Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Aleksanteri Juhonpoika Kalikkamäki (1826 - d.)
    Keuruu - rippikirja, 1828-1834 (AP I Aa:12) > 512: sivu 279: Suolax Kalickamäki, Videnius; SSHY: Pihlajavesi - rippikirja, 1842-1856 (AP I Aa:3) > 106: sivu 101: Kömi rotan, Multamäki No 15; SSHY:
  • Erkki Joonaanpoika Vierumäki (1831 - 1899)
    - Erikin syntymämerkintä, Petäjäveden syntyneet 1801-1841: Lähtenyt 1851 Kalikkamäestä Keuruulta Pihlajavedelle veljensä Hermanin kanssa: Keuruu - rippikirja, 1849-1855 (AP_II I Aa:18) > 116: sivu 39...
  • Fredrika Vilhelmiina Juhontytär Roninaho (1820 - d.)
    Keuruu kastetut: 13.9.1820 17.9.1820 Kalickamäki Bd Johan Jacobsson Eva Johansdr. Fredrica Wilh. (HisKi) Muutosta Keuruulta Pihlajavedelle (1838) 1840 merkintä rippikirjassa: Keuruu - rippikirja,...
  • Magdalena Lotantytär Kivimäki (1854 - d.)
    Pihlajavesi > rippikirja, 1857-1868 > 160: Pihlajavesi by Kömi rota, Wähämäki Kaakkolampi torp Pihlajavesi > rippikirja, 1869-1878 > 270: Pihlajavesi by Simsiö rota, Wähämäki No 26 Kaakkolampi torp i...

Tule mukaan Pihlajaveden kyläpuuhun!

Pihlajaveden kyläpuu on Pihlajaveden entisaikojen asukkaita koskeva sukututkimusprojekti. Se on osa Genin maailman sukupuuta. Projekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti. Tervetuloa mukaan projektiin joko rakentamaan sukupuuta ja tarkentavia projekteja eteenpäin tai vain tutustumaan Pihlajaveden sukuverkostoon.

  • Projektiin liittyminen: Valitse Geniin kirjautuneena ollessasi tällä sivulla Toiminnot > Liity projektiin.
  • Profiilien lisääminen projektiin: Valitse profiilisivulla Toiminnot > Lisää projektiin. Pihlajaveden kyläpuu -projektiin liitetään Pihlajavedellä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden tai sinne haudattujen tai hautamuistomerkin saaneiden historiallisten henkilöiden profiileja sekä Pihlajaveden viikkoprofiileina olleiden henkilöiden MP-profiilit.

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/1f/33/a6/cc/5344484698ec9f3a/pihlajavesi_-_kreivi_von_rosenin_kartta_1747_large.jpgNykyään Keuruun kaupunkiin kuuluva Pihlajavesi on Keski-Suomen maakunnan läntisin kylä, joka sijaitsee samannimisen järven ja vesireitin ympärillä Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan naapurina. Pihlajaveden vesireitti ja sen varrelle perustetut talot kreivi von Rosenin kartassa vuodelta 1747. Karttaan merkittyjä paikkoja: Pihlajavesi (Pilawassi), Reinikka (Tomaslappi), Lappi eli Hankajärvi (Hangajerfvi), Somppi tai Rekola (Seilonen), Kolehma (Eskokolmanen), Kömi (Wanakerkenen), Simsiö (Jimsiö), Liesjärvi (Lesjerfvi) ja Kutinlahti (Kuttulax).


1. Aliprojektit

Pihlajaveden kyläpuun aliprojekteihin pääsee suoraan alla olevan luettelon sinisten linkkien kautta.

1.1 Tarkentavat projektit

Koko paikkakuntaa koskevat tarkentavat projektit

Pihlajaveden seurakunnan henkilöstö ja luottamushenkilöt
Pihlajaveden rautatieläiset
Pihlajavedeltä Pohjois-Amerikkaan muuttaneet
Pihlajaveden koulujen henkilöstö ja luottamushenkilöt
Pihlajavedellä suuren adressin 1899 allekirjoittaneet
Pihlajaveden suojeluskuntalaiset 1917-1944
Pihlajaveden lotat 1919-1944
Pihlajaveden talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan sankarivainajat
Pihlajaveden viikkoprofiilit

Talonhaltijaprojektit

Talonhaltijaprojektien projektisivuille laaditaan kattava, aikajärjestyksessä oleva talonhaltijaluettelo kaikista talon isännistä ja emännistä siten että luettelon henkilöistä on linkit sukupuuhun. Lisäksi talonhaltijoiden profiilit liitetään projektiin. Talonhaltijaprojektin voi laajentaa talon koko historian kattavaksi taloprojektiksi.

