Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Project Tags

view all

Profiles

  • Sergei Semen (deceased)
    Sergei Semen==1. LähtöVuosi: 1649, lähtöpitäjä: Petrovski, lähtökylä: Podoga ==2. TuloTulopitäjä: —, tulokylä: —==3. Muut tiedotVäkiluku: 4, lähde: 9680:1836v, tulokartta: —==4. AineistoTieto perustuu ...
  • Denis Semen (deceased)
    Denis Semen==1. LähtöVuosi: 1657, lähtöpitäjä: Opollia, lähtökylä: Sapollia==2. TuloTulopitäjä: Pihkova, tulokylä: —==3. Muut tiedotVäkiluku: 5, lähde: Otto Wellingk, tulokartta: —==4. AineistoTieto pe...
  • Zahar (deceased)
    Zahar==1. LähtöVuosi: 1642, lähtöpitäjä: —, lähtökylä: —==2. TuloTulopitäjä: Iljino, tulokylä: Selco==3. Muut tiedotVäkiluku: 4, lähde: 1649:46:00, tulokartta: —==4. AineistoTieto perustuu professori V...
  • Zahar (deceased)
    Zahar==1. LähtöVuosi: 1641, lähtöpitäjä: —, lähtökylä: —==2. TuloTulopitäjä: Tesova, tulokylä: Sapolje==3. Muut tiedotVäkiluku: 4, lähde: 1649:45v, tulokartta: —==4. AineistoTieto perustuu professori V...
  • Nahei Mihail (deceased)
    Nahei Mihail==1. LähtöVuosi: 1640, lähtöpitäjä: —, lähtökylä: —==2. TuloTulopitäjä: Korostovo, tulokylä: Gorica==3. Muut tiedotVäkiluku: 6, lähde: 1649:42v, tulokartta: —==4. AineistoTieto perustuu pro...

Moving from Ingria to Russia in 1600's

A database project based on Professor Veijo Saloheimo's material.

http://www.tverinkarjala.fi/muuttoluettelot.html


Finland and Karelia project

The project's work is in progress!

plumber.jpg

Muutto Inkerinmaalta Venäjälle 1600-luvulla

Tietokantaprojekti perustuen professori Veijo Saloheimon aineistoon Tverinkarjalaisten ystävät -yhdistyksen sivuilla:

http://www.tverinkarjala.fi/Muuttolistat/

Suomi ja Karjala -projekti


Ruotsin ja Venäjän välirajan muutokset 1600-luvun alussa aiheuttivat väestöpohjaan nähden poikkeuksellisen laajan muuttovirran ”voittomailta” Käkisalmen läänistä ja Inkerinmaalta Venäjälle. Sen ulkonaisena tekijänä on pidetty ortodoksisen väestön reagointia uuden esivallan Ruotsin kirkko- ja talouspolitiikkaa kohtaan, mutta syvin syy oli Venäjällä sisäisten ja ulkoisten levottomuuksien tuottama väenpuute, jota tsaari, aateli ja kirkko yrittivät lieventää houkuttelemalla karjalaisia ja inkeriläisiä muuttamaan itään. Tämä huipentui sotavuosina 1655–1658 venäläisen sotaväen toteuttamiin pakkosiirtoihin.

Noin puoli vuosisataa kestänyt askarrus tämän aiheen parissa tuotti kaksi tietokantaa, toisen karjalaisista, toisen inkeriläisistä. Edellisessä mainitaan noin 6000 ja jälkimmäisessä 5000 nimeä, pääosin perheiden päämiehiä. Heistä on voitu tunnistaa sekä lähtijöinä että tulokkaina noin kaksi kolmasosaa. Lähteinä on käytetty Ruotsin valtionarkistoon vuosilta 1648–1658 kertyneitä luetteloita sekä Venäjältä Venäjän vuonna 1647 lunastamien muuttajien luetteloa, Bežetskin ylängön aatelin ja luostarien alustalaisten luetteloja sekä Aleksanteri Syväriläisen ja Iverskin luostarien arkistoista poimitut nimiä. Nämä peittävät vain osan koko ilmiöstä, jonka kokonaiskuva piillee vielä Tverin vanhojen asiakirjojen arkistossa säilytettävässä, noin vuonna 1710 kootussa karjalaisluettelossa.

Taulukossa mainitaan sarakkeittain etunimi, isännimi, sukunimi jos se tiedetään, tulopaikka, tulokylä, lähtöaika/tuloaika, lähtöpitäjä, lähtökylä, vuonna 1631 merkitty veroluku, välivaiheet sekä viimeksi lähdeviitteet. ”1647” tai ”1649” tarkoittaa mainintaa Venäjän lunastamien luettelossa, ”Bež.” Bežetskin ylängön luettelon mainintaa, ”181” Iverskin ja ”3” Syvärin luostarin alustalaista, ”Musc.53” Ruotsin valtionarkiston Muscovitica-kokoelman raja-asiakirjoja sekä ”Musc.92” vuonna 1673 Käkisalmen läänin ja Inkerinmaan läänitys- ja rälssitiluksilta koottuja luetteloita, joiden perusteella Ruotsi yritti saada niissä mainitut Venäjälle paenneet tai viedyt takaisin. viitteitä voi olla myös Kansallisarkiston läänintileihin tai tuomiokirjoihin, edellisten tunnuksena nelinumeroinen järjestysluku ja jälkimmäisten tunnus gg:.

Joensuussa 3. maaliskuuta 2013

Veijo Saloheimo


Professori Saloheimon aineisto on nyt saatavissa Genissä kahtena tietokantaprojektina. Tiedot ovat siinä muodossa kuin ne ovat alunperin hänen tekemissään koosteissa. Tietokannasta voi tehdä yhdistämisiä, jos on selkeästi tunnistettavissa kyseisiä henkilöitä. Monet Venäjälle muuttaneista palasivat synnyinseuduilleen tai muualle lähemmäs lähtöpaikkaansa. Valtaosaa tietokannan henkilöistä ei ole kuitenkaan vielä sukupuussa.

Reijo Savola