Follow
Aloitettu 9.6.2018
Tervetuloa Sotavallan kyläpuuhun
Tähän Sotavallan Geni-projektiin on tarkoitus koota Lempäälän Sotavallan kylässä eri aikoina eläneet henkilöt. Kaikki Sotavallan asukkaiden sukututkimuksesta kiinnostuneet ovat tervetulleita projektiimme, joka täydentyy ja kehittyy ajan ja uusien yhteistyökumppaneiden myötä.
Kannattaa liittyä myös Lempäälän pitäjäprojektiin ja laajempaan Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueprojektiin, löydät niistä tukea ja ohjeita, miten osallistua Geni-projektiin.
Tämä on Sotavalta
Lempäälän itäosassa nykyisellä Pirkanmaalla, historiallisesti Ylä-Satakunnassa sijaitseva Sotavalta on ollut alun perin keskiaikainen yksinäistila Ylä-Satakunnan ja Hämeen rajalla. Nimi Sotavalta on sille vakiintunut viimeistään 1300-luvulla. Kylässä asui nimittäin Sällin suku aina 1400-luvulta 1700-luvun alkuun asti ja koska kylän nimeä ei ole johdettu heistä, on sen päätelty olevan vielä vanhempi. (Seppo Suvanto) Myös prof. Jouko Vahtola on esittänyt nimen Sotavalta, kuten monien muidenkin Lempäälän paikannimien, olevan muistuma 1200-1300 luvulla Länsi-Suomeen suuntautuneesta germaanisesta maahanmuutosta ja heidän tuomastaan henkilönimistöstä, kuten Zotowald > Sotavalta, Hawald > Hävälttilä, Heriowanda > Hervanta, Hartvig > Harviala jne.
Ensimmäinen kirjallinen maininta on vuodelta 1439, jolloin yksi lempääläisistä ns. Davidin kapinan takuumiehistä oli ilmeisesti nimeltään Henrik Sotavalta. 1500- ja 1600-luvulla Sotavalta oli 3-4 talon muodostama kylä, josta kihlakunnantuomari Johan Spoof muodosti kartanon 1670-luvulla yhdistämällä kaksi kylän taloista. Myöhemmin 1700-luvulla loputkin kylän taloista yhdistettiin kartanoon ja tällaisena suurtilana se säilyi aina 1920-luvun alkuun torppien lunastukseen asti.
Maanomistukseltaan Lempäälä on ollut erityisesti 1600–1800-luvuilla kartanoiden hallitsema pitäjä. Lempäälässä on ollut 11 kartanoa, joista yksi on Sotavallan kylässä sijaitseva Sotavalta.
Johan Spoof kuului Lempäälässä pitkään vaikuttaneeseen sukuun ja hänestä tuli Ylä-Satakunnan molempien osien tuomari 1600-luvun lopulla. Hänen ansiotaan on Lempäälän ehkä kuuluisimman kartanon perustaminen Sotavallan kylään. Kartano muodostui Sällin ja Ruupan ratsutiloista sekä Ketilän tilasta. Kylän kolmesta Sällistä jäi silloin vielä yksi talonpoikaiseen omistukseen. Johan Spoof aateloitiin virka-ansioistaan 1691 nimellä Spofvenhielm. Hänen sukunsa ei kuitenkaan jatkunut ja leski myi Sotavallan 1710 ratsumestari Enbergille.
Mårten Enberg oli Lempäälässä vuoden 1712-13 vaihteessa ennen Pälkäneen Kostianvirran taistelua ja sillon hän sai hankittua vaihtokaupalla myös viimeisen Sällin omistukseensa. Yrjö Sälli eli sittemmin Jöran Larsson Mattila muutti Perälän Mattilaan, jonka Enberg oli ostanut korpraali Twillingiltä. Engelbrekt Tvilling oli nähtävästi sopinut tai sopi myöhemmin palattuaan invalidisoituneena sodasta elinikäisen asumisoikeuden perheelleen Sotavallassa. Viimeinen hänen tyttäristään kuoli siellä yli sata vuotta myöhemmin.
