Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Anna Sofia Andersdotter Gustafsson (1852 - d.)
    Porvoo maaseurakunta syntyneet 1851-1860 (AP I C:10) Sivu 84 ; SSHY / Viitattu 26.05.2024 Porvoo maaseurakunta lastenkirja 1848-1860 (AP_LÄNSI I Ab:12) Sivu 94 (Gammelbacka )Skräddars torp ; SSHY / V...
  • Anders Gustaf Gustafsson (1817 - d.)
    Porvoo vihityt 1842-1888 (AP I Eb:4) Sivu 68 1850 September - November ; SSHY / Viitattu 26.05.2024 Porvoo maaseurakunta rippikirja 1849-1858 (AP_LÄNSI I Aa:21) Sivu 95 Gammelbacka Skräddars Torp ; S...
  • Anna Stina Ericsdotter Björkman (1825 - d.)
    Myrskylä syntyneet 1795-1832 (AP I C:4) Sivu 329 1825 ; SSHY / Viitattu 26.05.2024 Myrskylä rippikirja 1835-1845 (AP I Aa:8) ; SSHY / Viitattu 26.05.2024 Myrskylä rippikirja 1835-1845 (AP I Aa:8) S...
  • Carl Magnus Strömfors (1849 - d.)
    Porvoo maaseurakunta lastenkirja 1850-1859 (AP_ITÄ I Ab:13) Sivu 476 (Stensböle )Stenbacka torp ; SSHY / Viitattu 26.05.2024
  • Eva Christina Henrysdotter Strömfors (1844 - d.)
    Porvoo syntyneet 1841-1850 (AP I C:9) ; SSHY / Viitattu 26.05.2024 Porvoo maaseurakunta lastenkirja 1831-1848 (AP_ITÄ I Ab:11) Sivu 168 (Jaccarby )Ryttar torp, Grens torp ; SSHY / Viitattu 26.05.2024...

Projekti aloitettiin 16.9. 2017

Entisen Porvoon maalaiskunnan asukkaat sisältyvät myös tähän projektiin koska se on liitetty Porvooseen.

Porvoon seurakunnnan synty voidaan ajoittaa 1200-luvun jälkipuoliskolle. Ensimmäinen kirjallinen todiste seurakunnan synnystä on vuodelta 1327.

Porvoon tuomiokirkkoseurakunta oli virallisesti yksi seurakunta. Koska siihen kuuluivat sekä kaupunki että pitäjä alettiin puhua erikseen kaupunkiseurakunnasta ja maaseurakunnasta. Koska seurakunta aina oli ollut kaksikielinen, muodostui myös epävirallinen kielellinen jako. Usein puhuttiin kolmesta seurakunnasta: ruotsalaisesta maaseurakunnasta, ruotsalaisesta kaupunkiseurakunnasta ja suomalaisesta seurakunnasta. Joskus puhuttiin myös suomalaisesta maaseurakunnasta ja suomalaisesta kaupunkiseurakunnasta.

Tammikuun 1. päivänä 1933 toteutui jako yhdistetyksi ruotsinkieliseksi maa- ja kaupunkiseurakunnaksi (Borgå svenska domkyrkoförsamling) sekä yhdistetyksi suomenkieliseksi maa- ja kaupunkiseurakunnaksi (Porvoon suomalainen seurakunta).

Porvoon kaupungista ja Porvoon maalaiskunnasta muodostettiin vuoden 1997 alussa uusi Porvoon kaupunki.

_______________________________________________________________________

  • Porvoon kylät (Hiskin mukaan)

Åby, Åminsby, Andersböle, Baggböle, Bastö, Bergstad, Bjurböle, Bosgård, Brattnäs, Eknäs, Emäsalo, Epoo, Eriksdal, Etelä-Vekkoski, Fagerstad, Gäddrag, Gammelbacka, Grännäs, Haga, Häihä, Haikko, Hakasalo, Hamari, Haraldsnäs, Herrskär, Hinthaara, Hommanäs, Hornhattula, Hummelsund, Ilola, Jakari, Kaalahti, Kaarenkylä, Kaarlenkylä, Kalola, Kardrag, Kaunissaari, Kerkkoo, Kiiala, Klemetinkylä, Kortisbacka,Kråkö , Kreppelby, Kroknäs, Kuggsund, Kulloo, Kulloon Uusikylä, Kurböle, Kuris, Lomböle, Lövstad, Michelsböle, Myllykylä, Näsi, Noorikki, Nygård, Orrenkylä, Östermunkby, Pappila, Pappilanmäki, Pentinkylä, Piirlahti, Pirttisaari, Pohjois-Vekkoski, Ramsholm, Renum, Saksala, Saksaniemi, Sannainen, Seitlahti, Sikilä, Sikosaari, Skavaböle, Sköldvik, Sondby, Stensböle, Strömsberg, Suni, Suomenkylä, Suur-Pellinki, Svartbäck, Svartså, Tarkkinen, Teissala, Tirmo, Tolkkinen, Tourila, Treksilä, Tyysterinkylä, Unas, Vaarlahti, Vähä-Pellinki, Vanhamoisio, Vekkjärvi, Vestermunkby, Virviikki, Voolahti, Ylikki

