Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Hartola, Kirkkola kylä

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Maria Matsdotter (1821 - 1857)
    tulo ...ttala 2/2 1840 / Heinolan maaseurakunnan arkisto - I Aa:11 Pää- ja rippikirjat 1832-1842, jakso 436, sivu 423: Gamla Thusjärvi Gård ; Kansallisarkisto: / Viitattu 11.9.2023 Vihitty 11.12.184...
  • Catharina Johansdotter Mäkelä (1802 - 1849)
    Hartola (Gustav Adolfs) syntyneet 15.6.1802 : Kurjentaipal. , Lbd. Johan Xsters & Anna Sam. , Carin Hartolan seurakunnan arkisto - I Ab:1 Lastenkirjat 1800-1812, jakso 7: Kurentaipale; Kansallisarkis...
  • Tuomas Anteronpoika Lapinpaasi (1801 - 1834)
    KESKEN ? Thomas , s. 1801 , isä T: / Joutsan seurakunnan arkisto - Lastenkirja 1801-1814, jakso 57: Lapinpaasi, ...; Kansallisarkisto: / Viitattu 17.8.2023 Joutsan seurakunnan arkisto - Rippikirja ...
  • Maria Paulintytär Heinika (1743 - 1790)
    Hartola (Gustav Adolfs) syntyneet 23.2.1743 : Heinicka , Trp. Påhl Jöransf: & Walb. Michels dr. , Maria Marja , v. 175 3 9 v. eli s. 1744 / Hartolan seurakunnan arkisto - Pää- ja rippikirjat 1748-175...
  • Maria Ollintytär Hietala (1761 - 1840)
    Hartola (Gustav Adolfs) syntyneet 27.2.1761 : Heinicka , LBd. Olof Anderson & Walborg Sigfreds dr. , Marja KESKEN Vihitty n. 1779 ? v. 1778 17 v., appi k. 30.11. 1783 , anoppi k. 24.2. 1791 / ...

Aloitettu 28.7.2019

Tervetuloa yhteistyökumppaniksi

Kirkkolan kylä ja talonhaltijaprojekteihin! (Toiminnot > Liity projektiin)

Kun lisäät Kirkkolassa asuneen henkilön profiilin projektiin, tarkista että syntymäpaikkatiedot oikeassa kohdassa, tämä helpottaa jatkossa projektiin liitettyjen profiilien tarkastelua ja lajittelua. Paikkatiedon tallenus profiiliin

Kuvaus

Rautakaudelle ulottuva asutushistoria, Kirkkolan kyläasutus sekä laaja viljelymaisema järvikannaksella kuvastavat historiallisen asutuksen jatkuvuutta ja keskeistä sijaintia maisemassa.

Hartolan kirkonkylän pohjoispuolella, Rautaveden ja Jääsjärven välisellä kannaksella, valtatie 4:n molemmin puolin avautuva Ruskealan ja Kirkkolan kylien viljelymaisema on kirkonseudun ohella toinen Hartolan 1700-luvun laajoista viljelyaukeista.

Ruskealan asuttuna säilyneen kylätontin pohjoispuolella olevat Kirkkolan ja Tollinmäen rusthollit sekä entinen kirkkoherranpappila on rakennettu viljelyaukealta nouseville kumpareille.

Kirkkolan rusthollin tilakeskus on rakennettu Rautaveteen rajautuvan pellon keskelle. Poikkeuksellisen pitkä koivukuja johtaa miespihaan, jonka itälaidassa on 1800-luvun alkupuolella valmistunut päärakennus. Pitkän yksikerroksisen rakennuksen julkisivujen detaljoinnissa on taitavia empirekauden koristeaiheita. Rakennus pienine päätykolmioineen on saanut selvästi vaikutteita Koskipään kartanon ulkoarkkitehtuurista - koristeaiheiden tekijä on sama kuin Koskipään kartanossa, Jacob Nygrén. Talouspihan puolella sijaitsee vanha väentupa. Hirsinen makasiini lienee päärakennuksen ikäinen. Päärakennuksen ympärillä on vanha puisto ja puutarha.

Rautaveden rannassa sijaitseva Hartolan entinen kirkkoherranpappila ja sen puisto on rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Uusklassismia edustavan päärakennukseen liittyy nikkarityylinen kuisti.

Tollinmäen rustholli sijaitsee viljelyaukean itäreunassa, Tollinmäenharjulla. Puiston ympäröimä päärakennus on rakennettu mahdollisesti 1812. Pihapiirissä on savirakenteinen muonamiesten asuinrakennus ja vesitorni- ja pesutuparakennus 1920-luvulta.

Historia

Historiallisissa lähteissä Kirkkolan kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1443. Alueelta tunnetaan myös rautakaudelta peräisin olevia uhrikiviä. Kirkkolassa on oletettavasti ollut Itä-Hämeen ensimmäinen kirkko.

Kirkkolan kylässä oli ruotsinvallan aikana useita ratsutiloja. Kirkkolan kartano kuului 1600-luvulta 1800-luvulle Tandefeltin suvulle. Isojako suoritettiin kylässä 1801, jonka jälkeen Rautaveden rannalle rakennettiin 1784 perustetun seurakunnan kirkkoherran pappila.

Kirkkolan Tollinmäen ratsutila (ent. Fredriksgård) oli 1800-luvun alkupuolella Tandefelt -suvun hallussa. Kartanon sivurakennuksessa on toiminut Hartolan kunnansairaala vuosina 1922-1956, päärakennus oli ylilääkärin asuntona.

Museovirasto

Taloja ison jaon jälkeen

1 Pietilä

2 Hannula

3 Ulmala

4 Fredriksgård (Töllinmäen ratsutila)

5 Kirkkola

6 Kankaanpää

7 Kirkkoherran pappila

8 Ansio