Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Hartola, Kirkkola kylä

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Johan Fredrik Sigfredsson Valkjärvi (1830 - d.)
    Hartola (Gustav Adolfs) syntyneet 4.12.1830 : Selkä Valkjärvi , LB Sigfrid Sigfrids s & Eva Carls dr 43 , Johan Fredric Egen son , flyttad till Koiravuori / Hartolan seurakunnan arkisto - I Ab:3 Last...
  • Eva Johansdotter Gök (c.1790 - 1833)
    Hiskissä lapsia: Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi 29.11.1818 30.11.1818 Leppäkoski S.v. Drg. Johan Olss. Qv. Ewa Johans dr 28 Anders Joh. oä. KESKEN Hartola (Gustav Adolfs) vi...
  • Johan Henriksson Rosendahl, Ferm, Djerf (1804 - 1849)
    Sotilasura Djerf > Ferm > Rosendahl !? Siviilielämä Hiskissä lapsia: Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi 5.4.1830 9.4.1830 Parandala Sold: Johan Ferm Anna Johans dr 33 Otto Wilhelm ...
  • Anna Juhontytär Rosendahl (1796 - 1836)
    KESKEN Paltamossa tai Pudasjärvellä on Uurala. Tyrnävällä on talo nimeltä Uurala. Voisiko tarkoittaa Uuraisia ? Pig. , s. 1796 , ifr Uurala med bet 6/3 1827 ?, Till Parandala Pag 359 29 / Hartol...
  • Henrik Henriksson Svahnberg (c.1790 - 1836)
    Sotilasura Corp. v.2 drg finsk. jäg. Reg. v. 1815 Siviilielämä Hiskissä lapsia: Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi 13.10.1816 20.10.1816 Rihiniemi Corp. Hendr. Svanberg Caisa And. dr...

Aloitettu 28.7.2019

Tervetuloa yhteistyökumppaniksi

Kirkkolan kylä ja talonhaltijaprojekteihin! (Toiminnot > Liity projektiin)

Kun lisäät Kirkkolassa asuneen henkilön profiilin projektiin, tarkista että syntymäpaikkatiedot oikeassa kohdassa, tämä helpottaa jatkossa projektiin liitettyjen profiilien tarkastelua ja lajittelua. Paikkatiedon tallenus profiiliin

Kuvaus

Rautakaudelle ulottuva asutushistoria, Kirkkolan kyläasutus sekä laaja viljelymaisema järvikannaksella kuvastavat historiallisen asutuksen jatkuvuutta ja keskeistä sijaintia maisemassa.

Hartolan kirkonkylän pohjoispuolella, Rautaveden ja Jääsjärven välisellä kannaksella, valtatie 4:n molemmin puolin avautuva Ruskealan ja Kirkkolan kylien viljelymaisema on kirkonseudun ohella toinen Hartolan 1700-luvun laajoista viljelyaukeista.

Ruskealan asuttuna säilyneen kylätontin pohjoispuolella olevat Kirkkolan ja Tollinmäen rusthollit sekä entinen kirkkoherranpappila on rakennettu viljelyaukealta nouseville kumpareille.

Kirkkolan rusthollin tilakeskus on rakennettu Rautaveteen rajautuvan pellon keskelle. Poikkeuksellisen pitkä koivukuja johtaa miespihaan, jonka itälaidassa on 1800-luvun alkupuolella valmistunut päärakennus. Pitkän yksikerroksisen rakennuksen julkisivujen detaljoinnissa on taitavia empirekauden koristeaiheita. Rakennus pienine päätykolmioineen on saanut selvästi vaikutteita Koskipään kartanon ulkoarkkitehtuurista - koristeaiheiden tekijä on sama kuin Koskipään kartanossa, Jacob Nygrén. Talouspihan puolella sijaitsee vanha väentupa. Hirsinen makasiini lienee päärakennuksen ikäinen. Päärakennuksen ympärillä on vanha puisto ja puutarha.

Rautaveden rannassa sijaitseva Hartolan entinen kirkkoherranpappila ja sen puisto on rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Uusklassismia edustavan päärakennukseen liittyy nikkarityylinen kuisti.

Tollinmäen rustholli sijaitsee viljelyaukean itäreunassa, Tollinmäenharjulla. Puiston ympäröimä päärakennus on rakennettu mahdollisesti 1812. Pihapiirissä on savirakenteinen muonamiesten asuinrakennus ja vesitorni- ja pesutuparakennus 1920-luvulta.

Historia

Historiallisissa lähteissä Kirkkolan kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1443. Alueelta tunnetaan myös rautakaudelta peräisin olevia uhrikiviä. Kirkkolassa on oletettavasti ollut Itä-Hämeen ensimmäinen kirkko.

Kirkkolan kylässä oli ruotsinvallan aikana useita ratsutiloja. Kirkkolan kartano kuului 1600-luvulta 1800-luvulle Tandefeltin suvulle. Isojako suoritettiin kylässä 1801, jonka jälkeen Rautaveden rannalle rakennettiin 1784 perustetun seurakunnan kirkkoherran pappila.

Kirkkolan Tollinmäen ratsutila (ent. Fredriksgård) oli 1800-luvun alkupuolella Tandefelt -suvun hallussa. Kartanon sivurakennuksessa on toiminut Hartolan kunnansairaala vuosina 1922-1956, päärakennus oli ylilääkärin asuntona.

Museovirasto

Taloja ison jaon jälkeen

1 Pietilä

2 Hannula

3 Ulmala

4 Fredriksgård (Töllinmäen ratsutila)

5 Kirkkola

6 Kankaanpää

7 Kirkkoherran pappila

8 Ansio