Ivaska, Ivaskanmäki

Kun Räisälän kirkolta Käkisalmen suuntaan mentäessä oli ylitetty Ivaskan silta, alkoi Ivaskan kylä. Vuodesta 1875 palveli liikennettä maantielautta, joka korvaantui räisäläisten yhteisvoimin rakentamalla sillalla vuonna 1908.

Heti sillan ylityksen jälkeen alkoi Ivaskan hovin alue. Hovin kaksikerroksinen päärakennus oli maantien vasemmalla puolella. Monet vaiheet kokeneen sukukartanon 1922 valmistunut päärakennus oli järjestyksessään kolmas. Ivaskan hovin päärakennuksen edustalta on löytynyt useita arkeologisia löytöjä, niin kuin muualtakin Ivaskaa ja Ivaskanmäkeä. Vuonna 1921 Räisälän kunta osti suurimman osan hovin maista ja osan tilan rakennuksista. Ivaskan hovista käytettiin myös nimitystä Iso-Ivaska ja aivan perustellusti. Sillä maantiestä vähän matkan päässä oli tila nimeltä Pikku-Ivaska.

Maantien oikealla puolella oli aivan lähellä rantaa oli Räisälän ensimmäinen meijeri. 1880-luvulla rakennettu meijerirakennus oli 1900-luvulla muutettu useamman perheen asunnoksi. Tästä vähän matkaa oli kunnan sairastupa ja lääkäritalo. Samalla alueella oli vielä Ivaskan saha. Ivaskaan kuului myös alue muutaman kilometrin verran Pyhäsalon tien suuntaan. Käkisalmen maantietä eteenpäin mentäessä erkani tie Ivaskanmäkeen. Sen tien varrella vasemmalla oli 1932 valmistunut komea kunnalliskoti ja toisella puolella tietä oli lastenkoti.

Noin kilometrin päässä Ivaskanmäen tien haarasta Käkisalmen suuntaan oli kunnan maalla tiilitehdas. Siinä valmistettiin tiiliä vain kesäisin. Vähän ennen Härkeensaaren tiehaaraa alkoi Kivipellon kylä. Kylän Ivaskanmäen puoleinen osa niin kuin myös Kivipellon kylään rajoittuva kylän alue erosivat muusta Ivaskasta siinä, ettei alueella ollut Hovin maita.

Ivaskan kylän pääelinkeinot olivat maa- ja metsätalous, karjanhoito ja kalastus. Ansiotyössä kävijöille suurimpia työnantajia olivat Räisälän kunta ja Ivaskan hovi. Monessa taloudessa hankittiin lisäansioita ajamalla talvisin hevosella rahtia. Myös eri alan ammattimiehiä oli kylässä, esimerkiksi muurari, räätäli, puuseppä ja seppä. Kylässä pidettiin erilaisia talkoita. Oli katonteko-, heinänteko-, viljanniitto- ja kyntötalkoita. Kylän väki kävi ahkerasti kirkossa sekä muissakin seurakunnan eri tilaisuuksissa. Ivaskan kylässä ei ollut omaa kansakoulua, vaan kylä oli jaettu alueellisesti kahteen eri koulupiiriin. Kirkonkylän koulupiiriin kuului Ivaskanmäen alue ja suuri osa Ivaskaa. Itäisin Ivaskan osa kuului Kivipellon koulupiiriin, samoin Pyhäsaloon johtavan tien varren alue.

Nykytilanne: Ivaska kuuluu Melnikovoon. Vanha Ivaskan silta on purettu ja tilalla uusi venäläisten tekemä. Ivaskan hovin päärakennus on säilynyt, mutta on huonokuntoinen. Kunnalliskoti on säilynyt ja on nykyisin asuntokäytössä huonokuntoisena. Kunnalliskodin tie on siitä erikoinen, että se on päällystetty betonilevyillä.

Lähde: räisälä.fi, Räisälä- kotisivut