Follow
Muroleen kanava on Ruovedellä sijaitseva sulkukanava, joka yhdistää Näsijärven pohjoispäässä kanavan yläpuolisen Paloveden ja alapuolisen Vankaveden vesiyhteydellä toisiinsa. Kanava on 315 metriä pitkä ja se rakennettiin vuosina 1850–1854 vuosisatojen ajan tärkeänä kulkuväylänä toimineen Muroleen kosken viereen. Kanavan alueelle kehittyi vireä kyläyhteisö, ja se on muodostanut valmistumisestaan saakka myös maisemallisen nähtävyyden ja matkailukohteen.
Projektin tarkoituksena on koota yhteen Muroleen kanavan historiaan liittyviä henkilöitä.
Projektiin voit liittyä valitsemalla Geniin kirjautuneena tältä sivulta Toiminnot > Liity projektiin. Tervetuloa mukaan projektiin ja lisäämään henkilöitä kokoelmaan. Kun lisäät henkilön projektiin, muista myös kertoa tällä projektisivulla miten henkilö liittyy Muroleen kanavan historiaan.
Kanavanrakentajat
Näsijärven pohjoisosan perkaaminen laivaliikenteelle otettiin useaan otteeseen esille Tampereen kaupungin valtuusmiesten kokouksissa vuosina 1839-1841. Kanavoimishanke alkoi kuitenkin edistyä vasta tamperelaisten liikemiesten tehtyä sitä varten ensimmäisen aloitteen vuonna 1842.
- Carl August Ramsay, liikemies, salaneuvos Viipurin läänin entinen maaherra. Mainitaan yhtenä anojana Muroleenkosken kanavoimiseksi vuonna 1842 tehdyssä toisessa anomuksessa, jonka takana olivat tamperelaisten liikemiesten ohella kaupungin asukkaat sekä ruoveteläiset.
- Lennart Forstén, vesikulkulaitosten ylihallinnon yli-insinööri ja everstiluutnantti. Hänet määrättiin Muroleen kanavan suunnittelijaksi. Suunnitelma valmistui syksyllä 1849. Forstén nimitettiin työmaan päälliköksi huhtikuussa 1850 ja työt pantiin käyntiin saman kuukauden aikana.
- Thomas Clayhills, Tampereen paperitehtaan entinen johtaja. Oli Forsténin apuna töitä aloitettaessa. Toimi mm. ylimääräisenä työpäällikkönä Forsténin valvoessa muita töitä.
- Anders Björk, rakennusmestari. Työnjohtaja. Tuli Muroleen kanavatyömaalle Viannon kanavalta.
Kanavanhoitajat
Pienen kanavan historia on samalla sen hoitajien historiaa. Henkilön nimen perään on merkitty entinen ammatti (mikäli tiedossa) ja palvelusvuodet Muroleen kanavanhoitajana.
- Carl Wiberg, 1855-
- Petscuolin, kollegii registrator, 1862-1866
- Jakob Otto Salenius, maanviljelijä, 1866-1880
- Karl Nikolai Pettersson, nimismies, 1880-1887
- Viktor Nordqvist, 1887-1890
- August Richard Wilskman, 1890-1891
- Anders Edvard Bäckman, merikapteeni, 1891-1915
- Johan Walfrid Pettersson, merikapteeni, 1915-1940
- Niilo Kulo, kanavakirjuri, 1940-
- Enok Kaukinen, kanavanhoitaja (Kauttu), 1965-
- Heikki Miikkulainen, kanavanhoitaja (Heinävesi), 1966-
- Esko Keskinen, kanavamies (Muroleen kanava), 1974-
Murolekosken tila
Muroleen kanavan maa-alue kuului aikanaan Murolekosken tilaan.
- Reetta Matintytär Murolekoski lahjoitti Murolekosken tilan poikapuolelleen Elias Heikinpoika Koskelle syytinkivelvollisuudella 12.10.1854.
- Elias Heikinpoika Koski myi Murolekosken tilan kauppias Abram Nikolai Saxellille 25.3.1872.
- Abram Nikolai Saxellin aikana valtiolle erotettiin Murolekosken tilasta kosken ja kanavan väliin jäävä saari sekä suunnilleen samankokoinen alue lisäalue kanavan länsipuolelta.
- Alexander Thesleff ja sittemmin hänen perikuntansa omistivat Murolekosken tilan vuosina 1891-98. Tämän jälkeenkin suvulle jäi palsta kosken länsirannalle sekä samalla kalastus- ja metsästysoikeus Murolekosken tilan vesille.
Elinkeinot
Kauppa
- Emil Suhonen, kauppias. Kanavanseudun huomattavin ja pitkäaikaisin kaupan edustaja oli Emil Suhosen sekatavarakauppa ja postimyyntiliike. Suhosen kauppa toimi vuosina 1923-1974.
