Vuonna 1954 Jämsänkoskella toimintansa aloittanut Aarresaaren kotiseutumuseo sijaitsee nimensä mukaisesti mantereeseen penkereellä yhdistetyllä pienellä Aarresaarella Kankarisveden eteläpäässä. Aarresaareen 1950-1970-luvuilla siirrettyihin rakennuksiin tutustumalla voi seurata paikkakunnan vaiheita aina 1500-luvulta 1900-luvun alkuvuosikymmenille saakka. Rakennukset ja niihin sijoitettu esineistö kertovat perinteisen maatalouden lisäksi teollistumisen alkuvaiheista Jämsänkosken lähimenneisyydessä.

Museorakennusten rakentajat, asukkaat ja lahjoittajat

Voit tarkistaa alla olevista henkilönimien linkeistä, oletko sukua museorakennusten rakentajille, entisaikojen asukkaille ja lahjoittajille.

Sivun sisältö on keskeneräinen.

Kalliokosken vesimylly

Kalliokosken eli Koskelan vesimylly oli ensimmäinen museolle lahjoitettu rakennus. Mylly on rakennettu noin vuonna 1856 Koskenpään Sahloistenkylään ja se oli toiminnassa aina vuoteen 1951 saakka. Vuonna 1952 mylly purettiin ja kuljetettiin vasta perustettavan kotiseutumuseon alueelle, jossa se koottiin Aarresaaren korkeimmalle kohdalle kallion päälle. Vesimylly kertoo Jämsänkosken vuosisataisesta myllyperinteestä. Aikanaan keskustan koskien partaalla viljaa jauhoi kymmenkunta vesimyllyä ja paikkakunta oli myllyistään laajalti tunnettu. Kalliokosken vesimylly on valtakunnallisesti yksi museon arvokkaimmista rakennuksista. Erikoiseksi myllyn tekee sen koneisto, joka on kokonaan puuta. Lahjoitusvuosi: 1952.

• Myllyn rakentaja ja ensimmäinen mylläri: Fredrik Juhonpoika Koskela
• Myllyn lahjoittaja: Kustaa Vuolle-Apiala

Lahjoittajan nimi Kalliokosken vesimyllyn seinässä.
Kalliokosken vesimylly.

Päärakennus

Päärakennus on palvellut vuosina 1875-1885 Kerkkola-Kosken tilan päärakennuksena. Siinä on toiminut mm. Jämsänkosken ensimmäinen koulu ja nuorisoseura. Rakennus on tyypiltään hämäläinen paritupa. Alkuperäiselle paikalleen se rakennettiin 1840-luvulla. Lahjoitusvuosi: 1955.

• Rakennuksen lahjoittajat: Väinö ja Aino Seppänen.

Lahjoittajien nimet Kerkkola-Kosken päärakennuksen seinässä.
Kerkkola-Kosken päärakennus.

Aakun mökki

Aaku Jokisen perheen mökki rakennettiin Jämsänkosken Kinulaan Kerkkolan Rusthollin vuokratontille 1910-luvulla. Pieni mökki piharakennuksineen oli aikanaan hyvin tavanomainen tehtaan työmiehen asuinrakennus Jämsänkoskella. Mökissä oli vain yksi huone. Aakun perheeseen kuului 14 jäsentä: Aakun vanhemmat ja Aakun oma iso perhe ja vielä kortteerimies. Varsinkaan talvella ylimääräistä tilaa ei ollut. Mökin lahjoittaja on Aakun tytär, joka oli itsekin viettänyt lapsuutensa mökissä. Aarresaareen pystytysvuosi: 1963.

• Mökin asukas: Aaku Jokinen perheineen.
• Mökin lahjoittaja: Sylvi Nieminen o.s. Jokinen.

Lahjoittajan nimi Aakun mökin seinässä.
Aakun mökki.

Timon mökki

• Mökin asukas: Timo Matinpoika
• Mökin lahjoittaja: Johan Laaksonen perheineen

Lahjoittajan nimi Timon mökin seinässä.
Timon mökki.

Vilja-aitta

Kirkkovenetalas

Riihi

Eräaitat

Savusauna

Aarresaaren kotiseutumuseon lyhyt historia

Vanhan Jämsän Kotiseutuyhdistys perustettiin vuoden 1947 lopulla. Saman vuoden kesällä oli järjestetty suuri kotiseutujuhla, jossa esitettiin kuvaelmia paikallisista häätavoista, ns. mahtihäät. Juhlan vahvoja taustahenkilöitä oli kansanopiston johtajatar Aino Järveläinen.

Vuonna 1949 järjestettiin Jämsänkosken Pallokentällä suuri kotiseutujuhla, johon liittyi pieni näyttely Ilveslinnan tornihuoneessa. Tämän tilaisuuden jälkeen alettiin Jämsänkoskelle puuhata entistä pontevammin omaa yhdistystä. Hankkeen taustalla oli kolme paikallista aktiivia: maanviljelijä Otto Sovijärvi, agronomi Heikki Seppänen ja teollisuusneuvos, tehtaan isännöitsijä Lauri Tiilikka. Lisäksi lehtori Lauri Kuusanmäki ja tuomari N. A. Lang vaikuttivat paljon yhdistyksen syntyyn.

Jämsänkosken Kotiseutuyhdistys rekisteröitiin vuonna 1954 ja samana kesänä avattiin kotiseutumuseo Aarresaaressa. Otto Sovijärvi oli yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja, Heikki Seppänen sihteeri ja Lauri Tiilikka kanavoi yhtiön monipuolisen tuen museon rakentamiselle.

Tuore kotiseutuyhdistys sai vuonna 1952 lahjoituksena Koskenpäältä Kustaa Vuolle-Apialan vanhan Kalliokosken myllyn. Kun myllylle etsittiin sijoituspaikkaa, niin Heikki Seppänen järjesti omistamansa Kosken Rusthollin maihin kuuluneen saareen myllyn tyyssijaksi. Myöhemmin saari yhdistettiin mantereeseen ja alueelle rakentui kotiseutumuso.

Kotiseutumuseon avajaiskesänä saarelle oli siirretty myllyn lisäksi vilja-aitta Jämsän Pataniemestä ja päärakennukseksi Kosken Rusthollin vanha päärakennus. Esineistön perusosaksi Otto Sovijärvi oli lahjoittanut keräämänsä kokoelman, joka oli sijoitettu rakennuksiin. Aarresaari oli tuolloin vielä oikea saari, jonne kuljettiin veneillä Virtasalmen ja Oinaalan kautta.

Heikki ja Laina Seppänen lahjoittivat museolle lisäalueen mantereen puolelta 1970-luvun alussa.

Lähteet

• Jämsän kaupunki: Aarresaaren kotiseutumuseo
• Museo24 > Museokierros > Aarresaari, Jämsänkoski
  • Aarresaaren kotiseutumuseo
  • Kotiseutuyhdistyksen ja museon syntyvaiheet
  • Museorakennukset
• Etelä-Suomen Sanomat nro 288 24.10.1962
• Risto Vuolle-Apiala: Koskelan mylly Jämsän Koskenpäällä 1852-1952 https://asiakas.kotisivukone.com/files/va.sukuseura.kotisivukone.co...
• Jämsän keskusta-alueen täydennysinventointi 2005-2006 http://jamsantaajamaosayleiskaava.fi/wp-content/uploads/Liite8_Rake...
• Aarresaaren kotiseutumuseon opasteet
• Valokuvat: Private User 2016 & 2020