Follow
Tämä projekti on Sortavalan maalaiskunnan Rantueen kylän kyläprojekti. Kyläprojekti päivittyy ja täydentyy jatkuvasti.
Johdanto Rantueen kylään
Rantueen kylä sijaitsee Sortavalan kaupungin itä puolella Riekkalan saaressa. Se on Läppäjärven rannalla vastapäätä kaupunkia.
Riekkalan saariston kylät
Nukuttalahti | Sinilä | Rantue | Ojavoinen | Ihaksela | Tukianmäki | Parola | Tokkarinlahti | Riekkala | Telkinniemi | Pohju | Hakala | Kekrinlahti | Heikkurinsaari
Rantueen talot talo talolta 1939
Pistäytykäämme jokaisen talon kohdalla. Lossilta nousemme mäelle, jossa oikealla on kaksi Pullin taloa, isän ja pojan. Tästä erkanee tie vasemmalle Nukuttalahteen. Laskeudumme kiertelevää tietä peltoaukealle.
Vasemalla jyrkän kallion kohdalla ovat Valjuksen, kaksi Hyvösen veljesten, August ja Juho Torppalan ja Ida Talvisalmen asuintalot. Tästä käännymme oikealle Miikkulan kreikkalaiskatoliselle kirkolle. Siinä joskus pidetään jumalanpalveluksia. Kirkon lähitalossa asuu Elvon perhe, sekä kylän täkkimestari Katri Jormakka poikansa ja äitinsä kanssa. Tuosta läheltä kulkee talvisin jäitse peräsaarelaisten ”viehkatie” kaupunkiin.
Palaamme takaisin maantielle ja sivuutamme Palagean Sotikoffin ja Kusti Salosen mökit. Jatkamme eteenpäin maataittumalle, josta tie jatkuu Tokkaranlahteen ja muihin kyliin. Mäkirinteessä vasemmalla on Juho Ahlholmin kauppa ja mylly naapureina Aleks Fomitseff, Edvad Pulkkinen, Juho Jurvanen ja Juho Lankinen. Oikealla puolen tietä asuvat Otto Melkinen, Hamarus, Siintamo, Sergei Torppala, Oskar Olavi Lamberg, Kaisa Eronen, Jaakko Raninen, Böhm ja Havukainen. Tästä käännymme ympäri. Syksyisin kaupungin ja Karjalansillan valot iloisesti vilkkuvat järven takaa.
Palaamme takaisin varsinaiselle Rantueen tielle, joka luikertelee rannan mukaisesti. Oikealla olevassa talossaan viettää vanhuudenpäiviään seppämestari Johan Tahvanainen, joka omisti nuorempana pajan ja talon kaupungissa. Ylitämme peltojen välitse lirisevän puron ja saavumme Sofia Palkion kodin kohdalle. Vieno tuuli siinä rannalla kaisloja somasti kahisuttaa. Naapuruksina ovat Katri Kuokkanen, Lambergin veljekset Matti, Vihtori ja Viljo, sekä veljekset Antti ja Olli Uimonen.
Heinäpellolta tulee apilaantuoksu, kun saavumme Samuli Tiinosen perillisten talon kohdalle. Tätä taloa on sama suku pitänyt hallussaan noin 300 vuotta. Samuli Tiinonen harjoitti isänsä tavalla maanviljelyksen ohella laajaa kala- ja lintukauppaa Pietariin niin kauan, kun tie sinne oli vaapaa. Saaren puhelinkeskus sijaitsi tässä talossa noin 20 vuotta.
Tästä sopiikin laskeutua rantaan ja pistäytyä soutaen salmen yli Tarhalansaareen, jonka nimi on ollut Tiinosensaari silloin, kun sen eräs Tiinosen veljeksistä. Puusepänliike Supisen saatua saaren haltuunsa rakennutti liiketyöntekijöilleen pitkän kaksikerroksisen asuintalon. Se kätkee kattonsa alle lapsirikkaita perheitä, joiden huoltajat käyvät työssä kaupungissa. Ylempänä saaressa on pienempiä asuinrakennuksia. Peltoa on useita hehtaareita ja mäennyppylällä sorjavartinen koivikko.
