Putoria

Räisälän kirkonkylän keskustasta johti neljä maantietä eri suuntiin. Kun lähdettiin kulkemaan Käkisalmeen menevää tietä noin kilometrin verran, tultiin Putorian kylään. Tienhaaran viitta näytti vasemmalle Käkisalmeen ja suoraan menevä tie osoitti Kiviniemeen päin. Tienviitan soikeassa keskus kilvessä oli ennen vanhaan nimi PUDORIA, asiakirjoissakin käytetty, josta nimestä kansa pudotti puheessaan "herras-d:n" pois.

Putorian kartanon vanha päärakennus risteyksessä oli parin sadan metrin etäisyydellä Ivaskan sillasta. Kun lähdettiin Kiviniemen tielle, sijaitsi ensimmäisenä maantien oikealla puolella Paavilaisten sisarusten pieni kotitalo pihoineen. Sen jälkeen kallion takana samalla puolella tietä Tervosen punaiseksi maalattu kauppatalo. Sitten alkoivat kansanopiston pellot. Vasemmalla mäntyharjanteella rakennusryhmä, kauppaneuvos Lallukan lahjoittama kartano eli opiston myöhemmin sodassa palanut päärakennus, opettajien ja oppilaiden asuntolat sekä veistola lähellä Vuoksen rantaa.

Muutaman sadan metrin päässä tuli vastaan Putorian pieni "naapurilähiö" - Parkalan kylä. Ensimmäisenä oikealla kujasten päässä oli Tontin Annan asumus. Seuraavana oli seppä Edvard Kärkkäsen talo pajarakennuksineen. Heillä oli kylän ensimmäinen puhelin ja kuorma-auto tukinajoon. Einari Kärkkänen toimi autonkuljettajana. Aivan tien laidassa oli Eljas Pöystin talo, pihassa kylän nuorison suosima tukeva kiikku. Kapean kylätien tuntumassa oli Härkösen Antin talo. Kauempana metsän laidassa sijaitsi Katri Multasen harmaan talon pihapiiri. Viimeisenä tien poskessa oli punertava pikku mökki, jossa Seppälän Taavetti asusti Maijansa kanssa. Oikealla aukeni Karhulammen suo, vasemmalla nousi kivikkoinen tie Tuulaskoskelle. Tästä kohdasta kertyi matkaa kirkolle parisen kilometriä. Parkalan kylän kaikki asumukset oli rakennettu maantien oikealle puolelle, koska vasemmalla kohosi männikköinen harju ja sen takana virtasi rauhallinen Vuoksi.

Juho Lallukka osti Pudorian kartannon ja kunnostutti sen opetustarkoituksiin, hankki opetusvälineet ja palkkasi opettajat ja maksoi kaikki opiston kustannukset viiden vuoden ajan. Opisto aloitti työnsä 9.11.1908. Räisälän valtauksen yhteydessä 1941 opiston päärakennus, poikien asuntola, sekä karja- ja talousrakennukset tuhoutuivat.

Lähde: räisälä.fi, Räisälä- kotisivut