Alla olevassa luettelossa taloille merkitty tunnettu perustamisvuosi sulkuihin ja kantataloille lisäksi 1800-luvun alussa päätökseen saadussa isossajaossa annettu rekisterinumero. Perustetun projektin linkin perässä oleva tähti (*) tarkoittaa, että sisältöä ei ole vielä aloitettu tai se on vasta alkuvaiheessa. Otsikkorivin tähti (*) tarkoittaa, että sen alla oleva luettelon osa on vielä keskeneräinen. Huomaa, että luettelossa on vielä keskeneräisyyksiä.

Vuoden 1567 maakirjan ensimmäiset neljä taloa
Lappi (1567), R:no 5
☞ Seilonen (1567, autioitui ja hävisi maakirjasta vuoden 1637 jälkeen)
Simsiö (1567), R:no 8
Sällinlahti (1567), R:no 4

1500-luvun viimeisten vuosikymmenten uudistalot
Yltiä * (1577), R:no 6
Könttäri eli Kolehma * (1580), R:no 1
Reinikka * (1580), R:no 2
Rekola eli Pihlavamäki * (1584), R:no 6
Kömi eli Iso-Kömi * (1589), R:no 7
Somppi * (1592), R:no 3

1600-luvun loppupuoliskolla jakautumalla muodostuneet talot
☞ Vähä-Kömi (1667 jakautunut Kömistä)
☞ Kaakkomäki (1675 jakautunut Rekolasta)
☞ Kara eli Välikara eli Pihlasalmi (1687 jakautunut Könttäristä)

Isojaon jälkeen 1700-luvun lopussa perustetut talot ja 1800-luvun uudis- ja lohkotaloja *
☞ Mäenpää (1788)
☞ Raiskinmäki (1788)
Karimo (1790)
Leppälä (1790)
☞ Kalliomäki (1792)
☞ Lamminmäki (1792)
Multamäki (1793)
☞ Matomäki (1793)
☞ Naaramäki eli Naarala (1794)
☞ Lehtomäki (1795)
☞ Kankimäki (1796)
☞ Koipimäki (1796)
Laurila (n. 1800, jakautunut Leppälästä)
☞ Peuramäki (n. 1800, 1845)
☞ Sammalisto (n. 1800, 1828)
☞ Vuorimäki (n. 1800, 1828)
Koivumäki (1802, 1828)
☞ Pirttimäki eli Järvi eli Pirttijärvi (1804, 1802)
☞ Pietarisenmäki (n. 1809, 1837)
☞ Riitamäki (n. 1809, 1812)
☞ Letonmäki eli Lukkari (n. 1810)
☞ Vasaramäki (1828)
☞ Vaajamäki (1828)
☞ Palomäki (n. 1830, 1837)
☞ Koskela (1833, 1838)
☞ Vuohimäki (1834)
☞ Kuusjärvi (1840)
Vähämäki (n. 1840)
Kokinmäki (n. 1845, 1854)
☞ Onkimäki (1849)
☞ Sillantaus (1857)
Rajala (1850-l.)

1900-luvulla itsenäistyneitä tai autioituneita torppia *
Hangonniemi
Kaijanaho
Ryönänkoski
Tuliniemi

Taloprojekteja ei tällä hetkellä edistetä aktiivisesti johtuen toisaalla käynnissä olevasta Pihlajaveden astutushistoriaprojektista. Entisiä taloprojekteja voi kuitenkin kehittää ja uusiakin perustaa normaalisti kiinnostuksen mukaan.

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/c2/43/10/39/534448470085581e/talo_punainen_large.jpg
Pihlajaveden taloja aikaväliltä 1567 - 1800-luku Google-karttapalvelussa - klikkaa tästä!