Mårten Enberg aateloitiin 1718 nimellä Segercrantz. Hän osallistui Suuren Pohjan sodan taisteluihin mm. Napuella ja Armfeltin Norjan sotaretkeen 1718-19. Hänen vaimonsa oli sotaa paossa Tukholmassa ja Sotavalta oli suuren osan sota-ajasta autiona. Rauhan tultua Segercrantz palasi Suomeen 1722 ja alkoi rakentaa uudelleen täysin ryöstettyä kartanoa. Siitä tulikin yksi aikansa komeimmista. Hänen omistusaikanaan Sotavallassa vierailivat monet aikansa merkkimiehet, mm. ruotsalaiset luonnontieteilijät Ulrik Rudenschöld ja Daniel Tilas, jotka kruunu oli lähettänyt tutkimaan Suomen olosuhteita ja mahdollisuuksia. Palvelusväkeäkin oli paljon. Segercrantzin omistusajan lopulla 1755 palvelus- ym. väkeä oli yli sata henkeä ja torppareitakin perheineen yli 70 henkeä.
Segercrantz hankki omistukseensa paljon muutakin omaisuutta Lempäälästä, mm. Innilän ja Lastusten kartanot sekä Lempoisten Anttilan, jossa hänellä oli kestikievari ja viinapolttimo. Hän jäi kuitenkin lapsettomaksi ja myi ikämiehenä koko omaisuutensa. Sotavallan ja muiden Lempäälän tilojen uudeksi omistajaksi tuli Turun ja Porin läänin maaherra Johan Georg Lillienberg, ruotsalainen diplomaattina ja poliitikkona kunnostautunut mies. Palatessaan Ruotsiin 1771 hän myi tilat edelleen Pirkkalasta kotoisin olleelle kornetti Fredrik von Pfalerille. Hänen jälkeensä Sotavallan omistus on siirtynyt edelleen vain perintönä tai sukulaisten välisillä kaupoilla.
Taloja ja torppia
Sotavallan kartanon lisäksi kylässä oli jo 1730-luvulla kolme torppaa.
Rippikirjojen 1791 – 1804 mukaan
Sotavalta, kartano I Leukamaa I Kopola I Roisma I Siivola I Harhala I Sorri I Ponsa I Rastinmaa I Nikkilä I Kukko I Hyvätti I Hakala I Myyrälahti I
Rippikirjojen 1885-1895 mukaan Sotavalta 1 Grankulla rustholli I Sotavalta 2 Karlslund rustholli I Mäntylä I Rastinmaan torpat: Kukko, Nikkilä, Anttila I Sorri, Hakala I Ajos I Harhala I Syrjä I Siivola I Sotavalta 3 Leukamaan torpat Heikkilä, Roisma, Kopola, Kataisto
Asukkaita torpissa oli vuosien 1896-1909 rippikirjasta laskettuna lähes 250 henkeä.
Sotavallan kartanon omistajia
- 1678-1705 kihlakunnantuomari Johan Spoof, aateloituna vuodesta 1691 Spofvenhielm
- 1705-1710 edellisen leski Sara Gyldenstolpe
- 1711-1757 eversti Mårten Enberg, aateloituna vuodesta 1718 Segercrantz, myöhemmin Segercrantz af Såtevalla
- 1757-1771 maaherra, kreivi Johan Georg Lillienberg
- 1772-1799 kornetti Fredrik von Pfaler
- 1800-1802 alikapteeni Jakob Wilhelm von Pfaler
- 1803-1831 edellisen veljenpoika vänrikki Fredrik Ferdinand von Pfaler
- 1832-1840 edellisen lanko kapteeni Capt. Carl Gustaf Granfelt
- 1841-1844 edellisen serkun lanko kamarineuvos Johan Henrik Nordenswan
- 1845-1863 edellisen langon poika Carl August Granfelt
- 1864-1882 edellisen vaimon serkun poika Johan Gustaf Richter
- 1882-1935 Johan August Richter, vuodesta 1906 Sotavalta
- 1935-1942 Impi Vellamo Sofia Sotavalta ja Viena Aaltio, s. Sotavalta
- 1942-1954 Viena Ilona Aaltio
- 1954-1993 Sampsa Eino Urmas Aaltio
Kuva: Sotavallan päärakennus Mäyhäjärveltä päin
Lähteitä: http://www.narvasoft.fi/historia/pirkanmaa/aateliset.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotavallan_kartano
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lempäälä