Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

Tervetuloa Pihlajaveden kyläpuuhun!

Pihlajaveden kyläpuu on Pihlajaveden asukkaita koskeva sukututkimusprojekti. Se on osa Genin maailman sukupuuta. Projekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti. Uudet yhteistyökumppanit, tervetuloa liittymään joukkoon, joko rakentamaan puuta eteenpäin tai istuskelemaan oksalle!

Pihlajaveden talonhaltijaprojekteja

Karimo | Kokinmäki | Lappi | Multamäki | Rajala | Simsiö | Sällinlahti

Muita tarkentavia projekteja

Pihlajaveden historiaa | Pihlajaveteläisittäin huomattavia henkilöitä | Simsiönkylän kyläkartta ja kylän asukkaat vuonna 1900 | Suuri adressi 1899 - Pihlajaveden allekirjoittajat


Pihlajaveden kyläpuun talonhaltijaprojekteista

Talo on ollut asutuksen perusyksikkö ja maaseudun elinkeinotoiminnan perusta. Jokaisella talolla on oma historiansa ja omat erityispiirteensä.

Pihlajaveden vanhimmat talot vuoden 1567 maakirjan mukaan ovat Lappi, Simsiö, Sällinlahti ja vuoden 1637 jälkeen autioitunut Seilonen. 1500-luvun loppuun mennessä oli perustettu myös Kolehma eli Könttäri, Kömi, Reinikka, Rekola, Somppi ja Yltiä. Niitä seuraavat kokonaan uudet talot paikkakunnalle perustettiin vasta 1700-luvun lopussa. 1800-luku oli uudistilojen kulta-aikaa. Lohko- ja palstatiloja muodostettiin vuodesta 1864 alkaen.

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/c2/43/10/39/534448470085581e/talo_punainen_large.jpg
Pihlajaveden taloja aikaväliltä 1567 - 1800-luku Google-karttapalvelussa - klikkaa tästä!

Seuraavassa luettelossa sinisellä linkillä merkittyjen Pihlajaveden talojen talonhaltijaprojektit on jo perustettu Geniin. Jos perustetun projektin sisältöä ei ole vielä aloitettu tai se on vasta alkuvaiheessa, linkin perässä on tähti (*) eikä projektia ole merkitty projektisivun alussa olevaan Pihlajaveden talonhaltijaprojekteja -kohtaan. Talon tunnettu perustamisvuosi on merkitty sulkuihin rivin loppuun.

1. Vuoden 1567 maakirjan ensimmäiset neljä taloa silloisessa Simsiön kylässä

2. 1500-luvun viimeisten vuosikymmenten uudistalot

3. 1600-luvun loppupuoliskolla jakautumalla muodostuneet talot

  • Vähä-Kömi (1667 jakautunut Kömistä)
  • Kaakkomäki (1675 jakautunut Rekolasta)
  • Kara eli Välikara eli Pihlasalmi talonhaltijat (1687 jakautunut Könttäristä)

4. Isojaon jälkeen 1700-luvun lopussa - 1800-luvun alussa talonkirjansa saaneet nuoret torpat

  • Mäenpää (1788)
  • Raiskinmäki (1788)
  • Karimo (1790)
  • Leppälä * (1790)
  • Kalliomäki (1792)
  • Lamminmäki (1792)
  • Multamäki (1793)
  • Naaramäki eli Naarala (1794)
  • Lehtomäki (1795)
  • Kankimäki (1796)
  • Koipimäki (1796)
  • Laurila eli Laurinmäki (n. 1800)
  • Peuramäki (n. 1800)
  • Sammalisto (n. 1800)
  • Vuorimäki (n. 1800)
  • Koivumäki eli Kulmala (1802)
  • Pirttimäki eli Järvi eli Pirttijärvi (1804)
  • Letonmäki eli Lukkari (n. 1810)

5. 1800-luvun uudis- ja lohkotaloja

(1800-luvun uudistalojen luettelo on keskeneräinen)

Talonhaltijaprojektit muodostavat vähitellen paikkakunnan sukupuun rungon Genissä. Johonkin talonhaltijaprojektiin on voitu sisällyttää myös kantatilan torpparit ja lohko- ja palstatilalliset. Talonhaltijaluettelon toteuttaminen on talohistorian tarkastelussa ensimmäinen vaihe. Kun se on valmistunut, talonhaltijaprojektin voi ennemmin tai myöhemmin laajentaa varsinaiseksi taloprojektiksi.

Jos olet kiinnostunut jonkin Pihlajaveden talonhaltijaprojektin tekemisestä Geniin, tarkista ensin onko se jo perustettu. Perustetuilla projekteilla on sininen linkki tällä sivulla ylempänä olevassa Talonhaltijaluettelot-kohdassa. Jos projekti on perustettu, voit alkaa täyttää siihen tietoja. Voit katsoa mallia jo olemassa olevista projekteista. Jos talonhaltijaprojektia ei vielä ole perustettu tai muuten tarvitset apua, ota yhteyttä Pihlajaveden kyläpuun perustajaan, joka on ensimmäinen henkilö projektin yhteistyökumppaneiden luettelossa.


Pihlajavesi lyhyesti

Nykyään Keuruun kaupunkiin kuuluva Pihlajavesi on Keski-Suomen maakunnan läntisin kylä, joka sijaitsee samannimisen järven ja vesireitin ympärillä Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan naapurina. Se on ollut harvaan asuttua maatalousseutua koko vakituisesti asutun historiansa ajan. Talojen ja kyläkuntien välillä on monin paikoin laajojakin erämaa-alueita.

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/1f/33/a6/cc/5344484698ec9f3a/pihlajavesi_-_kreivi_von_rosenin_kartta_1747_large.jpgPihlajaveden vesireitti ja sen varrelle perustetut talot kreivi von Rosenin kartassa vuodelta 1747. Karttaan merkittyjä paikkoja: Pihlajavesi (Pilawassi), Reinikka (Tomaslappi), Lappi eli Hankajärvi (Hangajerfvi), Rekola (Seilonen), Kolehma (Eskokolmanen), Kömi (Wanakerkenen), Simsiö (Jimsio), Liesjärvi (Lesjerfvi) ja Kutinlahti (Kuttulax).

Uudelle ajalle tultaessa Pihlajavesi kuului Suur-Ruoveteen. Seutu oli hämäläisten ja satakuntalaisten erämaata, jossa käytiin erässä emäalueilta käsin. Vähitellen alueelle syntyi kiinteää asutusta, jota täydentämään tulivat 1500-luvun jälkipuoliskolla savolaiset. Kun Keuruu erotettiin Ruovedestä vuoden 1630 tienoilla, Pihlajavesi jäi Keuruun yhteyteen. Vuonna 1776 Keuruu ja sen mukana Pihlajavesi siirrettiin Turun läänistä uuteen Vaasan lääniin.

Omaa kirkkoa ja seurakuntaa alettiin puuhata 1700-luvun jälkipuoliskolla. Vuonna 1780 Pihlajavesi perustettiin Keuruun rukoushuonekunnaksi. Nykyään Pihlajaveden erämaakirkkona tunnettu vanha kirkko valmistui vuonna 1782. Hautausmaista vanhin on vanhan kirkon ympärillä, jonne haudattiin jo 1600-luvulla. Vuonna 1809 Pihlajavesi sai oman papin. Kappeliksi se tuli vuonna 1831.

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/60/8c/5d/9e/53444846997e2969/pihlajaveden_vanha_kirkko_large.jpgErämaakirkko vuodelta 1782 on rakennustyyliltään kansanomainen. Siinä näkyvät erikoiset itäiset vaikutteet. Kirkon on suunnitellut kirkonrakentaja Matti Åkerblom.

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/46/0b/fe/b7/53444845777c0ca7/m012_hk10000_2907_large.jpgVuonna 1870 valmistunutta uutta kirkkoa rakennetaan. Uuden kirkon suunnittelijat olivat L.I.Lindqvist ja E.B. Lohrmann. Rakentajana oli Lauri Kuorikoski. Finna.fi. CC BY 4.0

Kunnallishallintoon siiryttäessä vuoden 1865 kunnallisasetuksen jälkeen Keuruun yhteyteen jääneellä Pihlajavedelläkin alettiin kehitellä omaa kunnallishallintoa. Pihlajaveden uusi kirkko valmistui Pihlajavesi-järven etelärannalle vuonna 1870. Uuden kirkon lähellä on niin kutsuttu vanha hautausmaa, Rekolan hautausmaa.