Kylä- ja kyläkarttaprojektit

Pihlajavesi on erämaapitäjä, jonka asuttaminen perustui yksittäistaloasutukseen. Isossajaossa merkittiin suuria metsäisiä tiloja. 1800-luvun jälkipuoliskolta alkaen väestönkasvun kiihtyessä paikkakunnalle kuitenkin muodostui eri tyyppisiä keskuksia ja kyläkuntia, joille voi perustaa projekteja.

Simsiönkylän kyläkartta ja kylän asukkaat vuonna 1900

1.2 Apuprojektit

Isosta puusta irti oleville pihlajaveteläisille etsitään yhteyttä puuhun
Isossa puussa oleville pihlajaveteläisille etsitään vanhempia
Pihlajaveden kyläpuun projektityön tukiprojekti

Puuyhteyden ja sukujuurten etsintäprojekteihin on tarkoitus liittää profiileja vain väliaikaisesti. Profiili poistetaan projektista kun puuyhteys tai juuret ovat löytyneet.

Haluatko perustaa Pihlajavedelle uuden aliprojektin? Ota yhteyttä Pihlajaveden kyläpuu -projektin perustajaan, joka on ensimmäinen henkilö projektin yhteistyökumppaneiden luettelossa, niin lisätään uusi projekti mukaan kokonaisuuteen. Samoin jos huomaat mitä tahansa tarkistettavaa tai täydennettävää joko tämän pääsivun tai aliprojektien tiedoissa, ota yhteyttä projektin perustajaan.


2. Muuta

2.1 Hyödyllisiä linkkejä

TILANNERAPORTIT

GENI-OHJEITA

Pika-ohjeet:

  • Projektiin ja sen aliprojekteihin liittyminen: Valitse ollessasi Geniin kirjautuneena tällä sivulla tai aliprojektin projektisivulla Toiminnot > Liity projektiin. Kuhunkin aliprojektiin pitää liittyä erikseen.
  • Profiilien lisääminen projektiin: Valitse ollessasi Geniin kirjautuneena ja projektin yhteistyökumppanina profiilisivulla Toiminnot > Lisää projektiin.
  • Yhteistyökumppaneiden kutsuminen projektiin: Valitse ollessasi Geniin kirjautuneena ja projektin yhteistyökumppanina tällä sivulla Toiminnot > Lisää uusia yhteistyökumppaneita.

PIHLAJAVETELÄISIIN LIITTYVÄT JOUKKO-OSASTOPROJEKTIT

Talvisodassa ja etenkin jatkosodassa Pihlajaveden miehet olivat jakaantuneet useisiin eri joukko-osastoihin. Talvisodassa Pihlajaveden miehiä oli mm. joukko-osastossa 4./JR 21, aikaisemmin 4./JR 30. Siihen kuului sodan alussa kuului 190 miestä, joista 122 oli Pihlajavedeltä. Jatkosodassa joukko-osastossa 9./JR 48 oli useita Pihlajaveden miehiä. Talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan joukko-osastoprojekteihin voit tutustua paremmin täällä.

LAAJEMMAT PAIKKAPROJEKTIT

FACEBOOK-KESKUSTELURYHMIÄ

Geni-tukiryhmiä Facebookissa:

Muita Pihlajaveden ryhmiä Facebookissa:

2.2 Short summary in English

Village tree of Pihlajavesi is a genealogy project for Pihlajavesi village inhabitants. Pihlajavesi was an independent municipality from 1895 to 1969, but nowadays it is the westernmost village in Central Finland and belongs to Keuruu municipality.

Anyone who has roots here or is interested in on the history of person or persons that have lived in this locality is welcome to join this project as a collaborator. You may attach to this project profiles of persons that have lived in the locality together with photos and documents that concern them. This project is part of regional Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme project and main project Finland and Karelia.

If you are already in Geni, join as collaborator to the project as follows: in this page, choose Actions > Join project. Wait a moment so that your request to join will be accepted.

Project picture: Arms of Pihlajavesi with a rowan (-pihlaja) tree.

Welcome to join!

2.3 Lähteitä

Projektin yhteistyökumppanina voit täydentää ja tarkentaa paikkakuntakohtaista lähdeluetteloa.

