talvisodan edetessä Partanen siirrettiin Uomaan ja Käsnäselän kylien väliin, Salmin pohjoispuolelle Kannakselle. Kuulaana pakkaspäivänä 2. helmikuuta 1940 kuului kauas rintamalle Sortavalan suunnasta ilmapommitusten jytinää. Partasten kotitalo sai täysosuman.
- Se oli tämän pikkukaupungin tuho ja hävitys. Koko kaupunki oli silloin yhtenä tulimerenä. Siitä korttelista, jossa talomme sijaitsi, jäi vain yksi talo jäljelle.
Taloon osui useita palopommeja, ja puurakennuksesta ei jäänyt jäljelle kuin kivijalka. Onneksi Partasen nuoremmat sisarukset olivat turvassa kellarissa, jossa he kaikki selvisivät haavoittumattomina kuin ihmeen kaupalla.
Välirauhan aikana Kaarlo Partanen teki hevoskauppoja ja ajoi kisoissa eri puolilla eteläistä Suomea. Perhe oli muuttanut evakkotaipaleen myötä Vihtiin, Tuohilammen kartanoon. Perhe asettui Kanta-Suomeen.
- Keväällä 1941 ostimme Naantalista Luonnonmaan saaresta Viiala-nimisen maatilan, Partanen kirjoittaa.
Jatkosodan alkaessa Partanen joutui takaisin rintamalle. Hän kertoo muistelmissaan värikkäästi sotakokemuksistaan. Syksyllä 1942 mies joutui Syvärin rannalle, jonne oli perustettu hevosenhoitokomppania. Siellä hevosmies joutui kahnauksiin esimiestensä kanssa.
- Yritin selittää komppanianpäällikölle, minkälaiset tulisi länkien olla, ja jotakin muuta hevosten hoitoon ja ajoon nähden. Tällainenhan ei käy armeijassa laatuun, että alikessu neuvoo luutnanttia. Sain tästä potkut takaisin linjoille.
Komennuspaperissa luki, että alikersantti Partanen palautetaan takaisin yksikköön. Syynä oli, että mies oli hevosen hoitoon ja ajoon kykenemätön.
- Muuta todistusta ei minulla tältä alalta olekaan, ja tällä on pitänyt tulla toimeen, mestariohjastaja kirjoittaa.
Me Hevosurheilu-lehden lukijamatkalaiset olemme saaneet täällä Kannaksella ja Laatokan Karjalassa kuulla lukuisia muitakin Partasen sotaretkiin sekä talvi- ja jatkosotiin liittyivä tarinoita niiden aidoilla tapahtumapaikoilla. Tästä suuri kiitos kuuluu oppaillemme sotahistorioitsija Eeva Tikalle ja Hevosurheilu-lehden erikoistoimittajalle Jorma Kemiläiselle.
Rautaa on vieläkin 60 vuoden jälkeen Karjalan metsissä. Taistelukentillä kadonneiden vainajien etsintä jatkuu sekin yhä.
Kaarlo Partasen sotaretki päättyi aivan viimeisinä sotapäivinä. Kesäkuun 30. päivä 1944 jäi pysyvästi miehen mieleen. Puna-armeija painoi lujasti päälle amerikkalaisilla taistelukoneilla. Yksi koneista lensi matalalla ja päästi pomminsa irti Partasen asemapaikan kohdalla.
- Kerkisin aivan litteäksi maahan, kun viereeni tömähti pommi ja vähän loitommalle muita pienempiä. Oikeaan kylkeeni tuntui kuin lekalla olisi lyöty. Nyrkinmentävä reikä oli oikean kainalon alla.
Siihen loppui Kaarlo Partasen sotaretki. Olkanivel oli rikki, ja joukkosidontapaikalla lääkäri kursi miehen kokoon. Vasta lokakuussa 1944 hän pääsi sotilassairaaltasta pois.
- Kädestäni otettiin sitä ennen lentokone pois, mutta oikealla kädellä en voinut edes syödä. Enkä saanut edes, enkä saa tänä päivänäkään, hattua päästäni. Moni liike jää sillä tekemättä, Partanen muisteli vuosikymmeniä myöhemmin.
Sodan jälkeen Kaarlo Partanen palasi hevoshommiin ja ajurin pukille. Harva hänet tavannut tai häntä ravikatsomossa seurannut on tullut ajatelleeksi, että tuossa sodat käynyt ja rintamalla haavoittunut sotainvalidi painelee piikkipaikalla.
Heikki Kähkönen
Sortavala

https://www.youtube.com/watch?v=k7DCcTopw0E&fbclid=IwAR0I4WUaPu5c-N... Dokumentti hevosmies Kaarlo ”Kalle” Partasesta. 36 minuuttia. Lisätty 14.12.2019.

Katiha: https://katiha.xamk.fi/View.action?item=0507S19150001608&register=S...

https://suomenhevosliitto.fi/2019/01/06/kaarlo-partanen-ravikuninka...