Follow
Parhaita projektikäytäntöjä -pääsivulle - klikkaa tästä!
Seuraavana esitellään esimerkein jo käytössä olevia tapoja karttojen toteuttamiseksi projekteihin. Sovella niitä projektissasi tai kokeile ja ota käyttöön muita tekniikoita. Liity tähän projektiin ja jaa kartta- ja paikkatietovinkkisi muillekin. Liityttyäsi projektiin pääset editoimaan tekstiä klikkaamalla linkkiä "muokkaa". Voit myös aloittaa aiheeseen liittyvän keskustelun.
1. Kuvatiedostoina olevien karttojen käyttö
Lisätietoja esimerkkitapauksista saat mainittujen projektien perustajilta (ensimmäinen henkilö projektin yhteistyökumppaneiden luettelossa) ja muilta projektien yhteistyökumppaneilta.
Karttaote projektisivun kuvituksena
Esimerkkejä paikkakuntaprojektien pääsivuista, joita on kuvitettu havainnollistavalla karttaotteella vanhasta kartasta
- Kaavi, Pohjois-Savo
- Pihlajavesi, Keski-Suomi
- Vihanti, Pohjois-Pohjanmaa
Karttaotteilla toteutettuja kyläkarttoja
Esimerkkejä karttaotteilla toteutetuista kyläkartoista:
- Pihlajavesi, Keski-Suomi: Pihlajaveden Simsiönkylän kyläkartta ja kylän asukkaat vuonna 1900
- Suojärvi, Karjala:
- Kylä Eloniemi, Suojärvi - aliprojekti Kyläkartta
- Kylä Hautavaara, Suojärvi - aliprojekti Kyläkartta
- Kylä Moisseinvaara, Suojärvi - aliprojekti Kyläkartta
- Lisää Suojärven kyläkarttaprojekteja projektisivulla Suomen ja Karjalan kyläkartat.
Karttoja lisättyinä projektin Valokuvia ja dokumentteja -osioon
- Kartta Pihlajaveden taloista noin isojaon ajalta . Karttapohja on koottu näistä Kansallisarkiston vanhoista pitäjänkartoista (Maanmittaushallitus / Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma) / Pitäjänkartasto): http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=137170.KA . Piirtovälineenä oli EazyDraw-grafiikkaohjelma. Kuva koostuu useista tasoista. Valitettavasti kuvasta on tullut Geniin ladattuna hieman epäselvä tiedoston pakkaamisen vuoksi.
2. Projektikarttojen toteuttaminen karttapalveluissa
Google Maps -palvelussa toteutettu oma My Maps -kartta
Oman My Maps -kartan luominen ja tarkasteleminen Google Maps -palvelussa: katso ohje täältä.
Huomaa muuttaa My Maps -kartan yksityinen käyttöoikeus ennen sen jakamista jompaankumpaan seuraavista vaihtoehdoista: "Käytössä - julkinen verkossa" tai "Käytössä - kaikki, joilla on linkki".
Esimerkkejä paikkakuntaprojektiin toteutetuista My Maps -talokartoista:
ArcGIS-paikkatietoalustalla toteutettu kartta
Esimerkki ArcGIS:llä toteutetusta talokartasta:
Talonhaltijaluettelot karttasovelluksissa -Facebook-ryhmä keskittyy tilojen sijaintiedot sisältävien karttojen tekoon ArcGIS-alustalla. Pääset liittymään ryhmään klikkaamalla tästä.
3. Mistä löydän netissä karttakuvia ja paikkatietoa projektiini?
Käyttöluvallisia vanhoja karttoja
Heikki Rantatupa historialliset kartat / vanhakartta.fi: Historialliset kartat
Tietokantaan on tallennettu noin 5700 karttaa 1400 - 1900-lukujen väliseltä ajalta. Kuvat ovat joko jpg- tai tif-formaateissa, joista kaikki jpg-kuvat ovat vapaasti selailtavissa ja kopioitavissa opetus- ja tutkimustyöhön sekä muuhun ei-kaupalliseen käyttöön www.vanhakartta.fi-viittauksella varustettuna.
