Tiuri

Tiurin kylässä on ollut asutusta jo kivikaudella. Kylän rajalta Alhotojalta on löydetty n. 6000 vuotta vanha kivikautinen asuinpaikka. Noin 4000 vuotta sitten Saimaan vesistön vedet raivasivat tiensä Vuoksea myöten Laatokkaan Tiurin kylän halki. Satoja neliökilometrejä jäi järven pohjaa jäi kuivaksi, heikentyivät kalastus mahdollisuudet, hävisi asutuskin Tiurin alueelta ehkä vuosituhansien ajaksi. Pronssikaudeltakaan ei ole löydetty kylän alueelta asutukseen viittaavia merkkejä. Vasta rautakaudella n. vuoden 500 paikkeilla on Vuoksen rantojen todettu asututksi.

Tiurinlinna syntyi 1100 tai 1200-luvulla alussa saarelle Vuoksen kapeimpaan kohtaan, samoihin aikoihin kuin Käkisalmen linnakin. Saari oli n. 230 m pitkä ja 40-60 m leveä, jonka ympärille asukkaat rakensivat kivimuurin. Kaivauksissa on todettu linnassa olleen toistakymmentä puurakennusta. Kylän läntinen raja oli v. 1323 solmittu Pähkinäsaaren rauhan raja. Tämä jätti Tiurin Venäjälle kuuluvaksi ja avoimeksi hillittömille ryöstöille. Ruotsalaiset hävittivät linnan vuonna 1411.

Nykyisistä tiurilaisista suvuista Henttisen suku on ollut jo Tiuria asuttamassa 1600-luvun puolen välin seuduilla. 1600-luvun lopuilla on Torsti ja Lallukka suvut siellä asuneet sekä muutamia muita. Vuoden 1857 tapahtuneen Vuoksen laskun jälkeen vesi laski yhdellä kertaa 4-5 m, joten Tiurin kylän kohdalla matalista liejupohjaisista rannoista tuli satoja hehtaareja peltoa. Samalla hiljeni Tiurin kylän kohdalla ennen niin mahtava Vuoksen uoma hiljaiseksi sisäjärveksi.

Tiurin kylä oli laaja pinta-alaltaan ja asukkaita noin 1000. Läpi virtaava Vuoksi jakoi sen kolmeen kyläryhmään: Joenpuoli - Suurkylä -Alhotoja-Härkökorven ryhmiin. Kylä oli jaettu kolmeen kansakoulupiiriin: Tiuri, Kynsijärvi ja Alhotojan piiri. Näissä kolmessa piirissä toimi ylä- ja 36-viikkoinen alakansakoulu. Näiden lisäksi osa Salopuolen lapsista kävi Humalaisten koulupiirin koulussa.

Kylälle antoi leimansa sen voimakkaasti kehittyvä maatalous. Sen 152:lla viljelijällä oli peltoa yhteensä 1302,8 ha eli 8,57 ha viljelmää kohti. Teollisuuslaitoksia ei kylässä ollut, lukuunottamatta Tiurin Mylly- ja Sahaosuuskunnan omistamaa myllyä. Tiurinkosken länsirannalla oli kauppias Paavilaisen liiketalo jo 1800-luvun loppupuolella. Tämä siirtyi 1907 perustetun Tiurin Osuuskaupan omistukseen, jossa toimi osuuskunnan päämyymälä. Sivumyymälät olivat Humalaisissa ja Tiurin kylässä.

Tiurin Nuorisoseura toiminta alkoi v. 1905 ja oli yksi seutukunnan ripeimmin ja monipuolisimmin toimiva valistusjärjestö. Seuralle valmistui oma talo v. 1919 kylän keskustaan. Kuorotoimintaa oli kylällä jo vuodesta 1897 alkaen. Soittokunta harrastus oli vilkasta ja Räisälän Soittokunnan soittajista valtaosa oli tiurilaisia. Näytelmäharrastus oli kylällä aktiivista. Urheilu ja liikuntaa harrastettiin paljon, olihan nuorisoseuralla oma urheilukenttä Napuli.

Nykytilanne: Kylän uusi nimi on Vasilevo. Pitkänomainen kylä on ainoa säilynyt asutuskeskus Kasarmilan ja Räisälän välillä. Kylän keskellä on valkoinen kivipaasi, joka toteaa kylän saaneen nimensä paikalla kuolleen neuvostosotilaan mukaan. Kylä on kokonaisuudessaan pientä asutusta päätien varrella ja kylän pohjoisosasta löytyy kauppa. Kylän keskiosassa on suuri tuotantolaitos tai sohvoosi joka on autiona. Kylän eteläosassa on uusia datsoja. Kylän pohjoispuolella on pieni kirkkoa merkitsevä kyltti. Tie nousee harjulle, jonka leikkauksesta avautuu Kannaksen hienoimpiin kuuluva näkymä: pienelle saarelle on rakennettu puinen tsasouna. Nykyään Tiurinlinnan alue on asumaton. Linnan muurin raunioita on vielä havaittavissa Linnasaarella. Tämä on hiljainen ja luonnonkaunis paikka sekä suosittu kotiseutumatkojen kohde.

Lähde: räisälä.fi, Räisälä- kotisivut