Makkola

Vuoden 1656-57 sota päättyi Ruotsalaisen voittoon ja sen johdosta lähes kaikki ortodoksit pakenivat Räisälästä Venäjälle. Aluelle muuttanut väestö ei kuitenkaan ollut täysin yhtenäistä. Savakojen ja äyrämöisten tavat ja kulttuuri olivat erilaisia jopa niin, että vielä 1850-luvulla vaatetuksen perusteella voi päätellä kumpaan joukkoon talonpoika kuului. Muiden heimojen osuus Makkolan varhaisesta väestöstä oli vähäinen. Sotien edellä 1930-luvulla ei enää voinut tunnistaa tai erottaa savakoita ja äyrämöisiä toisistaan.

Makkolan koulupiirin kuului kuusi kylää: Karkola, Kökkölä, Lammasmäki, Luotsanlahti, Makkola ja Näpinlahti. Koulupiirissä oli taloja 142 ja asukkaita noin 750. Kylissä vanhimmat talot olivat Ruotsin vallan aikana syntyneitä, kruununtalonpoikien asuttamia tiloja ja näistä lohkottuja pientiloja. Poikkeuksena Näpinlahti, jonka talot olivat entisiä seurakunnan torppia. Todellisia suurtiloja ei Makkolan koulupirissä ollut. Talollisten joukossa oli vain muutamia joiden tilan koko ylsi yli 200 ha. Räisälän kirkolta Sairalan asemalle johtava tie valmistui 1898 ja oli Makkolan koulupiirin tärkein maantie. Toinen tärkeä maantie oli koulupiirin pohjoisosan läpi kulkeva Siirlahdentie, joka noudatteli ikivanhaa ratsutietä.

Makkolan merkittävin teollisuuslaitos oli Vaitojan veljesten saha, joka harjoitti vientisahausta. Saha, puusepänverstas ja mylly työllistivät n. 10 henkilöä ja välillisesti puunhankinnan ja ajojen ansiosta huomattavasti enemmän.

Sahaustoimintaa harjoittivat myös sirkkelisahurit, joita koulupiirissä oli kaksikin. Rakennusmiehiä, maalareita, muurareita, kirvesmiehiä, kivimiehiä jne. oli kolupiirissä monia, osa toimi urokoitijoina työskennellen naapuripitäjissäkin. Suutareita ja räätäleitä oli koulupiirissä useita samoin ompelijoita, myös ammattimainen kutoja. Hierojia, kuppareita ja lapsenpäästäjiä oli heitäkin tarpeeksi. Ammattimaisia parsiniekkoja jotka ostivat ja teurastivat karjaa oli koulupiirissä ainakin kaksi. Oli nahkuri, useita seppiä, veneiden tekijöitä, rekien ja kärrien tekijöitä ja tietysti seppiä. Maanmittari, poliisi, vankivyöräri ja pontikankeittäjä löytyivät myös omasta takaa. Räisälän osuuskauppa avasi sivumyymälän Makkolaan 1931.

Koulupiirin sivistyselämän keskus oli seurojen talo (maalaisliiton talo) siellä kokoontuivat paikalliset yhdistykset etenkin nuorisoseura Pyrintö. Seurojen talolla harjoitteli ja esiintyi myös Makkolan jouhiorkesteri. Seurojen talon vieressä oli urheilukenttä, joka oli ahkerassa käytössä. Makkolan kansakoulu perustettiin 1913 vuokratiloissa ja varsinainen koulurakennus valmistui 1918. Alakoulun toiminta alkoi vasta 1930.

Nykytilanne: Kylä uusi nimi on Studenoje. Kylässä on vanhoja pieniä asuintaloja ja hökkeleitä. Kylässä ei ole mitään palveluita.

Lähde: räisälä.fi, Räisälä- kotisivut