  • Porvoon kaupungin viralliset kaupunginosat . Hornhattula, Joonaanmäki (Jonasbacken), Jernböle, Kaupunginhaka (Stadshagen), Keskusta (Centrum), Etelä-Kevätkumpu (Södra Vårberga), Pohjois-Kevätkumpu (Norra Vårberga), Myllymäki (Kvarnbacken), Näsi (Näse), Pappilanmäki (Prästgårdsbacken), Skaftkärr, Suistola ja Vanha Porvoo (Gamla Borgå).
  • Porvoossa on muitakin alueita, jotka mielletään yleisesti omiksi kaupunginosiksi tai lähiöiksi.

Hamari (Hammars), Aunela (Ånäs), Eestinmäki (Estbacka), Gammelbacka, Huhtinen (Huktis), Katajamäki (Ensbacka), Kevätkumpu (Vårberga), Kokonniemi (Uddas), Kuninkaanportti (Kungsporten), Peippola (Pepot), Tarkkinen (Tarkis) ja Tarmola (Östermalm).

Projekti aloitettiin 16.9. 2017

Entisen Porvoon maalaiskunnan asukkaat sisältyvät myös tähän projektiin koska se on liitetty Porvooseen.

Porvoon seurakunnnan synty voidaan ajoittaa 1200-luvun jälkipuoliskolle. Ensimmäinen kirjallinen todiste seurakunnan synnystä on vuodelta 1327.

Porvoon tuomiokirkkoseurakunta oli virallisesti yksi seurakunta. Koska siihen kuuluivat sekä kaupunki että pitäjä alettiin puhua erikseen kaupunkiseurakunnasta ja maaseurakunnasta. Koska seurakunta aina oli ollut kaksikielinen, muodostui myös epävirallinen kielellinen jako. Usein puhuttiin kolmesta seurakunnasta: ruotsalaisesta maaseurakunnasta, ruotsalaisesta kaupunkiseurakunnasta ja suomalaisesta seurakunnasta. Joskus puhuttiin myös suomalaisesta maaseurakunnasta ja suomalaisesta kaupunkiseurakunnasta.

Tammikuun 1. päivänä 1933 toteutui jako yhdistetyksi ruotsinkieliseksi maa- ja kaupunkiseurakunnaksi (Borgå svenska domkyrkoförsamling) sekä yhdistetyksi suomenkieliseksi maa- ja kaupunkiseurakunnaksi (Porvoon suomalainen seurakunta).

Porvoon kaupungista ja Porvoon maalaiskunnasta muodostettiin vuoden 1997 alussa uusi Porvoon kaupunki.

_______________________________________________________________________

  • Porvoon kylät (Hiskin mukaan)

Åby, Åminsby, Andersböle, Baggböle, Bastö, Bergstad, Bjurböle, Bosgård, Brattnäs, Eknäs, Emäsalo, Epoo, Eriksdal, Etelä-Vekkoski, Fagerstad, Gäddrag, Gammelbacka, Grännäs, Haga, Häihä, Haikko, Hakasalo, Hamari, Haraldsnäs, Herrskär, Hinthaara, Hommanäs, Hornhattula, Hummelsund, Ilola, Jakari, Kaalahti, Kaarenkylä, Kaarlenkylä, Kalola, Kardrag, Kaunissaari, Kerkkoo, Kiiala, Klemetinkylä, Kortisbacka,Kråkö , Kreppelby, Kroknäs, Kuggsund, Kulloo, Kulloon Uusikylä, Kurböle, Kuris, Lomböle, Lövstad, Michelsböle, Myllykylä, Näsi, Noorikki, Nygård, Orrenkylä, Östermunkby, Pappila, Pappilanmäki, Pentinkylä, Piirlahti, Pirttisaari, Pohjois-Vekkoski, Ramsholm, Renum, Saksala, Saksaniemi, Sannainen, Seitlahti, Sikilä, Sikosaari, Skavaböle, Sköldvik, Sondby, Stensböle, Strömsberg, Suni, Suomenkylä, Suur-Pellinki, Svartbäck, Svartså, Tarkkinen, Teissala, Tirmo, Tolkkinen, Tourila, Treksilä, Tyysterinkylä, Unas, Vaarlahti, Vähä-Pellinki, Vanhamoisio, Vekkjärvi, Vestermunkby, Virviikki, Voolahti, Ylikki

  • Porvoon kaupungin viralliset kaupunginosat . Hornhattula, Joonaanmäki (Jonasbacken), Jernböle, Kaupunginhaka (Stadshagen), Keskusta (Centrum), Etelä-Kevätkumpu (Södra Vårberga), Pohjois-Kevätkumpu (Norra Vårberga), Myllymäki (Kvarnbacken), Näsi (Näse), Pappilanmäki (Prästgårdsbacken), Skaftkärr, Suistola ja Vanha Porvoo (Gamla Borgå).
  • Porvoossa on muitakin alueita, jotka mielletään yleisesti omiksi kaupunginosiksi tai lähiöiksi.

