
Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi
Projekti käsittää Lumijoen kirkonkylän alueella talon Kyrö No 30, c (eronnut tilasta b) asukkaat.
Lumijoki, Kirkonkylä ja Ylipää - Talonhaltijaluettelo https://www.geni.com/projects/Lumijoki-Kirkonkyl%C3%A4-ja-Ylip%C3%A4%C3%A4-Talonhaltijaluettelo/46711
Projektissa on luettelo Lumijoen kirkonkylän alueella v. 1939 saakka olevien talonhaltijoiden nimet ja talot.
Tarkoituksena on tehdä tarkentavia alaprojekteja alueen taloille ja asukkaille joihin voitaisiin liittää henkilöprofiilit, alueen karttoja, yksityiskohtaisempia tietoja talosta ynm.
Lumijoen itsenäisten tilojen Talonhaltijaluettelo 1548 - 1939
Talonhaltijaluettelon on laatinut Markku O. Kuorilehto. Talonhaltijaluettelon syntymisessä ovat avustaneet Keijo Kaukko, Timo Sarkkinen ja Reijo Savola.
Talonhaltijaluettelo kirjassa: Lumijoki vuosisatojen saatossa. ISBN 952-90-5845-4, Osakeyhtiö Liiton Kirjapaino, Oulu 1994.
Kyrö No 30, c (eronnut tilasta b)
- Samppa 1756 - 1759 pso Anna 1756
- leski Anna 1760 - 1780
- Kustaa 1781 - 1809 pso Kaisa 1805
- Juho Juhonpoika 1810 - 1837
- leski Kaisa 1838 (kirjassa virhe 1938) - 1844
- Juho Juhonpoika 1845 - 1860 pso Liisa 1845 - 1862
- kanssa- asukas Jaakko 1850 - pso Anna 1850
- leski Liisa 1863 - 1865
- Juho Antinpoika Riikola 1866 - 1869 pso Reeta 1866 - 1869
- Aappo Hemmilä 1870 - 1889 pso Briita 1871 - 1889
- Kustu Risto No 38 1890 - 1896
- Kustu Pelkonen 1897 - 1906 sama kuin edellinen
- Juho Kustunpoika 1907 - 1931 pso Maria 1907 - 1931
- Juho Kustunpojan perill. 1932 - 1938
- leski Maria 1932 - 1938
- kanttori Pentti Sutela Iistä
- Eino Kustaa Kyrön perill.
- Olga Hanna Kyrö 1939
Lumijoki Lumijoki Kyrö Juho Kyrö perikunta 1933
Tunnus 23044
Kunta Lumijoki
Kylä Lumijoki
Tilan nimi Kyrö
Tilannevuosi 1933
Omistaja Juho Kyrö perikunta
Lisätietoja
KYRÖ 13 km Limingan asemalta ja n. 38 km Oulusta. Omistaja v:sta 1931 Juho Kyrön perikunta, pääosakkaana leskiemäntä Maria Kyrö (o. s. Kyrö). Ollut emännän suvulla 40 v. Pinta-ala 298,29 ha, josta puutarhaa 0,02, peltoa 30,73, luonnonniittyä 36,18, laidunta 6,31, muuta viljelyskelpoista maata 5,05, metsämaata 190 ja joutomaata 30 ha. Pellot tasaisia hiekka- ja suomultamaita. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 2,3 ha ruista, 2 kauraa, 3,3 ohraa, 0,4 perunaa, 21,43 heinää ja laidunta sekä 1,3 ha kesantoa. Talouskeskus kotiviljelysten keskellä, maantien varrella. Navetta rakennettu kivestä; siinä on vesijohtoja automaattiset juomakupit. Kotieläimiä: 2 hevosta, 15 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa, 21 lammasta ja 30 kanaa. Karjaa jalostetaan LSK-rotuiseksi, lampaat ovat maatiaisia. Myydään viljaa, maitoa ja rehuja paikkakunnalle. Hoidettu mäntypuuvaltainen havumetsä. Sähkövalo ja -voima Voima Oy. Pöyryltä. Tuulimylly.
Lähde
Suomen maatilat, V osa
http://sukutilat.sarka.fi/?fbclid=IwAR3b1bknspKTf3alD1AavCU4wRGLa60...
alueen nimi: Lapinkylän tuulimyllyt Kyrö (RKY 2009)
pääas. kunta: Lumijoki
pääas. kylä/k.osa: Lumijoki
tyyppi: agraarimaisema
arvottaminen: valtakunnallisesti arvokas
kuvaus:
Lumijoen lakeudella Lapinkylässä on neljä tuulimyllyä, jotka edustavat alueella 1800luvulla yleistä, mutta lähes
kadonnutta rakennustyyppiä. Maanviljelysmaisemaa leimaavista, 1800luvulla erittäin monilukuisista tuulimyllyistä
ovat vain harvat säilyneet ja vielä harvemmat kunnostettuina, niistäkin monet museoalueilla.
Lähellä toisiaan sijaitsevat Penttilän, Erkkilän, Granlundin ja Kyrön myllyt ovat ns. jalkamyllyjä. Kunnostetut
myllyt toimivat maamerkkeinä. Myllyjen koneistot ovat säilyneet.
historia:
1800luvulta lähtien tuulimyllyjä oli paljon Limingan pitäjän vähäkoskisissa rannikkokylissä. Lähes jokaisella
suuremmalla talolla oli oma tuulimylly jauhojen jauhamista varten. Tuulimyllyjä oli eniten 1800luvulla, mutta ne
vähenivät nopeasti höyrymyllyjen yleistyttyä.
Kyrön mylly lienee peräisin 18321837 väliseltä ajalta.
lähteet:
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3996
https://pohjois-pohjanmaa.fi/wp-content/uploads/2020/08/3523.pdf
Kuvaus
Lumijoen lakeudella Lapinkylässä on neljä tuulimyllyä, jotka edustavat alueella 1800-luvulla yleistä, mutta lähes kadonnutta rakennustyyppiä. Maanviljelysmaisemaa leimaavista, 1800-luvulla erittäin monilukuisista tuulimyllyistä ovat vain harvat säilyneet ja vielä harvemmat kunnostettuina, niistäkin monet museoalueilla.
Lähellä toisiaan sijaitsevat Penttilän, Erkkilän, Granlundin ja Kyrön myllyt ovat ns. jalkamyllyjä. Kunnostetut myllyt toimivat maamerkkeinä. Myllyjen koneistot ovat säilyneet.
Historia
1800-luvulta lähtien tuulimyllyjä oli paljon Limingan pitäjän vähäkoskisissa rannikkokylissä. Lähes jokaisella suuremmalla talolla oli oma tuulimylly jauhojen jauhamista varten. Tuulimyllyjä oli eniten 1800-luvulla, mutta ne vähenivät nopeasti höyrymyllyjen yleistyttyä.
Erkkilän mylly, entisen Tynin tilan myllyn hirsikerrassa on vuosiluku 1768. Mylly rakennettiin uudelleen 1811 ja siirrettiin nykyiselle paikalleen 1975. Granlundin myllyn siipitukissa on vuosiluku 1809. Kyrön mylly lienee peräisin 1832-1837 väliseltä ajalta. Penttilän myllyn hirsikehään on veistetty vuosiluvut 1862 ja 1870.
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=3996
Projekti tehty 22.01.2023, Ethän poista projektin alkamispäivämäärää.