Taide, tiede ja kulttuuri
Maalaustaide
- Ellen Thesleff, taidegraafikko ja taidemaalari. Thesleffiä pidetään yhtenä Suomen ensimmäisistä ekspressionisteista ja yhtenä merkittävimmistä pohjoismaisista kuvataiteilijoista. Kanavanseudun erikoislaatuisin rakennus on ollut Thesleff-suvun omistama kaksikerroksinen hirsihuvila Muroleen kosken rannalla. Sen suunnittelijana oli Ellen Thesleff, jonka ehdotuksesta se sai nimen Casa Bianca. Italiasta tuli Thesleffille vähitellen toinen kotimaa. Kesät Thesleff vietti Murolessa.
Elokuvataide
- Matti Kassila, elokuvaohjaaja. Kassilan elokuva Elokuu vuodelta 1956 on kertomus kanavanvartija Viktor Sundvallin eräästä lauantaista sekä hänen toteutumattomista unelmistaan ja todellisuuspaostaan mielikuvituksen, muistikuvien, korttipelin ja alkoholin pariin. Kuvauspaikkoina olivat Muroleen kanava ympäristöineen sekä Vahkovesi ja Palovesi. Sillanpään romaanissa tapahtumat on sijoitettu Ruoveden Kautun kanavalle. Elokuu kuuluu Matti Kassilan elokuvaklassikoihin ja sai kuusi Jussi-palkintoa. Elokuu edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.
- Toivo Mäkelä, näyttelijä. Mäkelä esitti kanavanvartija Viktor Sundvallia Kassilan elokuvassa Elokuu. Roolisuoritusta on arvosteluissa luonnehdittu hänen elokuvauransa raastavimmaksi.
Kirjallisuus
- Martti Suhonen on kirjoittanut kirjan Muroleen kanava - Näsijärven helmi (Ruoveden Sanomalehti Oy 1986). Martti Suhonen oli kauppias Emil Suhosen poika ja hän asui lapsuutensa ja nuoruutensa Muroleen kanavalla, jossa toimi Suhosen kauppa vuosina 1923-1974.
Taidehistoria
- Lars "Lasse" Pettersson, kirkkoarkkitehtuuriin erikoistunut taidehistorian professori. Lars Pettersson tunnetaan etenkin laajasta tutkimustyöstään Suomen 1600- ja 1700-luvun kansanmestarien puukirkkoarkkitehtuurin ja kirkkomaalauksen alalla. Pettersson oli Suomenlinnan museon intendentti kahteen otteeseen 1940-luvulla ja 1950-luvun vaihteessa. Hän oli myös Suomen muinaismuistoyhdistyksen puheenjohtaja vuosina 1968–1973. Syntyisin Muroleen kanavalta, kanavanhoitaja Johan Walfrid Petterssonin poika.
Valokuvaus
- Matti Luhtala, valokuvaaja. Muroleella asunut Luhtala kuvasi paljon myös Muroleen kanavan miljöötä 1900-luvun alkupuolella. Luhtalan valokuvia on katsottavana ainakin Finna ja Siiri -palveluissa.
Vuoden 1918 tapahtumat
Sisällissodassa Ruovesi oli rintamapitäjä. Helmikuussa kapinan alkaessa Muroleen kanavallakin oli väkivaltaisuuksia. Myöhemmässä Kurun taistelussa 15.–17. maaliskuuta punaiset miehittivät myös Muroleen kanavalla sijaitsevat venäläisten vallitöinä rakentamat juoksuhaudat. Punaisten joukkoja oli Muroleen - Muroleen kanavan alueella maaliskuun 10. päivän tienoilla noin 450 miestä, minkä lisäksi venäläisiä oli viitisenkymmentä. Kanavasta luoteeseen Kurun maantien varressa käyty alkukahakka, jonka yhteydessä luoteja ilmeisesti lenteli kanavalle saakka, pelästytti väestöä. 19. maaliskuuta valkoisten joukkojen edetessä punaiset jättivät Muroleen asemat vähäisten kahakoiden jälkeen. Kanavanseudun taisteluiden tappiot jäivät kuitenkin suhteellisen vähäisiksi molemmin puolin, vaikka mahdollisuudet vakavaankin yhteenottoon olivat olemassa.
Tapahtumiin Muroleen kanavalla osallistuneita punaisia ja valkoisia:
- Kalle Veikko Kallenpoika Lindström. Osallistui taisteluun Muroleessa, mahdollisesti myös Muroleen kanavalla sen miehityksessä maaliskuussa 1918.
- Bruno Öberg, Muroleen sahan isännöitsijä. Sai surmansa kapinan alkuvaiheessa.
Projektisivun lähteet
- Turkka Myllykylä: Suomen kanavien historia.
- Martti Suhonen: Muroleen kanava - Näsijärven helmi.
- Petteri Systä: Pelko, viha ja inhimillisyys - ruoveteläisten kohtalot osana Suomen sisällissotaa
- Wikipedia: