Tervetuloa Jämsänkosken kunnan ja kaupungin asukkaiden projektiin!

Yhtyneet Paperitehtaat osakeyhtiön johtajan, kenraali Rudolf Waldénin visio oli "luoda kustakin Yhtyneitten tehdaspaikkakunnasta elämänmyönteinen, isänmaallinen tehdasyhdyskunta, jonka jäsenet olisivat tyytyväistä ja luotettavaa työväkeä". Myöhemmin tietokirjailija Jukka Rislakki toteaa Jämsänkoskesta seuraavasti: "Selkeämpänä en ole nähnyt missään suomalaisen teollisuusyhdyskunnan rakennetta ja siinä vaikuttavia voimia."

Lyhyesti

Jämsänkosken asukkaat on Jämsän sukupuu -sukututkimusprojektin tarkentava projekti. Projekti koskee aikaväliä 1926 - 2008, jolloin Jämsänkoski toimi Jämsästä irtautuneena itsenäisenä kuntana ja seurakuntana. Sinä aikana syntyneitä, eläviä ja kuolleita jämsänkoskelaisia voi Vanhan Jämsän sukupuu -projektin lisäksi liittää tähän tarkentavaan projektiin.

Jämsänkoski erosi Jämsästä ja aloitti toimintansa itsenäisenä kuntana 1.1.1926, samaan aikaan Koskenpään kanssa. Myös Jämsänkosken seurakunta aloitti toimintansa samaan aikaan. Koskenpää liitettiin Jämsänkoskeen vuonna 1969. Jämsänkoskesta tuli kaupunki vuonna 1986. Vuoden 2009 alusta alkaen Jämsänkoski liittyi jälleen osaksi Jämsää.

Jämsänkosken kunnanvaakuna vuodelta 1954. Vuoden 2009 kuntaliitoksessa Jämsä otti sen vaakunakseen.

Jämsänkosken historiasta

Vanhana maatalouspitäjänä tunnettu Jämsä oli 1920-luvun alussa Hämeen läänin laajin kunta. Kunnan kahdella eri taholla, Jämsänkosken tehdasyhdyskunnassa ja pohjoisen alueen kylissä, Koskenpäällä oltiin silloin hankkiutumassa eroon vuosisatoja kestäneestä yhteydestä.

Jämsänkosken tehdasyhdyskunnan syntyvaiheet sijoittuvat Suomen teollistumisen ensimmäiseen murrosvaiheeseen 1800-luvun jälkipuoliskolle. Jämsän ydinalueen tuntumassa - vain 8 km kirkonkylästä Seppolasta pohjoiseen - Kankarisveden ja Jämsänjoen välissä sijaitsevat kosket Rekolankoski ja Patalankoski oli havaittu käyttökelpoisiksi voimanlähteiksi jo esiteollisella ajalla. Ne olivat tunnettuja myllykoskia 1500-luvulta alkaen, ja paikalle rakennettiin ensimmäinen vesisaha jo Ruotsin vallan aikana vuonna 1792.

Lopullinen teollisuuden läpimurto tapahtui uudenaikaisen metsäteollisuuden nousun yhteydessä. Vuonna 1888 Jämsänkoski Aktiebolag -niminen perheyhtiö rakensi Jämsänkosken Patalankosken putoukseen sulfiittiselluloosatehtaan. Yhtiön johtaja oli syntyjään vimpeliläisen rovastin poika Elieser Johansson, joka oli halunnut laajentaa liiketoimiaan nousevan paperiteollisuuden alueelle ja oli tehnyt kaupat Patalankosken Hovilanhaarasta pari vuotta aiemmin. Teollisuuden alkuaikoja seurasi monia vaiheita ja omistajanvaihdoksia. Ensimmäinen paperitehdas valmistui vuonna 1899. Vuonna 1920 syntyi kenraali Rudolf Waldénin perustama ja johtama paperiteollisuuden suuryhtymä Yhtyneet Paperitehtaat osakeyhtiö. Jämsänkosken tehtaillakin aloitettiin laajat uudistustyöt. Pian tehtaiden tuotannossa saavutettiin uudet ennätyslukemat.

Jämsänkosken tehtaiden siirryttyä uuden suuryhtiön omistukseen Jämsän kunnan ja tehdasyhtiön välille kehkeytyi keskinäiset suhteet rikki hiertänyt kiista yhtiölle määrätyn kunnallisveron suuruudesta. Sitä puitiin useina vuosina aina korkeimmassa hallinto-oikeudessa saakka, minkä seurauksena vuoden 1920 taksoitus jouduttiin tekemään uudelleen koko Jämsän kunnassa. Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n johto ryhtyi ajamaan yhdessä asukkaiden kanssa tehdasyhdyskunnan kunnallista eroa Jämsästä. Vuoden 1926 alusta toteutunut itsenäistyminen voidaan kuitenkin nähdä myös luonnollisena kehityksenä. Tehtaan ympärille muodostunut yhdyskunta oli jo kehittynyt suhteellisen itsenäiseksi kokonaisuudeksi, ja seurakunnan ja kunnan perustamisen edellytykset olivat olemassa.

