Härskeensaari

Härskeensaaren kylä asettuu historian valokeilaan 1500-luvun lopulla. Vuonna 1589 asiakirjoissa mainitaan sukunimeltään tunnettu luterilainen talonpoika Hendrich (Heikki) Härskinen (Herskin). Häntä voidaan perustellusti pitää kylän kantaisänä. Härskeensaari mainitaan jo vuonna 1613 asutuksi Tiurin, Unnunkosken, Humalaisten, Hytinlahden ja Räisälän kylän ohella. Härskeensaarella (Härskiänkylässä) asui 1600-luvun alkuvuosina ainakin neljä sukunimeltään tunnettua talonpoikaa: Liimatta, Javanainen, Akkoinen ja Matikka.

Härskeensaari sijaitsi Kannaksella Räisälän pitäjässä Vuoksen vesistön sivunhaarojen, peltojen, luonnonniittyjen, loivien mäentöyräiden, havu- ja sekametsien ympäröimänä, mitkä vesistöjen kanssa elävöittivät maisemaa. Härskeensaaren asema oli suojainen ja selväpiirteinen. Se oli kahden kapean Käkisalmen selkään laskevan haaran välisellä alueella. Härskeensaaren naapurikyliä olivat Unnunkoski pohjoisessa, Timoskala lännessä, Kivipelto etelässä sekä Sakkalinkylä ja Tiittala itäpuolella.

Lähes kaikki härskeensaarelaiset saivat elantonsa maataloudesta. Sivuelinkeinona lähes jokaisen talon väki kalasti. Aikaisempina vuosisatoina, vanhan Vuoksen aikoina, kalastus oli hyvinkin tärkeä elannon antaja. Härskeensaarelle tullaan kirkonkylästä Myllypellon kautta Käkisalmeen johtavaa valtatietä, josta erkanevat Kivipellontie ja siitä poikkeava Unnunkoskentie. Kylätiet olivat hiekkateitä, jotka haarautuessaan muuttuivat kärryteiksi ja kinttupoluiksi. Härskeensaarelta pääsi Timoskan virran yli kävelysiltaa myöten Timoskalaa. Kylä kuului Unnunkosken kolupiiriin ja kouluun kuljettiin soutaen ja talvisin jäätä pitkin.

Nykytilanne: Kylän uusi nimi on Hvojnoje. Uusi venäläisten tekemä tie sinne alkaa Kivipellolta noin 0,5 km lähempää Räisälän keskustaa. Vanhoja suomalaisten aikaisia taloja on jäljellä kolme v.2010 ( Hatara, Lampela ja Rantala). Kylään on rakennettu venäläisten toimesta uudempia rakennuksia

Lähde: räisälä.fi, Räisälä- kotisivut