Hamari (Hammars), Aunela (Ånäs), Eestinmäki (Estbacka), Gammelbacka, Huhtinen (Huktis), Katajamäki (Ensbacka), Kevätkumpu (Vårberga), Kokonniemi (Uddas), Kuninkaanportti (Kungsporten), Peippola (Pepot), Tarkkinen (Tarkis) ja Tarmola (Östermalm).

Projekti aloitettiin 16.9. 2017

Entisen Porvoon maalaiskunnan asukkaat sisältyvät myös tähän projektiin koska se on liitetty Porvooseen.

Porvoon seurakunnnan synty voidaan ajoittaa 1200-luvun jälkipuoliskolle. Ensimmäinen kirjallinen todiste seurakunnan synnystä on vuodelta 1327.

Porvoon tuomiokirkkoseurakunta oli virallisesti yksi seurakunta. Koska siihen kuuluivat sekä kaupunki että pitäjä alettiin puhua erikseen kaupunkiseurakunnasta ja maaseurakunnasta. Koska seurakunta aina oli ollut kaksikielinen, muodostui myös epävirallinen kielellinen jako. Usein puhuttiin kolmesta seurakunnasta: ruotsalaisesta maaseurakunnasta, ruotsalaisesta kaupunkiseurakunnasta ja suomalaisesta seurakunnasta. Joskus puhuttiin myös suomalaisesta maaseurakunnasta ja suomalaisesta kaupunkiseurakunnasta.

Tammikuun 1. päivänä 1933 toteutui jako yhdistetyksi ruotsinkieliseksi maa- ja kaupunkiseurakunnaksi (Borgå svenska domkyrkoförsamling) sekä yhdistetyksi suomenkieliseksi maa- ja kaupunkiseurakunnaksi (Porvoon suomalainen seurakunta).

Porvoon kaupungista ja Porvoon maalaiskunnasta muodostettiin vuoden 1997 alussa uusi Porvoon kaupunki.

_______________________________________________________________________

  • Porvoon kylät (Hiskin mukaan)

Åby, Åminsby, Andersböle, Baggböle, Bastö, Bergstad, Bjurböle, Bosgård, Brattnäs, Eknäs, Emäsalo, Epoo, Eriksdal, Etelä-Vekkoski, Fagerstad, Gäddrag, Gammelbacka, Grännäs, Haga, Häihä, Haikko, Hakasalo, Hamari, Haraldsnäs, Herrskär, Hinthaara, Hommanäs, Hornhattula, Hummelsund, Ilola, Jakari, Kaalahti, Kaarenkylä, Kaarlenkylä, Kalola, Kardrag, Kaunissaari, Kerkkoo, Kiiala, Klemetinkylä, Kortisbacka,Kråkö , Kreppelby, Kroknäs, Kuggsund, Kulloo, Kulloon Uusikylä, Kurböle, Kuris, Lomböle, Lövstad, Michelsböle, Myllykylä, Näsi, Noorikki, Nygård, Orrenkylä, Östermunkby, Pappila, Pappilanmäki, Pentinkylä, Piirlahti, Pirttisaari, Pohjois-Vekkoski, Ramsholm, Renum, Saksala, Saksaniemi, Sannainen, Seitlahti, Sikilä, Sikosaari, Skavaböle, Sköldvik, Sondby, Stensböle, Strömsberg, Suni, Suomenkylä, Suur-Pellinki, Svartbäck, Svartså, Tarkkinen, Teissala, Tirmo, Tolkkinen, Tourila, Treksilä, Tyysterinkylä, Unas, Vaarlahti, Vähä-Pellinki, Vanhamoisio, Vekkjärvi, Vestermunkby, Virviikki, Voolahti, Ylikki

  • Porvoon kaupungin viralliset kaupunginosat . Hornhattula, Joonaanmäki (Jonasbacken), Jernböle, Kaupunginhaka (Stadshagen), Keskusta (Centrum), Etelä-Kevätkumpu (Södra Vårberga), Pohjois-Kevätkumpu (Norra Vårberga), Myllymäki (Kvarnbacken), Näsi (Näse), Pappilanmäki (Prästgårdsbacken), Skaftkärr, Suistola ja Vanha Porvoo (Gamla Borgå).
  • Porvoossa on muitakin alueita, jotka mielletään yleisesti omiksi kaupunginosiksi tai lähiöiksi.

Hamari (Hammars), Aunela (Ånäs), Eestinmäki (Estbacka), Gammelbacka, Huhtinen (Huktis), Katajamäki (Ensbacka), Kevätkumpu (Vårberga), Kokonniemi (Uddas), Kuninkaanportti (Kungsporten), Peippola (Pepot), Tarkkinen (Tarkis) ja Tarmola (Östermalm).