Vuosikymmenten kuluessa tehdaslaitosten ympärille oli kasvanut pääosin tehdasväestöstä muodostunut yhdyskunta. Jämsänkoski oli ulkonaisesti tyypillinen maaseudulle yhden suuren teollisuuslaitoksen varaan teollisuuden muodostama asutuskeskus. Tehdas antoi oman leimansa ympärilleen kasvaneen yhdyskunnan elämään. Ensimmäisten tehtaalaissukupolvien elämäntapa oli irtaantunut perinteisestä maatalousyhteiskunnan elämäntavasta. Jämsänkosken tehtaalaisväestö oli lähtöisin pääasiassa ympäröivän maaseudun tilattoman väestön keskuudesta. Ammattiväki tuli alkuvaiheessa muista asutuskeskuksista.

Jämsänkosken asukasluku oli 1900-luvun alussa noin 1 000 henkeä ja 1920-luvun alkupuolella runsaat 1 500 henkeä. Jämsänkosken yhdistyessä takaisin Jämsään vuonna 2009 sen asukasluku oli runsaat 7 300 henkeä. UPM-Kymmene Oyj:n Jämsänkosken paperitehdas on edelleen alueen suurin työnantaja.

Sankarivainajat

Jämsänkosken sankarivainajat on koottu projektiin Jämsänkosken sankarivainajat.

Ilveslinnan vieressä Patalankoskessa olevassa saaressa on talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden Yhtyneiden Paperitehtaiden Jämsänkosken tehtaiden palveluksessa olleiden muistomerkki. Muistomerkki on Yhtyneiden pääarkkitehdin Pekka Saareman suunnittelema, ja se paljastettiin 17.9.1955. Kaatuneiden nimitaulut on kiinnitetty tehtaan vanhan höyryaseman kivistä rakennettuun seinämään. Niissä on seuraavat nimet:

1939:
Laurila Lauri |
Manninen Aarne Jalmari

1940:
Ahonen Aaro Ismael |
Alamettälä Einari |
Hakanen Otto Einari |
Heiniö Aarne Paavo |
Helen Lauri |
Jokinen Kalle Johannes |
Leiho Veikko Armas |
Leppämäki Paavo Samuli |
Pehkonen Ossi |
Rantanen Lauri Toivo

1941:
Helminen Juho Alfred |
Ingelin Matti Ilmari |
Lehtinen Kustaa |
Mäkinen Reino Viljam |
Peltonen Hugo |
Rinteelä Martti Alvari |
Viljanen Lauri Gunnar

1942:
Alhonen Eino Armas |
Heliävirta Bernhard |
Joutsen Veikko Gunnar |
Laimio Toivo Olavi |
Lehtonen Lauri Jalmari |
Leppänen Frans Robert |
Nurminen Eino Risto |
Rantamäki Mauno Eemeli |
Saarinen Antti Aaro |
Salonen Eino Elias |
Savolainen Alpo Matias |
Teränen August Matteus |
Viitanen Niilo Olavi

1943:
Haromo Einar Rafael |
Ingelin Eero Veikko |
Mäkinen Alvar Arvid |
Salminen Sulo Vihtori

1944:
Aaltonen Vilho Artturi |
Ekosaari Heikki Emil |
Ekosaari Onni |
Forsman Pauli Edvin |
Jokela Jorma Aatos |
Keskinen Paavo Kaarlo |
Kivinen Onni |
Lehtonen Olavi Armas |
Leppänen Erkki Olavi |
Luotonen Pentti Olavi |
Lönnfors Alvar Lars |
Nieminen Heikki Vihtori |
Nurminen Viljo Aulis |
Ojala Eino Jalmari |
Rantanen Heikki |
Seppänen Antti |
Tuominen Arvi Joel |
Veijalainen Arvi Eino |
Viinikka Väinö Iivari

Olympiamitalistit

Suomalaisessa urheiluhistoriassa Jämsänjokilaakso nousi urheilun menestysperinteensä vuoksi yhdeksi maamme merkittävimmistä alueista. Menestykseen vaikutti sekä seurojen tekemä laadukas työ, kunnan suopea suhtautuminen sekä esim. Yhtyneiden Paperitehtaiden ja niiden toimitusjohtajan, patruuna Juuso Waldenin taloudellinen tuki urheilutoiminnan hyväksi 1950- ja 60-lukujen aikana. Jämsässä ja Jämsänkoskella asuneet ja pääosin Yhtyneillä työskennelleet urheilijahuiput tekivät juurikin samoista vuosikymmenistä "kultaisia" kansainvälisen menestymisensä myötä. Jämsänkoskelaisia olympiapitalisteja ovat:

Veikko Hakulinen |
Väinö Huhtala |
Urpo Korhonen |
Jorma Kortelainen |
Kyösti Lehtonen |
Tapio Mäkelä

Ilveslinna

Jämsänkosken näyttävimpiä rakennuksia on Rudolf Waldenin rakennuttama ja arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelema Ilveslinna, joka on saanut vaikutteita Espanjan Alcazarista. Ilveslinna valmistui vuonna 1937, ja alkujaan se toimi seurantalona ja juhlatalona. Ilveslinnalle on perustettu Geniin oma projekti: Ilveslinna. Projekti odottaa vielä jatkokehitysideoita ja -resursseja.

Aarresaaren kotiseutumuseo

Jämsänkosken Kotiseutuyhdistys rekisteröitiin vuonna 1954 ja samana kesänä avattiin sen ylläpitämä kotiseutumuseo Aarresaaressa.

Aarressaaren kotiseutumuseolla on Genissä projekti, joka kokoaa museorakennusten lahjoittajien ja entisaikojen asukkaiden profiilit yhteen: Aarresaaren kotiseutumuseon museorakennusten rakentajat, asukkaat ja lahjoittajat

Naapurikunnat

Jämsänkosken naapurikunnat olivat ennen kaupungin lakkauttamista Jämsä, Keuruu, Korpilahti ja Petäjävesi.

Naapurikuntien paikkakuntaprojektit, jotka löytyvät kohdasta Aiheeseen liittyvät projektit.

Laajemmat projektit

Jämsänkosken asukkaat -projekti on Vanhan Jämsän sukupuu -paikkakuntaprojektin tarkentava projekti aikavälille 1902 - 1968 ja sen maantieteellinen alue sijoittuu sen alueelle. Projektit ovat osa alueellista Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme projektia ja Suomi ja Karjala -pääprojektia.

Laajemmat projektit löytyvät kohdasta Aiheeseen liittyvät projektit.

Projektin toimintaperiaatteista

Kaikki Jämsänkoskella asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektin yhteistyöntekijöiksi. Toivomme, että jämsänkoskelaisetkin liitetään ensisijaisesti Vanhan Jämsän sukupuu -projektiin, mutta sen lisäksi voit liittää heidät tähän tarkentavaan projektiin. Voit lisätä projektiin Jämsänkoskella syntyneitä, eläneitä, kuolleita tai sinne haudattuja edesmenneitä henkilöitä sekä valokuvia ja dokumentteja. Jäsenenä saat myös tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa. Voit kutsua ja hyväksyä uusia yhteistyökumppaneita projektiin. Liittymispyynnöt tulevat kaikille projektin jäsenille, ja kuka tahansa heistä voi hyväksyä pyynnön.

Projektiin liittyminen: Valitse Geniin kirjautuneena tällä sivulla Toiminnot > Liity projektiin.

Profiilien lisääminen projektiin: Valitse profiilisivulla Toiminnot > Lisää projektiin.

Yhteistyökumppaneiden kutsuminen projektiin: Valitse profiilisivulla Toiminnot > Lisää yhteistyökumppaneita.

Lisälukemista Sanomalehtiarkistossa ja muualla netissä

• Hannu Ahlstedt: Jämsänkosken VPK ry satakymppi, sisältää jäsenmatrikkelin 1904-2014.
• Jämsän Sanomat 8.12.1921 no 19: Vanhaa ja uutta. Muistoja ja huomioita Jämsänkoskelta. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1117678?page=...
• Jämsän Sanomat 01.12.1922 no 47: Jämsänkosken seurakuntahanke. Vastalausekokous Haavistolla. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1117726/artic...
• Aamulehti 07.10.1928 no 275 Leike: Jämsänkosken tehtaat https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1508819/artic...
• Vanha Jämsä 07.06.1929 no 23 Jämsänkosken VPK 25 vuotta. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1117452?page=1

Projektisivun lähteet

• Museo 24: http://www.museo24.fi/?action=INavigation::changeFolder(0)
• Rislakki Jukka: Kauhun aika. Neljä väkivallan kuukautta Jämsässä 1918
• Räsänen Timo: Jämsänkosken ja Koskenpään historia 1925 - 1976
• Viljakainen-Tiittanen Merja: 100 vuotta paperiteollisuutta Jämsänkoskella.
• Wikipedia: Jämsänkoski, myös vaakunakuva on Wikipediasta
• Projektikuva: Jämsänkosken tehtaat. 1956. Lusto/Lasse Kilpisen kokoelma