Pihlajavesi itsenäistyi omaksi kunnakseen vihdoin vuonna 1895. Kolmas, nykyinen hautausmaa valmistui vuonna 1930 Koipikankaalle. Asukasluku oli suurimmillaan 2 330 henkeä 1950-luvulla. Vuodesta 1960 lähtien Pihlajavesi kuului uuteen Keski-Suomen lääniin. Vuonna 1969 Pihlajavesi liitettiin takaisin Keuruuseen.

Naapuriseurakunnat

Naapuriseurakunnat ovat Keuruu, Ruovesi, Virrat, Ähtäri ja Pohjaslahti. Niiden paikkakuntaprojektit Genissä ovat Keuruun sukupuu, Ruoveden sukupuu, Virtain sukupuu ja Paikkakunta Ähtäri. Pohjaslahti sisältyy Ruoveden projektiin.

Pihlajaveden kirkonkirjoista

Vaikka Pihlajaveden historiakirjat alkavat vasta 1834 (aikaisemmat ovat Keuruun yhteydessä), on lisäksi rippikirja 1788-1793 (vaillinainen ja tilapäisluontoinen--) ja tilikirja 1798-1833, joka sisältää merkintöjä mm. haudatuista, muttei vihkimämaksuista.

Pihlajavedeltä on yksi rippikirja jo 1780-luvulta, jolloin ne Keuruulta puuttuvat. Siihen sisältyy paitsi Pihlajavesi myös Liesjärven kylä. Pihlajaveden vanhan kirkon rakentamisen myötä Keuruun pitäjän Liesjärven kylä osallistui Pihlajaveden seurakunnallisiin toimiin, ja sen katsottiinkin kuuluneen Pihlajaveteen 1780- ja 1790-luvuilla.

Keuruun kirjoista on mainittava, että kirkkoa ryöstettiin sodassa 1808. Pappila paloi kokonaan yötä vasten 19.8.1809, jolloin osa arkistoa tuhoutui.


Pihlajaveden kyläpuu -projektin yleisistä toimintaperiaatteista

Jos sinulla on juuria Pihlajavedellä, olet muuten kiinnostunut paikkakunnan sukuhistoriasta tai vain hallinnoit pihlajavetisten Geni-profiileja, liity projektimme jäseneksi seuraavasti:

Projektiin liittyminen: Valitse ollessasi Geniin kirjautuneena tällä sivulla Toiminnot > Liity projektiin.

Projektin jäsenenä voit lisätä siihen Pihlajavedellä syntyneitä, eläneitä, kuolleita tai sinne haudattuja edesmenneitä henkilöitä. Kun perustat Geniin uusia Pihlajavedellä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden tai sinne haudattujen henkilöiden profiileja, toivoisimme, että samalla lisäisit ne projektiin. Pihlajavetisten profiilit lisätään Pihlajaveden kyläpuuhun niiltäkin ajoilta, jolloin Pihlajavesi on ollut osana Ruovettä tai Keuruuta, jolloin voidaan seurata sukujen vaiheita saman maantieteellisen sijainnin mukaan. Profiilit voi liittää sen lisäksi myös Ruoveden tai Keuruun projekteihin, jos on kyse ajasta, jolloin Pihlajavesi on kuulunut niihin. Lisäksi profiilit voi liittää suurempiin projektikokonaisuuksiin Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme ja Suomi ja Karjala.

Profiilien lisääminen projektiin (projektin jäsenenä): Valitse profiilisivulla Toiminnot > Lisää projektiin.

Projektin jäsenenä voit lisätä valokuvia ja dokumentteja projektiin. Jäsenenä saat tietoa muutoksista projektin profiileissa, keskusteluissa, valokuvissa ja dokumenteissa. Voit kutsua ja hyväksyä myös uusia yhteistyökumppaneita projektiin. Liittymispyynnöt tulevat kaikille projektin jäsenille, ja kuka tahansa heistä voi hyväksyä pyynnön. Kumppaneiden kutsuminen tapahtuu seuraavasti:

Yhteistyökumppaneiden kutsuminen projektiin (projektin jäsenenä): Valitse tällä sivulla Toiminnot > Lisää uusia yhteistyökumppaneita.