Kulku saaresta syksyisin keväin oli vaikeaa, kuten lähellä olevasta Jokisaarestakin, koska puolustuslaitoksen laivat usein särkivät tien. Silloin oli jäitse Hiiliniemen kautta pyrittävä kaupunkiin.
Naapurina on Pormestarinsaari, joka on vanha huvittelupaikka ja johon on hiekkanen uimarantakin kunnostettu. Lähellä on Kukkasaarikin. Palatessamme soudamme Tolvasen niemeen ja astelemme kersantti Taavi Vatasen pihaan, josta piennarpolkua viiletämme maantielle. Sivuutamme vasemmalta Otava-laivan viimeisen kapteenin, Juho Huttusen, talon. Kapteeni on valtameriäkin kyntänyt, mutta pojat harjoittelevat kotipellon kyntöä.
Tuo pienempi mökki ja toiset isommat rakennukset kuuluvat rakennusmestari Juho Hartikaiselle. Liikemies Härkösellä oli komea karjatalous tässä. Rantahuvilassa viettää kesäänsä puuliikkeen omistaja Juho Kettusen perhe.
Tie laskeutuu Tolvasenlahteen, josta se nouseen jälleen talolle, jota isännöin luotsi Juhana Juhonpoika Tolvanen Yli 300 vuotta sama suku hallinnut tilaa. Kylässä asuvien luotsien toimipaikkana on Keljosaaren luotsiasema Valamoon mennessä.
Kävelemme vasemmalle ja saavumme omenapuiden ja marjapensaiden ympäröimään laivanpäällikkö Fabian Langströmin kotiin. Hän oli Sortavalan poikia ja kävi maamiekoulun, mutta purjehtikin Laatokalla yli 40 vuotta. Rattoisaa oli kuunnella hänen kertomuksiaan ”merellä”, kuten Laatokkaa sanottiin. Vanhempi polvi tietää kertoa yhtä ja toista kippari Matti Tolvasesta, joka ensimmäisenä päällikkönä laivalla liikennöin Sortavalan ja Läskelä väliä. Hän asui Langströmin naapurina.
Metsänsyrjästä löydämme Pekka Vänskän ja Martta Vasileffin mökit. Oikaisemme polkua myöten takaisin maantielle ja niin tulemme johtaja Juho Nurmen huvilan edustalle.
Nytpä käännymmekin oikealle kansakoulun pihaan. Korkea kuusiaita suojaa puutarhaa pohjatuulilta. Kylä sai kansakoulun vuonna 1924. Sitäennen kävivät lapset Riekkalan koulussa ja seminaarin harjoituskoulussa. Puutarhan kohdalta tie kääntyy vasemmalle ja sen varrella ovat maanviljejöiden Juho Silvennoisen, op. Mikko Ryttyläisen ja Matti Ilveksen talot. Tie jatkuu kivisen mäen Juho Vehviläisen, Paavo Martikaisen ja Juhana Kettusen taloihin Hakalan joelle.
Koulun naapurina on Mavalan huvila Kesäniemessä. Tien varrella harmaa rakennus on Lambergin sisarusten. Kauempana rannalla ovat olli Pärnäsen ja luotsi Antti Laisin kodit, sekä Eino Laisin talo vähän sivummassa.
Vasemmalle johtava tie vie metsän takana oleviin Heikki Eklundiin ja Huugo pennaseen. Tie jatkuu Kekrinlahteen Pekka Matikaiselle, Juho Hiirelle, Matti Vaittiselle ja Mairutlahteen Herman Lambergille, joista kaikista lapset kävivät koulua Rantueella.