Arkistolähteitä ja hakupalveluja

Peruslähteet

Muita arkistolähteitä

Paikallis-, kylä- ja talohistoriaa käsittelevää kirjallisuutta

  • Valtteri Kangasmäki: Tilan väkeä ja naapureita, kontaktinmuodostus Vuorimäen tilalla 1807–1883. Suomen historian pro gradu-tutkielma 2011. Historian ja etnologian laitos.
  • Matti J. Kankaanpää uudistanut ja täydentänyt Ilman Orkamon ”Vanhan Ruoveden isäntäluettelot v. 1552-1721”: Vanhan Ruoveden talonhaltijat, matrikkeli 1552-1809, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1990.
  • Aino Korja alkuperäinen selvitys, painatus ym. Katriina Mäenpää: Mäenpään talon historia, tehty suvun käyttöön, on suvun hallussa.
  • Aino Korja: Pihlajaveden Lotta Svärd paikallisosaston historiikki 1930-luvulta lakkautukseen saakka. Ainakin Aseman koululla on ollut paperikappaleena tämä historiikki.
  • Ilari Kotimäki: Kirkkaus Keuruun & Pihlajaveen.
  • Kari Kotiranta: Pihlajaveden kirkonrakentajia etsimässä. Tiedetila, 2017.
  • Stuart Köhler: Lehtomäki, UPM Metsä 2004.
  • Niilo Lamminmäki, Jouni Lamminmäki: Karhulankylän historia.
  • Pekka Rajala: Valkeajärven kyläkirja, Asutuksen ja elämisen vaiheita vuoteen 1971, 2003.
  • Pasi Saarimäki: Naimisen normit, käytännöt ja konfliktit. Esiaviollinen ja aviollinen seksuaalisuus 1800-luvun lopun keskisuomalaisella maaseudulla. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä 2010.
  • L. A. Sillanpää: Vanhan Ruoveden historia II:2, Vammalan Kirjapaino Oy 1969.
  • V. I. Suominen: Pihlajaveden seurakunnan historia, 1931. Huom. osa vanhimmista talotiedoista on myöhemmin tarkentunut ja muuttunut.
  • Teppo Vihola: Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918-1969, Vanhan Ruoveden historia III:3,2.
  • Iida Vuorela: Pihlajaveden Lotta Svärd paikallisosaston 10-vuotishistoriikki alkaen vuodesta 1919 jatkuen 1930 loppuun. Pihlajavesi 15.IV. -31.

Historiatietoa sisältäviä lehtiä

Sukukirjallisuutta

  • Sulo Kanerva koonnut: Iisakki Juhonpoika Nieminen ja hänen jälkeläisensä (Kanervat, Haukilammet, Nikkilät, Taipaleet, Hokkaset), 2001.
  • Tapio Kangasniemi: Kappas vaan, mikä suku (pääosin Yltiän suunnan sukuja), painettu 2010.
  • Matti J. Kankaanpää: Korpraali Mats Sandbäckin aiemmat vaiheet (Raiskin suku).
  • Matti Korpiaho tutkinut: Antti Antinpoika Yltiä / Nenonen.
  • Kaija Raiski koonnut, toim. Matti J. Kankaanpää: Letonmäen suku, Keuruskopio Oy 2007.
  • Antti Välkky: Välkyn sukukirja, 1985. Sukuseuran myöhemmät painetut julkaisut.
  • Raija Koskela-Dricschenko, apulaisena Riitta-Liisa Lehtomäki: Wästin sukuseuran julkistamat tiedot suvusta, vanhin tieto netissä).

Sukusivuja verkossa

Muita verkkolähteitä

Muuta kirjallisuutta

  • Matti J. Kankaanpää: Talon kertomaa. Opas talojen historian tutkijalle.
  • Lotta Svärd -järjestö: Valkoinen kirja – dokumentti valkoisten naisten toiminnasta vuonna 1918.
  • Lyytikäinen, Rekunen & Yli-Paavola: Suomen murrekirja.
  • Niemelä Jari: Talonpoika toimessaan - Suomen maatalouden historia.

Karttoja

Muita lähteitä

  • haastattelut
  • virkatodistukset



Hakusanoja: Keuruu Keski-Suomi Vanha-Ruovesi Vanha Ruovesi Suomi Finland