Haluamme projektissamme kiinnittää erityistä huomiota tiedon laatuun ja lähdetietojen näkyvyyteen. Toivomme, että projektiin liitettäviin profiileihin liitettäisiin sellaiset lähdetiedot, joista muutkin käyttäjät pystyvät yksiselitteisesti tunnistamaan profiilihenkilön henkilöllisyyden. Lähteiden lisäämiseksi profiilin tiedoille Genissä on kaksi vaihtoehtoista perustapaa:


Kun käyt projektiin tai profiiliin liittyvää keskustelua, muistathan, että keskustelut ovat julkisia. Muista myös yksityisyyden suojan ja tekijänoikeuksien kunnioittaminen. Tarkempaa ohjeistusta löydät Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme -alueprojektista ja sen ohjekuvista sekä Suomi ja Karjala -pääprojektista. Liitythän mukaan myös niihin. Yleisiä ohjeita Genin käyttöön löydät Ohjeet - Suomi ja Karjala (kesken editoinnin) -ohjeprojektista.

Kaikki Suomi ja Karjala -alueen paikkakuntaprojektit profiili- ja yhteistyökumppanimäärineen näet seuraavasta tilannekartasta, jonka kautta pääset myös siirtymään ja liittymään niihin:

sticker_new_right.gif Suomi ja Karjala -alueen paikkakuntaprojektien zoomattava tilannekartta (klikkaa tästä) sticker_new_left.gif

Projektin yhteystiedot

Geni-projekti on yhtä kuin yhteistyökumppaniensa verkosto. Jos haluat keskustella Pihlajaveden alueen sukututkimukseen liittyvistä aiheista tai sinulla on lisätietoja projektissa käsiteltyihin asioihin, aloita projektikeskustelu tai lähetä viesti projektin yhteistyökumppaneille tai perustajalle. Perustaja on yhteistyökumppaneiden luettelon ensimmäinen henkilö.


Short summary in English

Village tree of Pihlajavesi is a genealogy project for Pihlajavesi village inhabitants. Pihlajavesi was an independent municipality from 1895 to 1969, but nowadays it is the westernmost village in Central Finland and belongs to Keuruu municipality.

Anyone who has roots here or is interested in on the history of person or persons that have lived in this locality is welcome to join this project as a collaborator. You will receive notifications of discussions, added photos and documents by following this project. You may attach to this project profiles of persons that have lived in the locality together with photos and documents that concern them. This project is part of regional Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme project and main project Finland and Karelia.

If you are already in Geni, join as collaborator to the project as follows: in this page, choose Actions > Join project. Wait a moment so that your request to join will be accepted.

Project picture: Arms of Pihlajavesi with a rowan (-pihlaja) tree.

Welcome to join!


Pihlajaveden kyläpuu -projektisivujen lähdeluettelo

Yleisiä linkkejä Pihlajaveden historiatietoihin netissä

Muut projektisivujen lähteet kuin aiemmin tällä sivulla ja Pihlajaveden historiaa -sivulla mainitut nettilähteet

  • Jokipii, Kankaanpää, Nissilä ja Orkamo: Vanhan Ruoveden historia I:2, liiteosa
  • Kankaanpää Matti J.: Talon kertomaa. Opas talojen historian tutkijalle.
  • Lotta Svärd -järjestö: Valkoinen kirja – dokumentti valkoisten naisten toiminnasta vuonna 1918
  • Lyytikäinen, Rekunen & Yli-Paavola: Suomen murrekirja
  • Niemelä Jari: Talonpoika toimessaan - Suomen maatalouden historia
  • Sillanpää L. A.: Vanhan Ruoveden historia II:2, Keuruu, Multia, Mänttä, Pihlajavesi, Ähtäri
  • Suominen V. I.: Pihlajaveden seurakunnan historia vuoteen 1900
  • Vihola: Keuruun ja Pihlajaveden historia 1869 - 1917. Vanhan Ruoveden historia III:3 1

Talonhaltijaprojektien lähteet on mainittu erikseen kullakin projektisivulla.




Hakusanoja: Keuruu Keski-Suomi Vanha-Ruovesi Vanha Ruovesi Suomi Finland