Nyt saavummekin maisteri Pekka Supisen omistamaan Louhelaan. Siinä on 4 asuinrakennusta. Niiden runsaus oli hyvään tarpeeseen Louhelan kesäkodille, joka vuosina 1924- 1939 rouva Eeva Supisen hoidossa majoitta satoja kesävieraita koti- ja ulkomailta. Supisenjoelta kipaisemme Arposenmäelle. Siellä olevassa taloryhmässä asuvat seppä Hakkarainen, maalari Herman Arponen, Hilda Matikainen, maanviljelijä Juho Arponen, torikauppias Matti Ruostesaari, autoilija Juho Jaatinen, Maria harmainen, antti Juuska ja Toivo Metso sekä Martikainen. Rannalla ovat lääkärien E. Marttisen ja Tahvo Rytkölän huvilat.
Salmen takan on Lihkatsu eli Lihkala, joksi saaren asukkaat olivat niemen suomentaneet. Se sijaitsee nion 2-3 km Sortavalan kaupundita etelään Sipilän ja Rantueen salmien välissä Kukkassaren naapurina. Saaren noin 20 ha käsittävä alue, johon kapealla, usein veden alla olevalla kannakselal liittyy pieni Tiensuunsaari, on etupäässä viljavaa peltoa lukuunottamatta molemmissa päissä sijaitsevia kallioalueita rehevine lehtoineen.
Asutuksen alkaessa saarela sen ensimmäiset omistajat olivat Poutiaiset ja Arposet. Senjälkeen ovat saarella asuneet Vanniset, Kotilaiset, Salmiset, Paavilaiset, Tiensuut, Vallgrenit, Vilukselat ja Rautavirrat. Ennen talvisotaan viettivät omassa huvilassaan kesäänsä tohtori Pekka Aloåaeus, Kauppiaat Pekka Lampela ja E. Pirhonen sekä varatuomari I. Luostarinen. Vakinaiset asukkaat veljekset Matti ja Antti Matinpoika Arponen siirtyivät saareen Arposenmäeltä vuosisadan alussa. Antti Arposen kuoltua hallitsi tilaa kalastaja Juho Kanervasalo.
Matti Arponen oli kahden ammatin harjoittaja maalausurakoitsija ja suksivoidetehtailija, sekä hoiti samanaikaisesti kotitilaansa. Urheilurientoihin hän otti innokkaasti osaa. Lukemattomat ovat ne kerrat, jolloin hänen talonsa oli Sortavalan Merisuojeluskunnan kilpailujen keskuspaikkana.
Kulkiessamme Mairutrantaan tain niinkuin se lyhennettiin Mairuulle on tie muuttunut huonoksi. Rehevän koivikon keskellä on Liikeväen huvila. Tänne asti moottorialus Rantue liikennöin kaupungista. Saavumme luotsi Aapo Tolvasen piha-aidan vieritse naapuruksiin venemestari Mikko Arposelle ja maanviljelijä Mikko Lehtoselle. Kauenpana näkyvät Antti Horttanaisen ja Hirvosen perillisten somat ranta-asunnot.
Sortavalan maalaiskunta, Muistojenkirja, Pieksamäki 1954
Lähteitä
Rantue 1600-luvulla
Rantue (Randa) Vuoden 1638 maakirjassa
Rantue (Randa) Vuoden 1649 maakirjassa
Rantue (Randå) vuoden 1681 maakirjassa
Rantue (Rando by) vuoden 1683 henkikirjassa
Rantue (Randoby) vuoden 1685 henkikirjassa
Rantue (Rando by) vuoden 1687 henkikirjassa
Rantue (Randa by) vuoden 1689 henkikirjassa
Rantue (Rando by) vuoden 1690 henkikirjassa
Rantue (Rando) vuoden 1691 henkikirjassa
Rantue (Randois) vuoden 1693 henkikirjassa
Rantue (Randois) vuoden 1694 henkikirjassa
Rantue (Randois) vuoden 1695 henkikirjassa