Kansallisarkisto, Digitaaliarkisto: Pitäjänkartasto
Kartasto löytyy arkistolaitoksen Digitaaliarkistosta hakusanalla ”pitäjänkartasto”. Pitäjänkartasto on yksi Kansallisarkiston käytetyimmistä aineistoista. Pääasiassa vuosina 1840–1865 laadittu kartasto tarjoaa mittakaavansa, alueellisen kattavuutensa ja tietosisältöjensä ansiosta monipuolisen aineiston tutkimuksen käyttöön. Lue myös tämä: Pitäjänkartat saatavilla verkossa
Kansalliskirjasto, Doria: Suomen karttoja ja kartastoja
Aineisto sisältää valikoiman Suomea koskevia historiallisia karttoja 1500-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Kartat kuvaavat kotimaisen karttakuvan muutoksia sekä havainnollistavat Suomen valtiollisen aseman ja sisäisen hallinnon historiaa, liikenneyhteyksien kehitystä ja asutuskeskuksien kasvua. Aineisto on pääosin digitoitu Kansalliskirjaston Pelasta kirja -hankkeessa. Kansalliskirjasto on luopunut kaikista tekijänoikeuksista ja niiden lähioikeuksista, joita sillä mahdollisesti on ollut Suomen karttoja ja kartastoja -kokoelmaan.
Maanmittauslaitos: Vanhat painetut kartat
Mapire, The Historical Map Portal: Senaatin kartasto v. 1870-1907
I. Uschakoff ja J. F. Sevón: Suomen kartta v. 1898
Kartassa on myös paikkakuntahaku.
Paikallisia vanhoja karttoja
Käytä karttoja kunnioittaen tekijänoikeuksia, jotka voivat rajoittaa käyttöä. Tekijänoikeudet / käyttöluvat löydät kustakin palvelusta tai sivustosta.
Maanmittauslaitos: Vanhat Karjalan kartat
Pääkaupunkiseudun uusikirkkolaiset r.y.: Uusikirkko Vpl, kylät ja asukkaat
Esko Simonen: Hiitolan ja Kurkijoen talojakokartat Hiitola- ja Kurkijoki- Facebook-ryhmissä:
Hiitola ja Kurkijoki
Kalevi Hyytiä: http://www.kivennapa.fi/virtuaali/VirtuaaliKivennapa.html ja http://www.metsapirtti.net/virtuaali//metsapirtti.html'''
Karttapalveluita
Karttapalveluita voi käyttää myös paikkatietojen etsimiseen. Käytä palveluita niiden käyttöehtojen mukaisesti ja tekijänoikeuksia kunnioittaen.
Maanmittauslaitos: Karttapaikka
Palvelussa on Maanmittauslaitoksen maastokartat, ilmakuvat ja taustakartat hyvine paikkatietoineen (huomattavasti paremmat paikkatiedot kuin esim. Google Mapsissa). Tarkemmissa mittakaavoissa kartoille saa näkyviin myös kiinteistöjaotuksen (kiinteistörajat ja kiinteistötunnukset). Voit hakea koko Suomesta mm. paikannimillä ja koordinaateilla.
Jarkko Ryyppö, Mats Troeng ja Joakim Svensk: MapAnt
Maastonmuotojen osalta selvästi tarkempi kuin esimerkiksi Metsähallituksen tarjoama Retkikartta tai Maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikka. Ei sisällä paikannimihakua.
Metsähallitus: Retkikartta
Retkeilykohteisiin ja -palveluihin keskittyvä kartta.
Google: Google Maps
Ns. fair use -periaatteen mukaan Google Mapsin karttapohjasta saa käyttää paloja vähäiseen, ei-kaupalliseen käyttöön, loukkaamatta palvelun tekijänoikeuksia. Google Mapsista otetun kuvaruutukaappauksen käyttöön karttapohjana esim. kylä- tai taloprojektissa ei tarvitse hakea lupaa.
Google Maps -palvelun hyödyntämisestä paikkakuntaprojekteissa on tarkempia vinkkejä aiemmassa kohdassa 2.1.
Esri: ArGIS
ArcGIS:n hyödyntämisestä paikkakuntaprojekteissa on tarkempia vinkkejä aiemmassa kohdassa 2.2.